LAPS/202/2025, 29.1.2026

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta alkoholi­lain muuttamisesta (panimoiden, tislaamoiden ja viini­tilojen ulosmyynti­oikeuden laajentaminen)

Viite: VN/20350/2024

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitysluonnoksen sisältöä yleissopimuksen näkökulmasta.

Hallituksen esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Alkoholi­lakia muutettaisiin siten, että alkoholi­juomien pientuottajien ulosmyynti­oikeuksia laajennettaisiin. Jatkossa laissa määriteltäisiin yksi paikallisia pientuottajia koskeva poikkeus valmistuspaikalta tapahtuvaan käymisteitse valmistettujen enemmän kuin 8,0 tilavuus­prosenttia etyyli­alkoholia sisältävien ja muulla tavoin valmistettujen enemmän kuin 5,5 tilavuus­prosenttia etyyli­alkoholia sisältävien alkoholi­juomien ulosmyyntiin. Ulosmyynti­oikeus edellyttäisi voimassa olevan lain mukaista alkoholi­juomien valmistajalle myönnettävää vähittäismyynti­lupaa.

Laajennetun ulosmyynti­oikeuden piiriin kuuluisi enintään 100 000 litraa alkoholi­juomia puhtaaksi alkoholiksi muutettuna kalenterivuoden aikana tuottavat valmistajat. Lakimuutoksen myötä esimerkiksi pientislaamot saisivat mahdollisuuden myydä niiden valmistamia tuotteita valmistuspaikoilta suoraan kuluttajille vähittäismyynti­luvalla.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Vaikka reilun ja avoimen kilpailun edistäminen ja kotimarkkinoiden kasvu ovat sinänsä hyväksyttäviä tavoitteita, alkoholin saatavuuden lisäämisellä voi olla kansanterveyden kannalta ja erityisesti yksilötasolla kallis hinta. Lapsiasia­valtuutettu ei pidä myöskään hyväksyttävänä, että markkinoiden ja kilpailun edistäminen asetetaan näin selkeästi lapsen edun edelle.
• Lapsiasiavaltuutettu pitää moitittavana, että hallituksen esitys­luonnoksessa ei ole esitetty arvioita muutoksen vaikutuksista lapsiin eikä edes perusteltu sitä, miksi lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Hallituksen esitysluonnos jatkaa hallitus­ohjelmassa määriteltyä tehtävää uudistaa alkoholi­politiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan. Esityksen tavoitteena on reilun ja avoimen kilpailun edistäminen ja kotimarkkinoiden kasvun edellytysten luominen.

Vaikka reilun ja avoimen kilpailun edistäminen ja kotimarkkinoiden kasvu ovat sinänsä hyväksyttäviä tavoitteita, alkoholin saatavuuden lisäämisellä voi olla kansanterveyden kannalta ja erityisesti yksilötasolla kallis hinta. Lapsiasia­valtuutettu ei pidä myöskään hyväksyttävänä, että markkinoiden ja kilpailun edistäminen asetetaan näin selkeästi lapsen edun edelle.

Käsillä olevalla hallituksen esitysluonnoksella ei mahdollisesti yksinään ole suurta vaikutusta alkoholin kulutukseen, mutta osana vuonna 2018 aloitettua alkoholilain kokonais­uudistusta se osaltaan vaikuttaa alkoholin kulutukseen tavalla tai toisella.

Tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskusuunnassa jo pitkään. Kokonaiskulutus väheni vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 prosenttia. [1] Tilastointiin on todettu kuitenkin liittyvän epätarkkuutta, ja on epäselvää, onko kehitys tosiasiallisesti jatkunut myönteisenä vai ei. [2], [3], [4] Alaikäisten nuorten raittius on Kouluterveys­kyselyn mukaan yleistynyt kouluasteesta ja sukupuolesta riippumatta vuosina 2006–2025. Myös alaikäisten humalajuominen on vähentynyt. [5] Kehitys on siten ollut myönteistä. Ongelmallista sen sijaan on, että alkoholin­kulutus jakaantuu väestössä hyvin epätasaisesti ja siten myös alkoholi­haitat kohdistuvat epätasaisesti. Tilastotietojen perusteella on varsin todennäköistä, että alkoholin saatavuuden helpottamiseen johtavat muutokset heikentävät erityisesti niiden lasten asemaa ja hyvinvointia, jotka jo nykyisellään elävät perheissä, joissa vanhemmilla on päihdeongelma tai joilla päihteiden käyttö voidaan luokitella riskikäytöksi.

Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2024 julkaiseman rekisteri­tutkimuksen mukaan noin 89 000 alaikäistä lasta (8,7 % alle 18-vuotiaista), joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihde­ongelma. Ainakin 42 000 lasta (4 % alle 18-vuotiasta) elää perheissä, joissa päihde­ongelma on ajankohtainen. Noin 53 000 lapsen jommalla­kummalla vanhemmalla on vakava alkoholi­ongelma ilman huumeongelmaa, 10 000 lapsen vanhemmalla on huumeongelma ilman alkoholi­ongelmaa ja 26 000 lapsen vanhemmalla sekä alkoholi- että huumeongelma jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. [6]

Lapsiasiavaltuutettu pitää moitittavana, että hallituksen esitys­luonnoksessa ei ole esitetty arvioita muutoksen vaikutuksista lapsiin eikä edes perusteltu sitä, miksi lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty. Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa lisäksi, että hallituksen tavoite ”alkoholi­politiikan uudistaminen vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan” koostuu lukuisista lakimuutoksista, joita on tehty ja tehdään vaiheittain. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että alkoholin saatavuuden helpottamista koskevista lakimuutoksista tulisi aina tehdä yhteis­vaikutusten arviointi. Pala kerrallaan tehtävät muutokset ilman kattavaa vaikutusten arviointia hämärtävät kuvaa todellisista vaikutuksista ja vaikeuttavat sekä yksittäisten lakimuutosten että kokonaisuutta koskevien arviointien tekemistä. Lapsiasia­valtuutettu kehottaa tutustumaan myös lapsiasia­valtuutetun lausuntoon alkoholilain muutoksista, joka annettiin eduskunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle marraskuussa 2025. [7]

 

Jyväskylässä 29.1.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, juristi