LAPS/94/2026, 25.6.2026

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle terveyden­huollon asiakas­maksuja koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi ja valtio­neuvoston asetukseksi

Viite: VN/13449/2026

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitysluonnoksen sisältöä yleissopimuksen näkökulmasta.

Hallituksen esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia ja kuolemansyyn selvittämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Asiakasmaksu­laissa säädettäisiin eräistä uusista terveydenhuollon asiakasmaksuista. Uusia asiakasmaksuja olisivat erityistutkimus­maksu ja leikkaus- ja toimenpide­maksu. Päiväkirurgian maksusta säädettäisiin jatkossa lain tasolla osana leikkaus- ja toimenpide­maksua. Lisäksi säädettäisiin kuolinpesältä perittävistä maksuista vainajan lääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä ja vainajan säilyttämisestä. Uusista ja korotetuista asiakasmaksujen enimmäismääristä säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti siihen, että se pyrkii varmistamaan jokaiselle lapselle oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoukseen tarkoitetuista palveluista.
• Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan ehdotettavat asiakasmaksujen korotukset ovat kyseenalaisia. Huolimatta siitä, että ainoastaan uusi leikkaus- ja toimenpide­maksu tulee myös perittäväksi lapsilta, korotukset rasittavat, kohtuuttomastikin, lapsiperheitä tilanteissa, joissa palvelutarvetta on usein tai pitkäaikaisesti. 
• Ehdotetut muutokset kohdistuvat paljon palveluja käyttäviin ihmisiin ja painottuvat pienituloisimpiin kotitalouksiin. On todennäköistä, että muutokset kasvattavat terveyseroja ja vaikeuttavat entisestään heikossa sosio­ekonomisessa asemassa olevien tilannetta lisäten siten pienituloisten ja köyhyysrajan alapuolella elävien lapsiperheiden ahdinkoa
• Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että esitysluonnoksen lapsivaikutusten arviointia tulee täydentää siten, että sitä käy ilmi muutos­ehdotusten suorat ja välilliset vaikutukset lapsiin. 
• Lapsiasiavaltuutettu painottaa tarvetta arvioida sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia kokonaisuutena.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Hallituksen esitysluonnoksessa ja asetusluonnoksessa ehdotetaan käyttöön­otettavaksi uusia terveydenhuollon asiakasmaksuja ja korotettavaksi jo käytössä olevia maksuja. Niiden enimmäismäärät voisivat ehdotuksen mukaan jatkossa olla:

• Uusi erityistutkimus­maksu 52,40 e (ei peritä alle 18-vuotiailta)
• Uusi leikkaus- ja toimenpide­maksu 257,20 e
• Uusi vainajan säilytysmaksu 10 e/vrk (ei peritä, jos henkilö on kuollut alle 18-vuotiaana)
• Uusi lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen maksu 60,60 e (ei peritä, jos henkilö on kuollut alle 18-vuotiaana)
• Sairaalan poliklinikka­maksu + 10 prosenttia (ei peritä alle 18-vuotiailta)
• Terveydenhuollon avohoidon maksu + 20 prosenttia (ei peritä alle 18-vuotiailta)
• Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito + 10 prosenttia (ei peritä alle 18-vuotiailta)

Ehdotuksen mukaan päiväkirurgian maksusta luovuttaisiin ja jatkossa päiväkirurgisesta toimenpiteestä perittäisiin leikkaus- ja toimenpide­maksu, joka käytännössä tarkoittaa päiväkirurgian maksun 10 prosentin korotusta. Leikkaus- ja toimenpide­maksun lisäksi voidaan periä käyntimaksuja ja hoitopäivämaksuja, mutta niitä ei perittäisi päiväkirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Leikkaus- ja toimenpide­maksu voitaisiin periä leikkauksesta tai toimenpiteestä, joka vaatii anestesiologista osaamista edellyttävää nukutusta tai puudutusta, sekä invasiivisen kardiologian tai toimenpide­radiologian vaativasta toimenpiteestä.

