Hyppää sisältöön

Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle koskien valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistysvaliokunnalta / VNS 1/2022 vp

 

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi ajankohtaisselontekoa yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle koskien valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta (pdf)

 

Ajankohtaisselonteon keskeinen sisältö

Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuusympäristön muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja sen vaikutuksia Suomelle. Samoin arvioidaan muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hyb­ridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti.

Selonteko täydentää valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, puolustusse­lontekoa, selontekoa sisäisestä turvallisuudesta sekä valtioneuvoston selontekoa EU-politiikasta.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Ajankohtaisselonteko on tärkeä täydennys jo laadittuihin se­lontekoihin.
  • Lasten pääsy mielenterveyspalvelujen piiriin on turvattava.
  • Yksin maahan saapuneiden lasten asemaan tulee kiinnittää erityishuomiota.
  • Jatkotoimenpiteissä tulee huomioida lasten näkemykset turval­lisuudesta.
  • Lapsella on oikeus tietoon sekä suojeluun haitalliselta sisällöltä.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää ajankohtaisselontekoa tärkeänä täydennyksenä valtioneuvoston aiempiin selontekoihin ja kiittää sen pikaisesta laatimisesta. Ajankohtaisselonteon sisältö tar­joaa hyvän pohjan turvallisuuspoliittisten ratkaisujen tekemiseen.

Lapsiasiavaltuutettu kat­soo, että selonteossa on painotettu kiitettävästi lapsen oikeuksien turvaamista esimerkiksi Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottoa koskien (s. 44).

 

Lasten ja nuorten mielenterveys

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että nyt käsillä olevassa ajankohtaisselonteossa kä­sitellään henkistä kriisinsietokykyä ja painotetaan haavoittuvassa asemassa olevista henki­löistä huolehtimista (s. 36–37).

Lapsiasiavaltuutettu on covid-19-pandemian ajan useassa yh­teydessä nostanut esiin huolensa sekä pandemian että taudin leviämisen estämiseksi tehty­jen toimenpiteiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ja kiittää, että covid-19-pandemian vaiku­tus henkiseen kriisinsietokykyyn on huomioitu (s. 36). Lisäksi on hyvä, että ajankohtaisse­lonteossa tuodaan esiin oletettua psykososiaalisen tuen tarvetta myös pidemmällä täh­täimellä (s. 44).

Lapsiasiavaltuutettu on lisäksi monissa yhteyksissä, myös syksyllä 2021 sivistysvaliokun­nalle anta­massaan lausunnossa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteosta[1], nosta­nut esiin huolensa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisen haasteista.

On selvää, että lasten mielenterveyspalvelujen saatavuuden haasteisiin tulee nyt turvallisuusym­päristön muutoksen myötä entistä voimakkaammin vastata. Viime aikoina tehdyt tutkimuk­set ovat toistuvasti osoittaneet, että lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisäänty­neet sa­malla kun mielenterveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt.[2]

Lapsiasiavaltuutettu tapaa säännöllisesti erilaisia lasten ja nuorten ryhmiä selvittääkseen heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan eri teemoista ja heille ajankohtaisista asioista. Viimei­simmissä tapaamisissa yksi toistuva lasten ja nuorten esille nostama teema on ollut mielen­ter­veys. Ahdistuneisuudesta, mielenterveyden ongelmista ja mielenterveyspalvelujen saata­vuu­den haasteista ovat viestineet esimerkiksi Tampereen lasten parlamentin ja nuorisoval­tuus­ton edustajat, Vaasan nuorisovaltuuston edustajat, Suomen Kasper ry:n Nuoret erovai­kutta­jat sekä saamelaislapset ja -nuoret.

Lapsiasiavaltuutettu ymmärtää, että nyt käsillä olevassa ajankohtaisselonteossa ei itsessään käsitellä rahoitustarpeita, mutta haluaa korostaa henkisen kriisinsietokyvyn kannalta olen­naisia mielenterveyden palveluja ja niiden tosiasiallista saatavuutta. Mielenterveyden palve­lut tulee resursoida siten, että kaikilla lapsilla on pääsy niihin. Tätä alleviivaavat sekä tutki­mus­tulokset että lasten ja nuorten kokemukset.

