Hyppää sisältöön

Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnittelu)

Viite: VN/796/2020

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 25.5.2022.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnittelu) (pdf)

 

Esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta an­nettua lakia. Hallitusohjelmassa olevan kirjauksen mukaisesti esitysluonnoksessa ehdote­taan tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laajentamista koskemaan myös varhaiskasvatusta.

Toi­mipaikka­kohtaista tasa-arvosuunnittelun velvoitetta esitetään vain päiväkotitoiminnalle. Sen sijaan perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatustoiminnan osalta esite­tään alueen toimijoille yhteisiä tasa-arvosuunnitelmia.

Lisäksi sukupuoli-identiteettiin ja su­kupuolen il­maisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyä koskeva tasa-arvolain säännös laajennettai­siin koskemaan varhaiskasvatusta. Tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edis­tä­minen varhaiskasvatuksessa.

Tasa-arvosuunnitelma on työkalu käytännön toiminnan tu­eksi ja sen avulla varmistetaan, että tasa-arvotyötä tehdään järjestelmällisesti.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Tasa-arvosuunnittelun ulottaminen myös varhaiskasvatukseen on kannatettavaa.
  • On hyvä huomioida, että lapsen oikeus tulla kuulluksi ei aiheuta lapselle velvolli­suutta esittää mielipidettä.
  • Tarpeettomista binääristä sukupuolikäsitystä ylläpitävistä ilmaisuista tulee luopua.
  • On ehdottoman kannatettavaa, että varhaiskasvatustoimijoiden tueksi laaditaan käytännön­läheinen opas tukemaan tasa-arvosuunnittelua.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää tervetulleena muutoksena, että velvollisuus tasa-arvosuunnitte­luun ulotetaan myös varhaiskasvatukseen. Tehokas tasa-arvon edistämistyö edellyttää sys­temaattista suunnittelua saavuttaakseen tavoitteensa. Nyt esitetyillä muutoksilla naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin (609/1986) varmistetaan järjestelmällinen tasa-arvosuunnittelu.

Lapsiasiavaltuutetun tapaamat lapset ovat tuoneet esiin, että kiusaa­misen eliminoinnin kannalta moninaisuuden systemaattisella kunnioittamisella varhaiskas­vatuksesta saakka on tärkeä rooli. Lisäksi lapset ovat kertoneet aikuisten ennakkoluulojen ikävistä vaikutuksista arjessaan.  

”Mulla on myös sellanen juttu että kerran ku mä olin pukuhuoneessa, ni yks tyyppi aikuisista [koulussa] sanoi et mä en sovi tyttöjen pukkariin, ja mä en pääse poi­kien pukkariin koska ei tiedetä mikä mä olen.” Lapsi lapsiasiavaltuutetun sateenkaare­vien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021

Lapsiasiavaltuutettu pitääkin esitysluonnoksen tavoitteita (mm. muutokset varhaiskasvatuk­sen pa­rissa työskentelevien aikuisten toimintaan & sukupuolen moninaisuuteen liittyvän syrjinnän ennaltaehkäisy, s. 5) erittäin kannatettavina. Lapsiasiavaltuutettu jakaa esitysluon­noksessa esitetyn näkemyksen (s. 8) siitä, että sukupuolitietoinen varhaiskasvatus oletetta­vasti entistä parem­min turvaa yhtäläisiä mahdollisuuksia jo varhaislapsuudesta lähtien.

 

Lapsen etu ja oikeus ilmaista mielipiteensä

On hyvä, että esitysluonnoksen lähtökohdaksi asetetaan lapsen edun toteutuminen ja tun­nustetaan lapsen oikeus tulla kuulluksi (s. 5), sillä lapsen edun ei voida katsoa täysin toteu­tuvan, mikäli lasta ei ole kuultu tai lapselle ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi.[1]

Esi­tysluonnok­sessa kiitettävästi painotetaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi, ja siinä myös tuo­daan esiin ky­seisen oikeuden luonne lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteena (s. 16). Lapsi­asia­valtuutettu kuitenkin muistuttaa, että komitea on määritellyt lapsen oikeuden tulla kuul­luksi yleissopimusta koskevaksi yleisperiaatteeksi[2], mikä ei täysin käy ilmi esitysluon­noksen tämän­hetkisestä muotoilusta. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan kyseisen oi­keuden yleisperiaatteellinen asema ei ole mielipidekysymys, vaikka esitysluonnoksen muo­toilusta[3] voi tällä hetkellä saada sellaisen kuvan.

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että esitysluonnoksessa on huomioitu vaihtoehtoisia tapoja kuulla lasta, muun muassa leikin keinoin (esim. s. 9). YK:n lapsen oikeuksien komitea on ko­rostanut sitä, ettei ikä yksin ratkaise lapsen näkemysten merkitystä[4], ja olisikin hyvä, jos esi­tysluonnoksessa viitattaisiin systemaattisesti lapsen ikään ja kehitystasoon[5].