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan ehdotettavat uudet asiakasmaksut ja asiakasmaksujen korotukset ovat kyseenalaisia. Sinänsä tarve maksujen korotuksille on ymmärrettävä julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta, mutta maksurasituksen kohdentuminen pienituloisille ja paljon palvelua käyttäville, joiden joukossa on paljon lapsiperheitä, on ongelmallista. Maksujen korotukset ohjaavat myös palvelujen kysyntää, mutta etenkään pienituloiset lapsiperheet eivät useinkaan näe muuta valinnan mahdollisuutta kuin olla käyttämättä palveluja, jos he kokevat taloudellisessa tilanteessaan asiakasmaksujen olevan liian korkeita.

Huolimatta siitä, että ainoastaan uusi leikkaus- ja toimenpide­maksu tulee perittäväksi myös lapsilta, korotukset rasittavat, kohtuuttomastikin, lapsiperheitä silloin, kun palvelutarvetta on usein tai pitkä­aikaisesti. Sekin on hyvä huomioida, että vaikka vainajan säilytysmaksua ja lääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen maksua ei peritä, jos henkilö on kuollut alle 18-vuotiaana, nämä maksut jäävät kuitenkin lapsen vahingoksi silloin, kun lapsen vanhempi kuolee. Maksut huomioidaan perunkirjoituksessa pesänselvitys­velkoina, jotka vähentävät jaettavaksi jäävää perintöä. Kun pääsääntöisesti lapset rintaperillisinä perivät vanhempansa, näissä tilanteissa perintö­osuuden pieneneminen kohdistuu siis heille.

Euroopan lapsiasia­valtuutettujen verkosto ENOC teki vuonna 2025 selvityksen terveydestä ja lasten oikeuksista eri Euroopan neuvoston maissa. [1] Selvitys osoitti, että kyselyyn vastanneista 27 Euroopan neuvoston maasta suurimmassa osassa lapset oli vapautettu kokonaan terveydenhuollon maksuista (kuvio alla [2]) ja 44 prosentissa vastausmaista myös lääkkeet olivat lapsille kokonaan maksuttomia. Suomessa sairaalamaksut, lääkkeet sekä leikkaus- ja toimenpide­maksut peritään myös alaikäisiltä.

 

 

Asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat koko perheeseen. Huoltajilta perittävät korotetut maksut voivat vaikuttaa heidän elatuskykyynsä ja pahentaa perheiden taloudellista ahdinkoa. Taloudellinen ahdinko voi puolestaan pitkittää ja vaikeuttaa vanhempien terveysongelmia, mikä lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön tarvetta ja entisestään heikentää perheen taloudellista tilannetta. Tällä kierteellä on väistämättä haitallisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja terveyteen.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan (s. 25) ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa palvelujen käyttöön. Muutosten arvioidaan kohdentuvan jossain määrin enemmän pienituloisiin kotitalouksiin (s. 22) ja toisaalta myös paljon palveluja käyttäviin ihmisiin (s. 26). Luonnoksessa viitataan kotimaiseen tutkimustietoon, joka osoittaa, että esimerkiksi 20 prosentin korotus terveyskeskuksen avohoidon lääkäripalveluiden maksuihin voisi vähentää terveyskeskuksen avohoidon lääkärikäyntejä noin viidellä prosentilla. [3]

Näissä tutkimuksissa ei arvioitu sitä, miten korotusten vuoksi vähentynyt palvelujen käyttö vaikuttaa terveyteen ja terveysongelmien lisääntymiseen tai vaikeutumiseen. Esitysluonnoksessa kuitenkin arvioidaan, että maksujen korotukset voivat pitkällä aikavälillä lisätä vaativamman ja kalliimman hoidon tarvetta. Tyydyttämättömät hoidontarpeet, jotka voivat olla seurausta käyttäjälle korkeiden asiakasmaksujen lisäksi esimerkiksi pitkistä odotusajoista tai heikosta alueellisesta saatavuudesta, heikentävät terveyttä ja lisäävät sairastavuutta muun muassa viivästyneiden diagnoosien vuoksi. [4] Muutokset lisäävät todennäköisesti terveyseroja ja vaikeuttavat entisestään heikossa taloudellisessa asemassa olevien tilannetta lisäten siten monien pienituloisten ja köyhyysrajan alapuolella elävien lapsiperheiden ahdinkoa. 