 

Yksin maahan saapuvat lapset

Erityisen tärkeää on akuutisti huomioida yksin maahan saapuneiden lasten haavoittuva asema ja ryhtyä toimiin sen takaamiseksi, että myös näiden lasten oikeudet, muun muassa oikeus terveyteen, toteutuvat samassa laajuudessa kuin sopimusvaltion kansalaisille.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on edellyttänyt sopimusvaltioiden huomioivan, että ilman huolta­jaa olevat lapset ovat vaihtelevassa määrin kokeneet menetyksiä, traumaattisia asioita, mul­listuksia, stressiä ja väkivaltaa.[3] Näiden las­ten haavoittuvuudet tulee arvioida, ja sopimusval­tion on puututtava niihin.

Lisäksi on huomi­oitava, että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuk­sen 39 artiklan johdosta sopimusvaltioiden velvollisuutena on tarjota kuntoutuspalveluja lapsille, jotka ovat joutuneet esimerkiksi aseel­lisen selkkauksen uhriksi. Tällaisen toipumisen ja sopeutumisen edistämiseksi tulisi kehittää kulttuurisesti sopivia ja sukupuolen huomioon ottavia mielenterveyspalveluja ja järjestää psykososiaalista neuvontaa.[4]

Lisäksi erityisesti yksin maahan saapuvien lasten osalta on hyvä huomioida, että sota ei voi olla perusteena adoption edistämiselle tai käynnistämiselle Ukrainasta. Vanhemmistaan eroon joutuneisiin lapsiin liittyy suuri riski siitä, että perusteet adoptiolle arvioidaan virheel­lisesti.

Lapsiasiavaltuutettu haluaa myös tuoda esiin allekirjoittamansa vaatimuksen, jossa lapsiasiavaltuutettu yhdessä Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston (ENOC) kanssa pai­nottaa, että Euroopan komission ja jäsenmaiden tulee kiinnittää erityishuomiota yksin maa­han saapuneisiin lapsiin. Näiden lasten suojelu edellyttää myös yhteistyötä Ukrainan viran­omaisten sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.[5]

 

Lasten ja nuorten näkemyksiä turvallisuudesta

Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2022 painopistealueena on turvallisuus. Tapaamisissa lasten kanssa onkin keskusteltu muun muassa turvallisuusteemasta, ja lapset ovat kertoneet näke­myksistään ja kokemuksistaan turvallisuuteen liittyen.

Yläkouluikäiset lapset Vaasasta tote­sivat turvallisuuden olevan esimerkiksi sitä, ettei tarvitse pelätä, stressata tai huolehtia ja ettei mi­kään uhkaa tai häiritse arkea. Turvallisuutta lisääväksi koettiin se, että perusasiat arjessa ovat kunnossa. Turvattomuuden tunnetta taas aiheutti arkisempien asioiden lisäksi maail­mantilanne ja erityisesti Ukrainan sota, aseet ja rikokset. Yhdeksi keinoksi tur­vallisuuden li­säämiseksi esitettiin terveydenhuollon parantamista sekä terapian maksutto­muutta.[6]  

Esikouluikäiset lapset Jyväskylästä kertoivat, että he tarvitsevat kodin, tuttuja ihmisiä, huo­lenpitoa, läheisyyttä sekä leikkiä ja leluja kokeakseen olonsa turvalliseksi. Tuttuina ihmisinä lapset mainitsivat vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat sekä serkut. Huolenpidolla lapset tarkoittivat sitä, että heillä on ruokaa, juomaa, vaatteita, oma sänky ja mahdollisuus pesey­tyä.[7]

Edellä esitetyn valossa on hyvä, että ajankohtaisselonteossa painotetaan varhaiskasvatuksen ja koulun turvallisen arjen merkitystä lasten hyvinvoinnille (s. 36). Perusturvallinen ja toi­miva arki on lasten näkemysten mukaan tärkeässä osassa luomassa turvallisuutta. Lapsiasia­valtuutettu edellyttää, että ajankohtaisselonteon pohjalta tehtävissä toimenpiteissä huomioi­daan esimerkiksi tässä lausunnossa esiin tuotuja lasten ja nuorten näkemyksiä ja pa­noste­taan asianmukaisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuteen.

