LAPS/36/2023, 30.8.2023
Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisen pandemiavalmiussuunnitelman luonnoksesta
Viite: VN/19612/2023
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi suunnitelmaluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.
Suunnitelmaluonnoksen keskeinen sisältö
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen pandemiavalmiussuunnitelma on laadittu sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen ja valmiussuunnittelun tueksi. Suunnitelma palvelee erityisesti tartuntatautien torjunnan, sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen ja työsuojelun parissa työskenteleviä sekä hallinto- ja johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Kohderyhmä ulottuu sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän paikalliselle, alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle sekä niin julkiselle, yksityiselle kuin kolmannelle sektorille. Suunnitelmaa voivat hyödyntää yhteiskunnan turvallisuuden ja pandemiavarautumisen parissa työskentelevät myös muilla hallinnonaloilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen pandemiavalmiussuunnitelma luo kokonaiskuvan pandemiavarautumisesta Suomessa, ja siten suunnitelma on hyödynnettävissä myös muille mahdollisille kohderyhmille kuten opiskelijoille, tutkijoille, medialle ja väestölle yleisesti.
Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista
-
Valmiussuunnitelman laatiminen on ehdottoman kannatettavaa.
-
Kriiseihin varautuessa on huomioitava lasten erityiset tarpeet.
-
Covid-19-pandemia osoitti mielenterveyskysymysten huomioimisen tärkeyden.
-
Kriiseistä tiedottamisessa tulee panostaa siihen, että kaikki valtion lainkäyttöpiirissä olevat lapset saavat tietoa tilanteesta.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin tarpeellisena, että mahdollisiin pandemioihin varaudutaan etukäteissuunnittelulla. Covid-19-pandemialla oli useita vaikutuksia lasten elämään, jotka on hyvä huomioida varauduttaessa tulevaisuudessa mahdollisesti leviäviin tartuntatauteihin ja pandemioihin.
Lapsiasiavaltuutettu on erilaisia varautumissuunnitelmia tarkastellessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että lasten erityisasema on harvoin huomioitu. Onkin myönteistä, että nyt käsillä olevassa luonnoksessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väestön moninaisuuteen sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja tunnistetaan, että erilaiset suositukset ja rajoitukset vaikuttavat eri tavalla eri väestöryhmissä, erityisryhmissä ja haavoittuvassa asemassa olevissa ryhmissä (esim. s. 12–13, 58).
Selkeä lasten erityisaseman huomiointi suunnitelmaluonnoksesta kuitenkin puuttuu. Lapsiasiavaltuutettu on suositellut, että kriiseihin varautumisessa huomioidaan lasten erityiset tarpeet, lasten arjen jatkuminen, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja lapsiryhmät, mahdollisuus saada ikätasoista ja saavutettavaa tietoa, vaikutusmahdollisuudet kriisitilannetta koskevaan päätöksentekoon sekä lasten mielenterveyden tukeminen kriisin aikana ja sen jälkeen.[1]
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että jälkikäteen on saatu viitteitä siitä, että covid-19-pandemia ja siihen liittyneet rajoitustoimenpiteet vaikuttivat lasten mielenterveyteen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuteen olennaisin tavoin.[2] Olisikin perusteltua, että sosiaali- ja terveydenhuollon pandemiavarautumissuunnitelmassa sivuttaisiin erikseen myös mielenterveysnäkökohtia.
Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä pandemiavalmiussuunnitelman kirjausta sidosryhmien kuulemisesta (s. 33). Sidosryhmän käsitettä ei tarkenneta, mutta oletettavasti siihen eivät kuulu laajemmin esimerkiksi väestö tai ”kansalaiset”, kun suunnitelmaluonnoksessa todetaan seuraavasti: ”Kansalaisten, median ja eri sidosryhmien tiedon tarpeeseen on vastattava tehokkaasti ja säännöllisesti.” (s. 43).
Lapsiasiavaltuutettu alleviivaa, että myös lapsille tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. Tätä painotti covid-19-pandemian aikaan myös YK:n lapsen oikeuksien komitea.[3] Vaikka eri väestöryhmien osin erilaiset tiedontarpeet onkin tunnistettu suunnitelmaluonnoksessa (s. 45), lapsiasiavaltuutettu haluaa muistuttaa, että edellä mainittu viittaus ”kansalaisiin” sivulla 43 on jokseenkin ongelmallinen rajaavuutensa vuoksi.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukainen lapsen oikeus tietoon ei katso kansalaisuutta, vaan kuuluu kaikille valtion lainkäyttöpiirissä oleville lapsille. Covid-19-pandemian aikaan oli haasteita tuottaa tietoa myös vieraskieliselle väestölle.
Helsingissä 30.8.2023
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Sonja Vahtera, lakimies
[1] Ks. Yhdenvertaisuus pandemian ajassa: Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2021, Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2022:6, s. 11.
[2] Ks. esim. Häkkinen, Laura & Raevuori, Anu (2022). Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut korona-aikana. Duodecim 138(6), 469-;
United Nations Children’s Fund (2021). The State of the World’s Children 2021: On My Mind – Promoting, protecting and caring for children’s mental health, ISBN: 978-92-806-5285-7;
Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2.
Lahtinen, Jenni; Kauppinen, Eila & Haikkola, Lotta: Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana, 17.11.2021, Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja.
[3] Lapsen oikeuksien komitean lausunto koronaviruksesta 8.4.2020. https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=INT/CRC/STA/9095&Lang=en.