LAPS/60/2023, 25.9.2023

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle hallituksen esityksestä (luonnos) eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläke­indeksiin ja elinkustannus­indeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksi­tarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisä­lain 7 §:n muuttamisesta

Viite: VN/20785/2023

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esitys­luonnoksessa esitetään muutettavaksi lapsilisä­lain 7 §:ää siten, että neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsi­lisään ja lapsilisän yksinhuoltaja­korotukseen tehdään taso­korotus. Lisäksi ehdotetaan, että alle kolmi­vuotiaasta lapsesta maksettavan lapsi­lisän määrää korotetaan.

Esitys­luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden kansaneläke­indeksiin ja elinkustannus­indeksiin sidottujen etuuksien ja raha­määrien indeksi­tarkistuksista vuosina 2024–2027. Laki koskisi sairausvakuutus­lain mukaisten päiväraha­etuuksien vähimmäis­määrää, kuntoutus­lain mukaisen ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutus­rahan ja nuoren kuntoutus­rahan vähimmäis­määrää, työttömyysturva­lain mukaisen perus­päivärahan, perus­päivärahan korotus­osan ja lapsi­korotuksen määrää, lasten koti­hoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia etuuksia, yleisestä asumis­tuesta sekä eläkkeen­saajan asumis­tuesta annettujen lakien mukaisia raha­määriä, opintotuki­lain mukaista opinto­rahaa, opinto­rahan huoltaja­korotusta ja oppimateriaali­lisää, aikuiskoulutus­etuuksista annetun lain mukaista aikuiskoulutus­tuen perus­osaa sekä kansain­välistä suojelua hakevan vastaan­otosta sekä ihmis­kaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanotto­rahaa ja käyttö­rahaa.

Ehdotetussa laissa mainittuja etuuksia ja etuus­lakien raha­määriä ei tarkistettaisi kansaneläke- tai elinkustannus­indeksillä vuosina 2024–2027.

Ehdotuksen ulkopuolelle jäisivät kansan­eläke, takuu­eläke, perhe-eläke, kansaneläke­lain mukainen lapsi­korotus, vammais­etuudet (eläkettä saavan hoito­tuki, 16 vuotta täyttäneen vammais­tuki ja alle 16-vuotiaan vammais­tuki), rintama­lisät (yli­määräinen rintama­lisä, rintama­lisä, ulko­maille maksettava rintama­lisä) sekä toimeentulo­tuen perus­osa. Luopumis­tuen täydennys­osa eläkkeeseen rinnastuvana etuutena jäisi myös indeksi­tarkistusten jäädytyksen ulko­puolelle. Indeksi­tarkistuksen tekemättä jättäminen ei koskisi myöskään lääke­korvauksen vuotuista omavastuun määrää (ns. lääke­kattoa). Ehdotettu laki ei myöskään koskisi sotilas­avustuksen perus­avustusta, joka on sidottu kansan­eläkkeen määrään, eikä elatus­tukea, joka indeksi­tarkistetaan vastaavasti kuin elatus­avut (laki eräiden elatus­apujen sitomisesta elin­kustannuksiin 583/2008). Edellä mainittujen etuuksien osalta indeksi­tarkistukset tehtäisiin voimassa olevan lain­säädännön mukaisesti.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yleis­sopimukseen liittyy vahva olettamus, jonka mukaan sosiaali­turvan heikennykset ovat kiellettyjä. Mikäli heikennyksiä kuitenkin tehdään, on sopimus­valtion todistettava, että heikennykset perustuvat huolelliselle harkinnalle, jossa kaikki vaihto­ehtoiset toteuttamis­tavat on punnittu.

• Äärimmäisen lyhyt lausunto­aika ilman kattavaa rinnakkais­vaikutusten selvitystä tekee ehdotettujen muutosten arvioinnista lähes mahdotonta.

• Lapsi­vaikutusten arvioinnin tukena tulisi olla tarkempaa tietoa.

• YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on Suomea koskevissa loppu­päätelmissään esittänyt huolensa toissa­hallituskauden indeksi­jäädytyksistä ja niiden vaikutuksista oikeuteen sosiaali­turvaan. Tätä huolta tai muita komitean huomioita ei ole käsitelty esityksessä.