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti siihen, että se pyrkii varmistamaan jokaiselle lapselle oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoukseen tarkoitetuista palveluista. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan palvelut tulee järjestää siten, että niiden määrä, laatu ja toimivuus ovat riittävät ja että ne ovat koko lapsiväestön saavutettavissa sekä fyysisesti että taloudellisesti. Valtioiden tulee osoittaa, että ne ovat sitoutuneita kaikkien 24 artiklan mukaisten velvollisuuksien toteuttamiseen. Valtioiden tulee tunnistaa ja poistaa esteet, mukaan lukien taloudelliset esteet, jotka rajoittavat lasten pääsyä terveyspalvelujen piiriin. [5] Kaikessa, myös terveydenhuoltoa koskevassa, lapsiin suoraan tai välillisesti kohdistuvassa päätöksenteossa on otettava lapsen etu huomioon ensisijaisena harkintaperusteena (LOS 3.1 artikla).

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että maksujen perimistä rajoitetaan alle 18-vuotiaiden palveluja käyttävien kohdalla. Muutosehdotusten myötä lapsille tulee kuitenkin uusi, varsin suuri maksuvelvoite 257,20 euron leikkaus- ja toimenpide­maksu, jonka seurauksena päivä­kirurgistenkin toimenpiteiden maksut nousevat. Maksut kohdistuvat lapsiin, jotka ovat terveydentilansa vuoksi vähintäänkin lyhytkestoisesti haavoittuvassa asemassa. Henkilötasolla vaikutukset voivat olla tuntuvia, erityisesti jos lapsen ja perheen taloudellinen tilanne on heikko. Esitysluonnoksen mukaan (s. 22) maksumuutokset kohdistuisivat suhteellisen tasaisesti tulo­kymmenyksittäin, mutta kasvu olisi hieman yleisempää pienituloisilla kotitalouksilla. Esitysluonnoksessa (s. 26) arvioidaan, että tämän seurauksena maksut kasvaisivat noin kahdella prosentilla alle 18-vuotiaista. Näin ilmaistuna muutos ei kuulosta merkittävältä, mutta siitä huolimatta esitysluonnoksessa (s. 28) on katsottu, että vaihtoehto jättää ko. maksu perimättä lapsilta vähentäisi hyvinvointi­alueiden asiakasmaksu­tuloja siinä määrin, että muutoksille asetettua säästötavoitetta ei saavutettaisi.

Ehdotettavat muutokset kohdistuvat vain osittain suoraan lapsiin, mutta niillä on välillisiä vaikutuksia lapsiin heidän vanhemmiltaan/huoltajiltaan perittävien maksujen kautta. Lapsiasia­valtuutettu pitää näin ollen valitettavana, että esitysluonnoksen kohdassa 4.2.2.3 Vaikutukset lapsiin (s. 26) on huomioitu lähinnä vain lapsiin kohdistuvia suoria vaikutuksia. Ko. kohdassa tosin todetaan, että lapsilta perityt maksut voidaan huomioida hänen huoltajansa maksukatossa ja tämä antaa suojaa lapsiperheille. Toisaalla (4.2.1 Taloudellisen vaikutukset s. 22) kuitenkin arvioidaan, että muutosehdotusten myötä henkilötasolla lapsen maksut voivat pienentyä, kun maksut huomioidaan huoltajan maksukatossa, mutta kotitalouksien tasolla muutokset eivät johda maksujen pienentymiseen.

Lapsiasia­valtuutettu tunnistaa välillisinä vaikutuksina ainakin maksujen korotuksista johtuvan koko perheen taloudellisen kuormituksen lisääntymisen ja huoltajien mahdollisten sairauksien lisääntymisen tai pahentumisen hoidon puutteen tai viivästymisen vuoksi ja niistä seuraavat vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että esitysluonnoksen lapsivaikutusten arviointia tulee täydentää siten, että sitä käy ilmi muutos­ehdotusten suorat ja välilliset vaikutukset lapsiin. 

Kuten esitysluonnoksen kohdasta 4.2.2.7 Esityksen yhteisvaikutukset käy ilmi, tällä hallituskaudella on sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin tehty lukuisia muutoksia, joista osa on vielä valmisteilla. Esitysluonnoksen mukaan (s. 27) hallituskauden aikana asiakasmaksuihin tehdään 277,8 miljoonan euron korotukset ja lisäksi asiakkaiden/potilaiden taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat sosiaaliturvan heikennykset sekä lääkekustannusten kasvu.  

