LAPS/119/2025, 5.9.2025

Alfa-pvp Suomessa – pyöreän pöydän keskustelu

Sisäministeri Mari Rantasen ja sosiaaliturva­ministeri Sanni Grahn-Laasosen tilaisuus 5.9.2025

Puheenvuoro, Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Kiitän mahdollisuudesta tulla kuulluksi tässä tärkeässä tilaisuudessa.

Puheen­vuorossani käsittelen asiaa kolmesta – alfa-PVP:n käyttäjien lasten, alfa-PVP:tä käyttävien lasten sekä alfa-PVP:n haitoille altistuvien syntyvien lasten – näkökulmasta.

1. Alfa-PVP:n käyttäjien lapset

Noin 89 000 suomalaislasta asuu perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihde­ongelma. Vanhempien päihteiden­käyttö aiheuttaa lapsille useita ongelmia ja on edelleen yksi yleisin peruste lapsen huostaan­otolle. Alfa-PVP on yksi lisätaakka suomalaisille lapsille.

Alfa-PVP:tä käyttävien aikuisten lapset ovat erityisen vaikeassa asemassa, sillä käyttäjät ovat aiempaa huonommassa kunnossa psyykkisesti ja fyysisesti. Käyttäjien lasten tunnistaminen neuvolassa, varhais­kasvatuksessa, koulussa ja harrastuksissa on erittäin tärkeää.

Vaikeasta päihde­ongelmasta kärsivät vanhemmat ovat usein lastensuojelun asiakkaita, ja lapset viettävät lapsuutensa muualla kuin päihde­riippuvaisen vanhemman luona. Alfa-PVP:n myötä näiden lasten mahdollisuus tavata vanhempiaan edes valvotusti vaikeutuu.

Alfa-PVP:n aiheuttama impulsiivisuus, levottomuus ja väkivaltaisuus aiheuttaa turvattomuutta myös julkisilla paikoilla. Lasten ja nuorten turvalliset tilat vähenevät entisestään.

Alfa-PVP ei ole levinnyt runsain mitoin vielä maan joka kolkkaan. Esimerkiksi täällä Jyväskylässä Ankkuri-tiimissä ja aikuisten palveluissa ei aine ole vielä ongelma. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Nyt tulisi estää ongelman leviäminen. Tämä varmistetaan laadukkaan ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön avulla.

Viimeistään nyt on toimittava.

2. Ala­ikäisten käyttäjien asema

Suomessa kovien huumeiden käyttö alaikäisten keskuudessa on edelleen harvinaista, mutta aineiden kokeilu alkaa yleensä varhain. Päihde­riippuvuus kehittyy usein jo alaikäisenä, ja alfa-PVP on voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine. Alfa-PVP:ssä erityinen riski muodostuu sen käyttötavoista: mahdollisuus polttaa huumetta madaltaa sen käyttö­kynnystä. Maailmalla ainetta on sekoitettu myös karkkeihin.

Alaikäisten ehkäisevään päihdetyöhön onkin nyt panostettava riittävästi. Tässä kouluihin, harrastus­toimintaan ja kaduille jalkautuva asiantunteva työ, jota usein kolmas sektori tekee, on ensiarvoisen tärkeää.

Alaikäisten korjaava päihdetyö on useimmiten lastensuojelu­palvelujen tehtävänä. Sekä Valtion­talouden tarkastus­virasto että sosiaali- ja terveys­ministeriö ovat hyvinvointi­alueiden palveluja koskevissa tuoreissa arvioinneissaan todenneet, että päihteitä käyttävien lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveys­palvelut ovat vakavasti vaarantuneet kaikilla hyvinvointi­alueilla ja Helsingin kaupungissa (STM 2025). Meidän onkin pikimmiten korjattava alaikäisten päihde­palveluja kaikkialla Suomessa. Näin on suositellut myös YK:n lapsen oikeuksien komitea.

3. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten syntyvien lasten asema

Tämän vuoden aikana olen saanut kahdesta erittäin luotettavasta lähteestä – järjestöstä ja hyvinvointi­alueen poliklinikalta – tiedon siitä, että raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten terveyden­tila on usein aiempaakin heikompi. Joitain synnytyksiä on käynnistynyt ilman, että nainen on edes tiennyt olevansa raskaana. Nämä naiset ovat olleet kodittomia ja kärsineet vakavasta päihde­riippuvuudesta.

Alfa-PVP:n vaikutuksista ihmissikiölle en tässä aikataulussa löytänyt riittävästi luotettavaa tietoa, mutta hiirille tehdyissä kokeissa on havaittu niin emoon kuin sikiöön kohdistuvia haitta­vaikutuksia. Muista stimulanteista tiedetään, että ne vaikeuttavat suuresti äidin kykyä sitoutua päihteettömyyteen raskaus­aikana sekä vauvan hoivaamiseen raskauden jälkeen.

Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten päihdehoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. HAL-poliklinikat tekevät erinomaista työtä, ja niissä käy noin 1 000 naista vuosittain, eli noin 2 prosenttia raskaana olevista naisista. Ympäri­vuorokautista osastohoitoa on aiempien selvitysten perusteella tarjolla vain osalla alueista, hyvinvointialue­uudistuksen jälkeisestä tilanteesta en löytänyt luotettavaa tietoa.

Vuonna 2022 THL teki selvityksen tahdon­vastaisesta päihde­hoidosta muissa maissa. Selvityksen perusteella uskaltaa sanoa, että tahdon­vastainen päihdehoito ei ole kovin vaikuttavaa.

Norjassa ja Tanskassa on kuitenkin mahdollisuus raskaana olevan naisen suostumukseen perustuvaan tahdon­vastaiseen hoitoon, jota Norjassa on käytetty joitakin kymmeniä kertoja.

Norjan mallissa hoidon perusteena on sikiölle aiheutuva vaara. Päihteitä käyttävä nainen antaa suostumuksen, ja hänet otetaan viranomaisen määräämään laitokseen. Laitos voi määrätä, että hänet pidetään laitoksessa enintään kolmen viikon ajan myös hänen peruttuaan suostumuksensa.

On eettisesti välttämätöntä järjestää raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten vapaa­ehtoisuuteen perustuva hoito hyvin. Silti ajattelen, että vapaa­ehtoisuuteen perustuva tahdon­vastainen hoito sikiövaaran perusteella voi olla perus- ja ihmis­oikeuksia kunnioittava tapa hoitaa raskaana olevien naisten syntyvien lasten terveyttä myös Suomessa ja se ansaitsisi tarkempaa tarkastelua.

Viimeiseksi vetoan, että kolmannen sektorin ja hyvinvointi­alueiden mahdollisuuksia ehkäistä ja korjata huumeista aiheutuvia haittoja ei enää uusin leikkauksin vaikeutettaisi. Ilman heidän osaamistaan suomalaiset lapset ja perheet ovat pulassa.

 

Jyväskylässä 5.9.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

 

Asiassa on konsultoitu Jyväskylän kaupungin Ankkuri-toiminnan erityis­nuorisotyöntekijä Jussi Maasola.

Lähteet

Arponen, A. & Häkkinen, M. (toim.) (2021). Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauva­perheiden palveluketju ja palvelu­kokonaisuus. Neuvoja alueellisen palvelu­kokonaisuuden rakentamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 23/2021.

Gerecsei, L.I., Csillag, A., Zachar, G., ym. (2018). Gestational exposure to the synthetic cathinone methylenedioxy­pyrovalerone results in reduced maternal care and behavioral alterations in mouse pups. Frontiers in Neuroscience 5, 12:27. doi: 10.3389/fnins.2018.00027

Perälä, R., Kuussaari, K. & Partanen, A. (2022). Tahdosta riippumaton päihdehoito Pohjoismaissa, Englannissa ja Hollannissa: Selvitys hoitoa taustoittavasta lainsäädännöstä, hoidon periaatteista ja tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ja vauvaperheet. Taustamuistio 15.5.2023 STM/TUTO/HYT.

STM (2025) Selvitys hyvinvointi­alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis­vastuun toteutumisesta 2024

YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023).