• Lapsi­lisän korotukset eivät yksinään ole riittävä tuki vähä­varaisille ja muutoin haavoittuvassa asemassa oleville lapsi­perheille, joiden sosiaali­turvaa ollaan tuntuvasti heikentämässä.

• Esitys­luonnoksessa ei ole huomioitu myöskään YK:n lapsen oikeuksien komitean viimeisimpiä suosituksia Suomelle.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu toteaa, että ehdotuksen ristikkäis­vaikutuksia muiden sosiaali­turvaan esitettyjen muutosten kanssa on mahdotonta arvioida annetussa aika­taulussa (5 arkipäivää lausunnolla). Erillis­muistio ristikkäis­vaikutuksista toimitetaan edus­kunnalle myöhemmin (s. 10), joten lapsiasia­valtuutettu ei tässä valmistelu­vaiheessa ota kantaa ristikkäis­vaikutuksiin, joita esitetyillä muutoksilla itsestään selvästi on.

Esitys­luonnoksen lapsi­vaikutukset-osiossa (s. 29–30) arvioidaan, että osa ehdotetuista muutoksista lähtö­kohtaisesti parantaa korotuksiin oikeutettujen lapsi­perheiden tilannetta. Lapsiasia­valtuutettu kaipaa esitetyn väitteen tueksi selkeitä laskelmia, joilla voidaan osoittaa asian olevan näin huolimatta muista sosiaali­turvaan kohdistuvista heikennyksistä. Osiossa esitetään kuitenkin rehellisiä arvioita muun muassa pieni­tuloisissa perheissä elävien lasten määrän kasvusta (2,8 %).

Lapsiasia­valtuutettu kannattaa ehdottomasti työllisyyttä lisääviä toimia sekä lapsiperhe­köyhyyden vähentämistä (s. 30). Samalla lapsiasia­valtuutettu kuitenkin muistuttaa köyhyyden olevan lapsi­perheissä ilmiönä erilainen kuin muissa koti­talouksissa: toisin kuin muissa koti­talouksissa, joissa köyhyys yleensä selittyy työttömyydellä tai työelämän ulkopuolella olemisella, köyhistä lapsi­perheistä lähes puolessa huoltaja on töissä.[1]

Huomioiden muun muassa alla esitetyt YK:n ihmisoikeus­sopimusten toteutumista valvovien komiteoiden näkemykset ja suositukset lapsiasia­valtuutettu pitää erittäin valitettavana, ettei muita toteuttamis­vaihtoehtoja ole valmistelu­vaiheessa punnittu.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yleis­sopimukseen liittyvästä vahvasta olettamuksesta, jonka mukaan sosiaali­turvan heikennykset ovat kiellettyjä.[2] Mikäli heikennyksiä kuitenkin tehdään, on sopimus­valtion todistettava, että heikennykset perustuvat huolelliselle harkinnalle, jossa kaikki vaihto­ehtoiset toteuttamis­tavat on punnittu. Viimeisimmissä Suomea koskevissa loppu­päätelmissään (2021) YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea esitti huolensa muun muassa hallitus­kaudella 2015–2019 tehdyistä indeksi­jäädytyksistä, jotka kohdistuivat suhteettomasti jo valmiiksi epä­edullisessa asemassa oleviin ryhmiin.[3] Komitea suosittelikin, että mikäli heikennyksiä on talous­tilanteen niin edellyttäessä pakko tehdä, on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, että ryhdytään myös toimen­piteisiin, joilla leikkausten vaikutuksia lievennetään ja huolehditaan siitä, etteivät toimen­piteet kohdistu suhteettomasti epä­edullisessa asemassa oleviin. Lisäksi on varmistettava, että toimen­piteet ovat tarpeellisia ja oikea­suhtaisia sikäli, kun arvioidaan muiden mahdollisten toimen­piteiden tai toimimatta jättämisen vaikutuksia taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin.[4]

Edellä mainittuja huomioita ja suosituksia ei ole käsitelty esitys­luonnoksessa suhteessa nyt esitettyihin muutoksiin, eikä mahdollisia lieventäviä seikkoja tai oikea­suhtaisuutta ole mahdollista, etenkään lausunto­kierrokselle annetussa ajassa, arvioida ilman selvitystä ristikkäis­vaikutuksista.