Esitysluonnoksessa yhteisvaikutuksia koskevassa kohdassa (s. 27) todetaan, että riskiä siitä, että tarpeellisten palvelujen koetaan olevan asiakkaan tai potilaan ulottumattomissa, ei voi pitää perus- ja ihmisoikeuksien tosiasiallisen toteutumisen kannalta ongelmattomana. Sitä kuitenkin ”puolustellaan” sillä, että hoitoon voi edelleenkin hakeutua ja maksu peritään jälkikäteen. Lisäksi mainitaan maksukaton antama suoja, maksujen huojentamis- ja perimättä jättämisen mahdollisuudet ja viimekädessä mahdollisuus hakea toimeentulotukea. Näitä kiistämättä toteamme kuitenkin, että korkeat asiakasmaksut ovat monessa tilanteessa pääasiallinen syy siihen, että hoitoon ei hakeuduta [6], joten maksuhuojennukset ja toimeentulotuki eivät tällöin edes realisoidu. Jos kaikesta huolimatta hoitoon hakeudutaan, todennäköisesti viivästyneesti todelliseen hoidontarpeeseen nähden, on asiakkaan osattava tai jaksettava itse hakea maksun huojennusta tai toimeentulotukea. Kun terveydentila voi olla hyvinkin huono, ei tähän ryhtyminen monellekaan heikossa sosioekonomisessa asemassa olevalle ole helppoa.

Lapsiasiavaltuutettu on ottanut kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin aiemmin tänä vuonna lausunnoissaan ambulanssikuljetusten ja ensihoito­palveluun sisältyvien kuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuun uudistamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu­muutoksista sekä valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. [7] Toivomme valmistelijoiden tutustuvan myös mainittuihin lausuntoihin. Lausunnoissaan lapsiasia­valtuutettu on suhtautunut kielteisesti lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuviin maksujen korotuksiin ja korostanut tarvetta arvioida sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia muutoksia kokonaisuutena.

Kokonaisarvioinnissa on tärkeää myös muistaa tarkastella vaikutuksia eri tilanteissa olevien lasten ja lapsiperheiden kannalta. Vain näin voidaan arvioida, otetaanko lapsen etu huomioon riittävässä määrin ja toteutuuko se lapsen oikeuksien yleissopimuksen edellyttämällä tavalla. Edellä todetusti meneillään olevalla hallituskaudella asiakasmaksuihin kohdistuu merkittäviä korotuksia ja samaan aikaan on tehty huomattavia heikennyksiä sosiaaliturvaan. Tulevilla hallituskausilla valtiontalouden sopeutustoimet jatkuvat. 

Lapsiasiavaltuutettu painottaa edelleen tarvetta arvioida sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia kokonaisuutena. Suurelta osin nämä tuet ja palvelut kohdistuvat samanaikaisina jo luonteensa mukaisestikin heikossa sosioekonomisessa asemassa oleviin, joiden joukossa on paljon lapsia ja lapsiperheitä.

 

Jyväskylässä 25.6.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, juristi

[1] European Network of Ombudspersons for Children (ENOC) (2025). ENOC synthesis report: Protection and Promotion of Children’s Right to Physical Health 2025.

[2] Ibid., s.13.

[3] Haaga, T., Böckerman, P., Kortelainen, M., Tukiainen, J. (2023a), Does Abolishing a Copayment Increase Doctor Visits? A Comparative Case Study, version 2.
Haaga, T., Böckerman, P., Kortelainen, M., Tukiainen, J. (2023b), Do Adolescents from LowIncome Families Respond More to Cost-Sharing in Primary Care?, version 2.

[4] Ks. esim. Ilmarinen, K., Aalto A-M., Muuri, A. L. (2025). Unmet need for and barriers to receiving health care and social welfare services in Finland. Scandinavian Journal of Public Health 53(1), 52–63. 

[5] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta (24 artikla). CRC/C/GC/15, kohdat 25, 29 ja 74.

[6] Ks. esim. Ilmarinen K., Aalto A., Muuri A. L. (2025). Unmet need for and barriers to receiving health care and social welfare services in Finland. Scandinavian Journal of Public Health 53(1), 52–63. 

[7] Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle ambulanssikuljetusten ja ensihoitopalveluun sisältyvien kuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuun uudistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksumuutoksia koskevaksi lainsäädännöksi. LAPS/67/2026, 18.5.2026.
Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. LAPS/66/2026, 18.5.2026.
Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. LAPS/58/2026, 8.5.2026.