LAPS/85/2022, 10.11.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sivistys­valiokunnalle valtio­neuvoston selon­teosta koskien Suomen digitaalista kompassia

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistys­valiokunnalta / VNS 10/2022 vp

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.  Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Yleis­sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi selon­tekoa yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Selon­teon keskeinen sisältö

Digitaalinen kompassi eli digi­kompassi on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen etenemis­suunnitelma. Digi­kompassi pitää sisällään kansallisen vision vuoteen 2030 sekä arvot, joihin pohjaamme digitalisaatio­kehityksemme. Digi­kompassin tavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat digitaalisesti osaava väestö ja työ­voima, digitaalinen infra­struktuuri, yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut. Kompassissa jokaiselle osa-alueelle on asetettu priorisoidut tavoitteet vuoteen 2030.

Lisäksi digi­kompassissa asetetaan tavoitteet digitalisaatio­kehityksen johtamis- ja toimeenpano­mallille. Kompassin avulla luomme yhteisen vision tulevaisuudesta ja pystymme johtamaan digitalisaatio­kehitystä yli hallinnon­ala- ja sektori­rajojen sekä tukemaan systeemistä digi­vihreää siirtymää. Kansallinen digi­kompassi perustuu vuonna 2021 esiteltyyn EU:n digi­kompassiin.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• On myönteistä, että selon­teossa korostetaan ihmis­keskeisyyttä ja saavutettavuutta.

• Lapsiin liittyy digitaalisissa palveluissa ja ratkaisuissa sellaisia erityis­näkökohtia, joiden vuoksi lasten erityinen asema edellyttäisi lisä­huomiota.

• Lapsilla on omat ainut­laatuiset ja erityiset tarpeensa koskien digi­tukea.

• Lasten näkemykset on huomioitava kehitettäessä ohjelmia ja palveluja, jotka vaikut­tavat lapsen oikeuksiin digitaalisissa ympäristöissä.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Yleisesti selon­teosta

Selon­teon tavoitteet on kirjoitettu hyvin yleiselle tasolle, eikä lapsiasia­valtuutettu ota niihin kantaa. Yleisesti lapsiasia­valtuutettu pitää kaikkien ihmis­ryhmien kannalta myönteisenä, että selon­teossa on korostettu esimerkiksi ihmis­keskeisyyttä ja saavutettavuutta (s. 27, 62–63).

Selon­teossa ei kuitenkaan käsitellä lapsia erityis­ryhmänä tai yli­päätään edes mainita lapsia (vrt. iäkkäät on kuitenkin mainittu ryhmänä, joka tarvitsee tukea digi­taidoissa, s. 36). Lapsiasia­valtuutettu ymmärtää selon­teon olevan yleis­luonteinen, mutta pitää lasten ohittamista jokseenkin valitettavana ottaen huomioon aiemmat kokemukset, jotka viittaavat siihen, että lasten erityinen asema helposti unohtuu digitaalisten järjestelmien toteutuksessa.[1]

Myös yhdenvertaisuus­valtuutettu on todennut, että ”yhden­vertaisuuden edistäminen ja eri ihmis­ryhmien inkluusio tulee ottaa nykyistä vahvemmin tavoitteeksi eri yhteis­kunnan toimintoja ja palveluita digitali­soitaessa”.[2] Eri ihmis­ryhmien erilaisten tarpeiden huomiointi ei ainakaan selvä­sanaisesti käy ilmi nyt käsillä olevasta selon­teosta.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa YK:n lapsen oikeuksien komitean uusimmasta yleis­kommentista, joka koskee lapsen oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä. Yleis­kommentissa komitea selittää, miten sopimus­valtioiden tulisi toimeen­panna lapsen oikeuksien yleis­sopimus digitaalisten ympäristöjen näkö­kulmasta.[3] Komitea on myös korostanut syrjimättömyyttä esi­merkiksi digitaalisten palvelujen käytössä sekä automaattisessa päätöksen­teossa.[4]

Alla muutama nosto, joita lapsiasia­valtuutettu pitää jo edellä mainittujen seikkojen lisäksi erityisen tärkeinä.

Media­lukutaito

Lapsiasia­valtuutettu jakaa selon­teossa esitetyn näkemyksen (esim. s. 5, 37) media­lukutaidon merkityksen kasvamisesta, kun digitalisaatio laaja-alaistuu jatkuvasti.

Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut erityisten toimien tärkeyttä digitaalisen luku­taidon takaamiseksi.[5]

Digituki

On myönteistä, että selon­teossa todetaan yhden­vertaisuuden ja perus­oikeuksien toteutumisen olevan palvelu­kehityksen perustana (s. 61). Yhdenvertaisuus­valtuutettu on todennut, että ollakseen yhden­vertaisesti kaikkien saatavilla, tulee digitaalisten palveluiden käyttöön järjestää riittävästi digi­tukea, huolehtia digi­osaamisen ja -luku­taidon kehittämisestä sekä varmistaa mahdollisuus digi­laitteiden käyttöön. Lisäksi valtuutettu on korostanut muun muassa lasten ja vamman kanssa elävien henkilöiden erityistä tarvetta digi­tuelle.[6]

YK:n lapsen oikeuksien komitea puolestaan on alle­viivannut koulutuksen tarvetta koskien myös sitä, että lapset ovat yli­päätään tietoisia digitaalisista palveluista sekä niiden mahdollisuuksista ja riskeistä.[7]

Nyt käsillä olevassa selon­teossa ei, vastoin esimerkiksi yhdenvertaisuus­valtuutetun näkemystä, tuoda lapsia esiin ryhmänä, joka tarvitsisi erityistä tukea digi­taidoissa. Selon­teossa (s. 36) kyllä korostetaan tarvetta kehittää kaikkien ikä­ryhmien digi­taitoja, mutta erityisesti korostetaan ainoastaan aikuis­väestön ja iäkkäämpien tarpeita.

Lasten näkemysten huomiointi

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että lasten näkemykset on huomioitava myös kehitettäessä esi­merkiksi ohjelmia ja palveluja, jotka vaikuttavat lapsen oikeuksiin digitaalisissa ympäristöissä.

Lisäksi tulisi varmistaa, että digitaalisten palveluiden tarjoajat ottavat lapset aktiivisesti mukaan kehittämiseen, käyttävät tarkoituksen­mukaisia teknisiä ratkaisuja turvallisuuden varmistamiseen ja huomioivat lasten näkemykset kehittäessään tuotteita ja palveluita.[8]

Helsingissä 10.11.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

---