LAPS/8/2020, 25.5.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (varhais­kasvatuksen tasa-arvo­suunnittelu)

Viite: VN/796/2020

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lausunto on annettu lausunto­palvelu.fi:ssä 25.5.2022.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esitys­luonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia. Hallitus­ohjelmassa olevan kirjauksen mukaisesti esitys­luonnoksessa ehdotetaan tasa-arvo­suunnittelu­velvoitteen laajentamista koskemaan myös varhais­kasvatusta.

Toimipaikka­kohtaista tasa-arvo­suunnittelun velvoitetta esitetään vain päiväkoti­toiminnalle. Sen sijaan perhe­päivähoidon ja kunnallisen avoimen varhais­kasvatus­toiminnan osalta esitetään alueen toimijoille yhteisiä tasa-arvo­suunnitelmia.

Lisäksi sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennalta­ehkäisyä koskeva tasa-arvo­lain säännös laajennettaisiin koskemaan varhais­kasvatusta. Tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen varhais­kasvatuksessa.

Tasa-arvo­suunnitelma on työkalu käytännön toiminnan tueksi ja sen avulla varmistetaan, että tasa-arvo­työtä tehdään järjestelmällisesti.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Tasa-arvo­suunnittelun ulottaminen myös varhais­kasvatukseen on kannatettavaa.
• On hyvä huomioida, että lapsen oikeus tulla kuulluksi ei aiheuta lapselle velvollisuutta esittää mieli­pidettä.
• Tarpeettomista binääristä sukupuoli­käsitystä yllä­pitävistä ilmaisuista tulee luopua.
• On ehdottoman kannatettavaa, että varhais­kasvatus­toimijoiden tueksi laaditaan käytännön­läheinen opas tukemaan tasa-arvo­suunnittelua.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää terve­tulleena muutoksena, että velvollisuus tasa-arvo­suunnitteluun ulotetaan myös varhais­kasvatukseen. Tehokas tasa-arvon edistämis­työ edellyttää systemaattista suunnittelua saavuttaakseen tavoitteensa. Nyt esitetyillä muutoksilla naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin (609/1986) varmistetaan järjestelmällinen tasa-arvo­suunnittelu.

Lapsiasia­valtuutetun tapaamat lapset ovat tuoneet esiin, että kiusaamisen eliminoinnin kannalta moninaisuuden systemaattisella kunnioittamisella varhais­kasvatuksesta saakka on tärkeä rooli. Lisäksi lapset ovat kertoneet aikuisten ennakko­luulojen ikävistä vaikutuksista arjessaan.

”Mulla on myös sellanen juttu että kerran ku mä olin puku­huoneessa, ni yks tyyppi aikuisista [koulussa] sanoi et mä en sovi tyttöjen pukkariin, ja mä en pääse poikien pukkariin koska ei tiedetä mikä mä olen.” Lapsi lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021

Lapsiasia­valtuutettu pitääkin esitys­luonnoksen tavoitteita (mm. muutokset varhais­kasvatuksen parissa työskentelevien aikuisten toimintaan & sukupuolen moninaisuuteen liittyvän syrjinnän ennalta­ehkäisy, s. 5) erittäin kannatettavina. Lapsiasia­valtuutettu jakaa esitys­luonnoksessa esitetyn näkemyksen (s. 8) siitä, että sukupuoli­tietoinen varhais­kasvatus oletettavasti entistä paremmin turvaa yhtäläisiä mahdollisuuksia jo varhais­lapsuudesta lähtien.

Lapsen etu ja oikeus ilmaista mieli­piteensä

On hyvä, että esitys­luonnoksen lähtö­kohdaksi asetetaan lapsen edun toteutuminen ja tunnustetaan lapsen oikeus tulla kuulluksi (s. 5), sillä lapsen edun ei voida katsoa täysin toteutuvan, mikäli lasta ei ole kuultu tai lapselle ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi.[1]

Esitys­luonnoksessa kiitettävästi painotetaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi, ja siinä myös tuodaan esiin kyseisen oikeuden luonne lapsen oikeuksien sopimuksen yleis­periaatteena (s. 16). Lapsiasia­valtuutettu kuitenkin muistuttaa, että komitea on määritellyt lapsen oikeuden tulla kuulluksi yleis­sopimusta koskevaksi yleis­periaatteeksi[2], mikä ei täysin käy ilmi esitys­luonnoksen tämän­hetkisestä muotoilusta. Lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan kyseisen oikeuden yleis­periaatteellinen asema ei ole mielipide­kysymys, vaikka esitys­luonnoksen muotoilusta[3] voi tällä hetkellä saada sellaisen kuvan.

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että esitys­luonnoksessa on huomioitu vaihto­ehtoisia tapoja kuulla lasta, muun muassa leikin keinoin (esim. s. 9). YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut sitä, ettei ikä yksin ratkaise lapsen näkemysten merkitystä[4], ja olisikin hyvä, jos esitys­luonnoksessa viitattaisiin systemaattisesti lapsen ikään ja kehitys­tasoon[5].

Kuten sanottua, lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että lapsen oikeutta tulla kuulluksi painotetaan esitys­luonnoksessa. Muotoilut koskien lapsen oikeutta osallistua tasa-arvo­suunnitelman laatimiseen ovat kuitenkin läpi esitys­luonnoksen muotoiluiltaan hieman vaihtelevia. Useassa kohtaa käytetään ilmaisua ”lapset osallistuisivat” (s. 5, 6, 9, 15, 18), joka jo pelkästään konditionaali­muotoilunsa vuoksi on hieman epäselvä. Esitetyn pykälä­tekstin tasolla puolestaan (5 b §) muotoilu kuuluu: ”Lapset osallistuvat suunnitelman laatimiseen lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.”

Tässä yhteydessä lapsiasia­valtuutettu haluaa lisäksi korostaa, ettei lapsen oikeus osallistua velvoita lasta osallistumaan.[6] Selkeämmin lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen kanssa linjassa oleva muotoilu olisikin sellainen, joka ilmentäisi lapsen oikeutta tulla kuulluksi velvoittamatta lasta ilmaisemaan mieli­piteensä. Esimerkiksi yhdenvertaisuus­lain (1325/2014) 6 §:stä löytyvä: ”varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi”[7] on lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan tältä kannalta onnistunut muotoilu.

Suku­puolen moninaisuus ja esitys­luonnoksen termistö

Esitys­luonnoksessa (s. 4) todetaan, että varhaiskasvatus­suunnitelman perusteiden 2022 kirjausten mukaan ”tulisi pohtia esimerkiksi, miten sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toiminta­tavoissa”.

On tärkeää, että myös lain­säädännön tasolla huomioidaan suku­puolen moninaisuus termistö­valinnoissa, koska laki­kielessä omaksutuilla käsitteillä on vaikutusta esimerkiksi ohjeistuksissa ym. käytettävään kieleen.

Myös lapsiasia­valtuutetun tapaamat nuoret ovat tuoneet esille turhaa sekä syrjivältä tuntuvaa sukupuolittuneisuutta ja sukupuolittamista virallisissa asia­kirjoissa ja muissa viranomais­yhteyksissä.

”Ja se niinku on diskriminoivaa, se syrjii ihmisiä, jotka ei kuulu tähän normi­binääriseen jakoon.” Nuori lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021

Lapsiasia­valtuutettu ymmärtää, että koska voimassa olevassa tasa-arvo­laissa puhutaan edelleen osin binäärisellä tavalla suku­puolesta, on nyt esitetyissä muutoksissa perusteltua noudattaa samaa logiikkaa. Tulisi harkita, ovatko binääristä sukupuoli­käsitystä ilmentävät muotoilut enää perusteltuja, kun lain­säädännössä[8] ja yhteis­kunnassa yleisemminkin[9] pyritään eroon tarpeettomasta suku­puolittuneesta kielestä.

Lapsiasia­valtuutettu ehdottaakin jatkossa harkittavaksi sitä, että esimerkiksi tasa-arvo­lain 5 § (sekä muut vastaavat kohdat) muotoillaan siten, että siitä poistetaan viittaukset tyttöihin, poikiin, naisiin ja miehiin ja todetaan kaikilla olevan suku­puolesta riippumatta samat mahdollisuudet.

Nyt käsillä olevan esitys­luonnoksen jatko­valmistelussa tulisi lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan siis vähintäänkin poistaa turhat binääristä sukupuoli­käsitystä ilmentävät muotoilut. Esitys­luonnoksessa muun muassa todetaan (s. 15), että ”Tähän voi liittyä esi­merkiksi, kuinka lelut tai kirjat päivä­kodissa asetellaan ja onko toiminnassa sukupuoli­stereotypioita vaikkapa tyttöjen ja poikien osalta”. Asian voisi yhtä hyvin ilmaista: ”Tähän voi liittyä esimerkiksi, kuinka lelut tai kirjat päivä­kodissa asetellaan ja onko toiminnassa sukupuoli­stereotypioita”, ilman asia­yhteydessä tarpeetonta viittausta tyttöihin ja poikiin.

Ammattilaisten koulutus

Esitys­luonnoksesta käy ilmi, että varhais­kasvattajien koulutuksesta puuttuu yleinen ja yhteinen opinto­jakso, joka valmistaisi tasa-arvon edistämiseen (s. 4). Lapsiasia­valtuutettu pitääkin erittäin kannatettavana, että laaditaan varhaiskasvatus­toimijoiden tueksi opas, jossa käsiteltäisiin käytännön­läheisesti varhais­kasvatuksen tasa-arvo­suunnittelua (s. 18). Tämä on linjassa myös tasa-arvo­valtuutetun suosituksen kanssa.[10]

Jyväskylässä 25.5.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Sonja Vahtera, lakimies