 

Turvallisuus ja lapsen etu

Lasten turvallisuus on yksi tekijä arvioitaessa lapsen etua YK:n lapsen oikeuksien yleissopi­muksen 3 artiklan edellyttämällä tavalla.[8]

YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut, että lasten yleistä etua arvioitaessa ja määritettäessä on huomioitava valtion velvollisuus taata lapselle hänen hyvinvointinsa edellyttämä suojelu ja huolenpito. Suojelu ja huolenpito tulee ymmärtää laajassa merkityksessä, ja sen tavoite liittyy kokonaisvaltaiseen ihanteeseen taata lapsen hyvinvointi ja kehittyminen. Lasten hyvinvointi kattaa laajassa merkityksessä hei­dän materiaaliset, fyysiset, koulutukselliset ja emotionaaliset tarpeensa sekä kiintymyksen ja tur­vallisuuden tarpeensa.[9]

 

Lapsen oikeus tietoon & lapsen suojelu haitalliselta sisällöltä

On hyvä, että selonteossa alleviivataan tiedon merkitystä kriisinsietokykyyn (s. 36).

YK:n lap­sen oikeuksien yleissopimuksen 13 ja 17 artiklojen mukaan lapsella on oikeus tietoon ikänsä ja valmiuksiensa kannalta sopivassa muodossa.[10]

Lapsiasiavaltuutettu painottaa kuitenkin myös sitä, että etenkin sotaa koskevassa viestinnässä kiinnitetään riittävällä tavalla huomiota lapsen suojeluun haitalliselta sisällöltä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

Sopimusvaltioiden tehtävänä on lapsen huoltajien ohella varmistaa, että lapsia suojellaan sopimattomalta ja mahdollisesti haitalliselta aineistolta. Myös YK:n lapsen oikeuk­sien komitea on painottanut tasapainoilua lapsen oikeuden tietoon ja lapsen suojelun vä­lillä.[11]

 

 

Helsingissä 22.4.2022

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 


[1] Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteosta (20.9.2021). Saatavilla: https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_siv_sis-turvallisuuden-selonteko.

[2] Ks. esim. Tiina Hetemaa, Nina Knape, Petra Kokko, Jaana Leipälä, Hannele Ridanpää, Pekka Rissanen, Tuuli Suomela, Vesa Syrjä & Taru Syrjänen: Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa 2020. Päätösten tueksi 3/2022 (THL).

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 6 (2005) ilman huoltajaa olevien ja perheestään eroon joutuneiden lasten kohtelusta kotimaansa ulkopuolella (CRC/GC/2005/6), kohta 47.

[4] CRC/GC/2005/6, kohta 48.

[5] Open Letter co-signed by ENOC and the Vice-President of the European Parliament and EP Coordinator on Children’s Rights: ENOC and the European Parliament Vice-President call for the protection of unaccompanied and separated children, and children in institutional care fleeing from Ukraine to the EU. Saa­tavilla: https://enoc.eu/?p=4506.

[8] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta) (CRC/C/GC/14), kohta 73.

[9] CRC/C/GC/14, kohta 71.

[10] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi (CRC/C/GC/12), kohta 82.

[11] Ks. esim. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 16 (2013) sopimusvaltioi­den velvoitteista, jotka koskevat yritystoiminnan vaikutusta lasten oikeuksiin (CRC/C/GC/16), kohta 58; YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 7 (2005) lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta varhaislapsuudessa (CRC/C/GC/7/Rev. 1), kohta 35, sekä YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 25 (2021) digitaaliseen ympäris­töön liittyvistä lapsen oikeuksista (CRC/C/GC/25), kohta 54.