Lapsi­lisän korotuksiin lapsiasia­valtuutettu suhtautuu kahtalaisesti. Lapsilisän ostovoiman heikentymisen ja hyvinvointi­valtion legitimiteetin kannalta lapsiasia­valtuutettu pitää lapsi­lisän korotuksia kannatettavina. Osto­voimalla mitattuna Suomen lapsilisän taso ei muihin maihin verrattuna ole kovin korkea.[5] Lapsilisän ostovoima on vuosien kuluessa heikentynyt voimakkaasti, eri arvioiden mukaan jopa kolmanneksen vuoden 1994 tasosta.

Kelan arvion mukaan hintojen nousu nosti köyhyys­astetta yhteensä 2,5 prosentti­yksikköä. Nousu vastaa noin 62 000 uutta köyhää koti­taloutta, joista lapsi­perheitä on 16 000. Köyhyys­asteen nousu kohdistui erityisesti yhden aikuisen lapsi­perheisiin (5,8 prosentti­yksikön nousu). Näistä koti­talouksista 22 prosenttia elää hintojen nousun jälkeen köyhyys­rajan ala­puolella.[6] Universaali lapsi­lisän korottaminen on käden­ojennus lapsi­perheille, ja kaikille lapsi­perheille annettavalla tuella on tärkeä symbolinen merkitys: valtio osoittaa, että se pitää kaikkia lapsia ja heidän hyvin­vointiaan tärkeänä. Samalla lapsi­lisä yllä­pitää hyvinvointi­valtion legitimiteettiä: kaikki kerryttävät mahdollisuuksiensa mukaan yhteis­kunnan voima­varoja ja saavat siitä osansa.

Lapsi­lisän korotukset ovat kuitenkin hyvin vaatimattomat hintojen­nousun ja sosiaali­turvan leikkausten aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien rinnalla. Kelan tutkijat ovat arvioineet, että lapsilisän vaatimattomilla taso­korotuksilla ei juurikaan ole vaikutusta hintojen­nousun aiheuttamaan lapsiperhe­köyhyyden lisääntymiseen.[7]

Tämän vuoksi onkin muistettava, että lapsilisän korotukset eivät yksinään ole riittävä tuki vähä­varaisille ja muutoin haavoittuvassa asemassa oleville lapsi­perheille, joiden sosiaali­turvaa ollaan työttömyys­turvan lapsi­korotusten ja suoja­osien poiston, toimeentulo­tuen rajoitusten, asumis­tuen leikkausten ja suoja­osan poiston sekä käsillä olevien indeksi­jäädytysten myötä tuntuvasti heikentämässä.

Toimeentulo­tukea saavat lapsi­perheet eivät hyödy lapsi­lisän korotuksesta, koska se otetaan lapsen perus­osaa määriteltäessä tulona huomioon. Tätä käytäntöä lapsiasia­valtuutettu on kannustin­ongelmien vuoksi pitänyt perusteltuna, mutta vallitsevassa tilanteessa se lisää entisestään vähä­varaisten perheiden taloudellista ahdinkoa ja epä­oikeuden­mukaisuuden kokemusta.

Lapsi­köyhyydellä tiedetään olevan kauas­kantoisia ja haitallisia vaikutuksia, jotka uhkaavat hallitus­ohjelmaan kirjattuja kannatettavia tavoitteita, kuten syntyvyyden nostamista, nuoriso­rikollisuuden vähentämistä ja syrjäytymisen sekä nuorten mielenterveys­ongelmien ehkäisyä. Onkin perusteltua kysyä, onko oikea­suhtaista korottaa hyvä­tuloisten ja varakkaiden perheiden lapsi­lisää samalla, kun kaikkein epä­edullisimmassa asemassa olevien lapsi­perheiden toimeen­tuloa valtion­talouden vakauttamisen nimissä heikennetään.

Koska viittaukset viimeisimpiin Suomea koskeviin YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksiin puuttuvat esitys­luonnoksesta, lapsiasia­valtuutettu haluaa muistuttaa niistä. Komitea suositteli 2.6.2023 julkaistuissa päätelmissään Suomen välttävän sosiaaliturva­etuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.[8]

Jyväskylässä 25.9.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies