LAPS/70/2026, 12.6.2026

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta laeiksi sosiaali- ja terveyden­huollon valvonnasta annetun lain ja harmaan talouden selvitys­yksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Viite: VN/33836/2025

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä.

Hallituksen esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksellä jatkettaisiin valvontalain (laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023) väliaikaisen sääntelyn voimassaoloa vuoden 2030 loppuun saakka. Lisäksi rekisteröintiä koskevien säännösten voimaantuloa julkisten palvelun­tuottajien osalta lykättäisiin neljällä vuodella. 

Valvontalain soveltamisalaa muutettaisiin, jotta valvonta­viranomainen voisi valvoa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämistehtävää. Laissa säädettäisiin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien vuokra­työntekijöiden rikostaustan selvittämisestä sekä palveluntuottajan velvollisuudesta huolehtia henkilöstönsä kielitaidosta. Esityksellä täsmennettäisiin hyvinvointi­alueen ja palvelunjärjestäjän valvontatehtävien kannalta välttämättömiä tiedonsaanti­oikeuksia ja tarkastusoikeutta. Lisäksi täydennettäisiin viranomais­valvontaan liittyviä tiedonsaanti­oikeuksia. Laissa säädettyä omavalvonnan raportointi­jaksoa muutettaisiin sääntelyn sujuvoittamiseksi.

Laissa säädettäisiin Pohjanmaan hyvinvointi­alueen tehtävistä, ohjauksesta ja rahoituksesta kansallisena asiakas- ja potilas­turvallisuuden asiantuntija­viranomaisena. Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä täsmennyksiä ja teknisiä muutoksia.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasiavaltuutettu pitää hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjä ehdotuksia yleisesti ottaen kannatettavina.
• Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin tärkeänä, että lasten kanssa toimivilla ammattilaisilla on tehtäviensä edellyttämä hyvä kielitaito. Ammattihenkilön kielitaidon riittävyyttä on arvioitava nimenomaan suhteessa kyseisen ammattihenkilön jokapäiväisiin tehtäviin ja asiakkaisiin/potilaisiin, joita hän työtehtävissään kohtaa ja hoitaa.
• Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että toiminta, jossa edellytetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkastamista, voidaan aloittaa vasta, kun normaali rekisteröinti­menettely on läpikäyty ja rikostaustat tarkistettu.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasiavaltuutettu pitää hallituksen esitys­luonnoksessa esitettyjä ehdotuksia yleisesti ottaen kannatettavina. Lapsiasia­valtuutettu kiinnittää huomiota seuraaviin hallituksen esitysluonnoksen ehdotuksiin siltä osin, kun ne koskevat lasten oikeuksien toteutumista.

Kielitaito­vaatimus

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin tärkeänä, että lasten kanssa toimivilla ammattilaisilla on tehtäviensä edellyttämä hyvä kielitaito. Ensisijaisesti kielitaito­vaatimus koskee suomen ja ruotsin kielen taitoa. Saamen kielen ja muiden vähemmistö­kielten osaamisen vaatimus on yhtä lailla tärkeää silloin, kun on kyse alueesta tai palvelu­yksiköstä, jossa asiakkaat/potilaat käyttävät kyseistä kieltä. Henkilöstön kielitaito on keskeinen tekijä asiakas- ja potilas­turvallisuuden toteutumisen kannalta. Ammattihenkilön on ymmärrettävä ja osattava puhua sekä osattava lukea ja kirjoittaa sitä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa korostuu ammattihenkilöiden ja asiakkaiden/potilaiden välinen vuorovaikutus, jonka edellytyksenä on yhteinen kieli. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään useassa säädöksessä, joiden sisältöä kuvataan kiitettävästi esitysluonnoksessa sivuilla 44–45. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että valvontalain 9 §:ään lisätään uusi 4 momentti, jossa säädetään palvelutuottajan vastuusta huolehtia siitä, että henkilöstöllä on työtehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Lisäksi momentin mukaan henkilön kielitaito­vaatimuksista on voimassa, mitä niistä muualla lainsäädännössä erikseen säädetään. Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös, että valvontalain 24 § 1 momentissa asetetaan palvelun­järjestäjälle velvollisuus varmistaa, että sen järjestämis­vastuulle kuuluvia palveluja tuottavan palveluntuottajan henkilöstöllä on riittävä kielitaito palvelujen tuottamiseksi kielilaissa (423/2003) ja muussa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti.

Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että ammattihenkilön kielitaidon riittävyyttä on arvioitava nimenomaan suhteessa kyseisen ammattihenkilön jokapäiväisiin tehtäviin ja asiakkaisiin/potilaisiin, joita hän työtehtävissään kohtaa ja hoitaa.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että kielitaito­vaatimus korostuu lasten kohdalla. Pieni lapsi vasta opettelee puhumaan. Ammattihenkilö, jonka kielitaito on puutteellinen, ei välttämättä ymmärrä lapsen sanomaa, jos lapsi ei vielä osaa kertoa asiaansa täydellisesti. Lapsi ei myöskään aina huomaa erilaisia tapahtumia tai tilanteita tai ymmärrä saamiaan ohjeita ja neuvoja, jos ammattihenkilö ei osaa riittävästi lapsen käyttämää kieltä. Näin voi syntyä väärin­ymmärryksiä ja vaaratilanteitakin. Lapset ovat heterogeeninen ryhmä, eikä kielitaito­vaatimusta voi siten tarkastella pelkästään lapsen iän kannalta, vaan on myös huomioitava lapsen kehitystaso ja kunkin vuorovaikutus­tilanteen (erityiset) piirteet. Jos lapsella on erityisiä tarpeita, esimerkiksi vammasta tai kehityksellisestä kielihäiriöstä johtuen, hänen kanssaan toimivien ammattihenkilöiden kielitaitoon on kiinnitettävä entistä huolellisemmin huomiota. 

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että kielitaito­vaatimusta ei käsitellä kohdassa ”Vaikutukset lapsiin, vammaisiin henkilöihin ja ikääntyneisiin” (s. 36–37) ja katsoo, että esitystä olisi täydennettävä tältä osin. Miten velvollisuus huomioida kielitaito valvonnassa vaikuttaa lasten, vammaisten ja ikääntyneiden oikeuksien toteutumiseen ja palvelujen laatuun sekä asiakas- ja potilas­turvallisuuteen?

Esitysluonnoksen mukaan puutteellisen kielitaidon aiheuttamien ongelmien yleisyydestä ei ole saatavilla tilastotietoa (s. 15). Koska kyseessä on yksi keskeisistä palvelujen laatuun ja asiakas- ja potilas­turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä, lapsiasia­valtuutettu katsoo, että tilastotietoa olisi välttämätöntä ryhtyä keräämään. 

Väli­aikaisen sääntelyn voimassa olon ja julkisten palvelun­tuottajien siirtymä­ajan jatkaminen

Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että ehdotettua väliaikaista sääntelyä, jonka mukaan palvelutoiminnan voisi aloittaa ennen lain mukaista rekisteröinti­päätöstä, ei sovellettaisi palvelun­tuottajaan, jonka tulee toimittaa ensi kerran valvonta­viranomaiselle nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu rikosrekisteri­ote muulta kuin työsopimus­suhteiseen henkilöstöön kuuluvalta. Tällaiseen palveluntuottajaan sovellettaisiin tavallista rekisteröinti­menettelyä. 

Kuten esitys­luonnoksessakin todetaan (s. 54), rikostaustan tarkistaminen ei sinänsä suojaa lapsia seksuaalista hyväksikäyttöä tai muuta vakavaa rikollisuutta vastaan, mutta se voi parantaa mahdollisuuksia luoda lapsille mahdollisimman turvallinen kasvuympäristö. Lasten suojelua voitaisiin edistää myös sillä, että rikostaustan tarkistaminen olisi mahdollista myös työsuhteen tai toiminnan aikana. Lapsiasiavaltuutettu on useaan kertaan ehdottanut tältä osin sääntelyn täydentämistä. [1] Esimerkiksi yksin maahan tulleiden alaikäisten edustajille on säädetty velvoite toimittaa Maahanmuutto­virastolle (vastaanottolaki) tai elinvoima­keskukselle (kotoutumislaki) rikosrekisteri­ote pyynnöstä edustajana, joten velvoite koskee myös toiminnan aikana esitettyjä pyyntöjä. [2]

Lopuksi huomautamme esityksen riippuvuudesta muista esityksistä (kohta 10.1). Kohdassa mainitaan hallituksen esitys eduskunnalla lastensuojelu­lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 149/2026 vp). Parhaillaan valmisteltavana on myös lastensuojelu­lainsäädännön uudistamisen 2. vaihetta koskeva lakiesitys (STM057:00/2025) sekä sosiaalihuollon palvelu-uudistusta koskeva hallituksen esitys (STM107:00/2023), joista tulevat muutokset (esim. pykälä­numerointiin) on syytä huomioida nyt käsillä olevassa esityksessä. Kyseiset esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakeina syksyllä 2026.

 

Jyväskylässä 12.6.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, juristi

 

[1] Mm. Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta. LAPS/86/2020, 22.3.2021 ja Lapsiasiavaltuutetun lausunto sisäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi EU:n muuttoliike- ja turvapaikka­sopimuksen muodostavien säädösten täytäntöön­panemiseksi. LAPS/198/2025, 9.2.2026.

[2] Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi HE 52/2026 vp.