Kuten sanottua, lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että lapsen oikeutta tulla kuulluksi painotetaan esitysluonnoksessa. Muotoilut koskien lapsen oikeutta osallistua tasa-arvosuun­nitelman laatimiseen ovat kuitenkin läpi esitysluonnoksen muotoiluiltaan hieman vaihtele­via. Useassa kohtaa käytetään ilmaisua ”lapset osallistuisivat” (s. 5, 6, 9, 15, 18), joka jo pel­kästään konditionaalimuotoilunsa vuoksi on hieman epäselvä. Esitetyn pykälätekstin tasolla puoles­taan (5 b §) muotoilu kuuluu: ”Lapset osallistuvat suunnitelman laatimiseen lasten ikä ja kehi­tys huomioon ottaen.”

Tässä yhteydessä lapsiasiavaltuutettu haluaa lisäksi korostaa, ettei lap­sen oikeus osallistua velvoita lasta osallistumaan.[6] Selkeämmin lapsen oikeuksien yleissopi­muksen kanssa linjassa oleva muotoilu olisikin sellainen, joka ilmentäisi lapsen oi­keutta tulla kuulluksi velvoittamatta lasta ilmaisemaan mielipiteensä. Esimerkiksi yhdenver­taisuuslain (1325/2014) 6 §:stä löytyvä: ”varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opis­kelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi”[7] on lapsiasiavaltuutetun näke­myksen mu­kaan tältä kannalta onnistunut muotoilu.

 

Sukupuolen moninaisuus ja esitysluonnoksen termistö

Esitysluonnoksessa (s. 4) todetaan, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2022 kir­jausten mukaan ”tulisi pohtia esimerkiksi, miten sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa”.

On tärkeää, että myös lainsää­dännön tasolla huomioidaan sukupuolen moninaisuus termistövalinnoissa, koska lakikie­lessä omaksutuilla käsitteillä on vaikutusta esimerkiksi ohjeistuksissa ym. käytettävään kie­leen.

Myös lapsiasiaval­tuutetun tapaamat nuoret ovat tuoneet esille turhaa sekä syrjivältä tuntuvaa sukupuolittu­neisuutta ja sukupuolittamista virallisissa asiakirjoissa ja muissa vi­ranomaisyhteyksissä.

”Ja se niinku on diskriminoivaa, se syrjii ihmisiä, jotka ei kuulu tähän normibinää­riseen jakoon.” Nuori lapsiasiavaltuutetun sateenkaare­vien lasten ja nuorten Nuoret neuvon­antajat -tapaamisessa keväällä 2021

Lapsiasiavaltuutettu ymmärtää, että koska voimassa olevassa tasa-arvolaissa puhutaan edel­leen osin binäärisellä tavalla sukupuolesta, on nyt esitetyissä muutoksissa perusteltua nou­dattaa samaa logiikkaa. Tulisi harkita, ovatko binääristä sukupuolikäsitystä ilmentävät muo­toilut enää perusteltuja, kun lainsäädännössä[8] ja yhteiskunnassa yleisemminkin[9] pyritään eroon tarpeettomasta sukupuolittuneesta kielestä.

Lapsiasiavaltuutettu ehdottaakin jatkossa harkittavaksi sitä, että esimerkiksi tasa-arvolain 5 § (sekä muut vastaavat kohdat) muotoil­laan siten, että siitä poistetaan viittaukset tyttöihin, poikiin, naisiin ja miehiin ja todetaan kai­killa olevan suku­puolesta riippumatta samat mahdollisuudet.

Nyt käsillä olevan esitysluonnoksen jatkovalmistelussa tulisi lapsiasiavaltuutetun näkemyk­sen mukaan siis vähintäänkin poistaa turhat binääristä sukupuolikäsitystä ilmentävät muo­toilut. Esitysluonnoksessa muun muassa todetaan (s. 15), että ”Tähän voi liittyä esimerkiksi, kuinka lelut tai kirjat päiväkodissa asetellaan ja onko toiminnassa sukupuolistereotypioita vaikkapa tyttöjen ja poikien osalta”. Asian voisi yhtä hyvin ilmaista: ”Tähän voi liittyä esimer­kiksi, kuinka lelut tai kirjat päiväkodissa asetellaan ja onko toiminnassa sukupuolistereotypi­oita”, ilman asiayhteydessä tarpeetonta viittausta tyttöihin ja poikiin.

 

Ammattilaisten koulutus

Esitysluonnoksesta käy ilmi, että varhaiskasvattajien koulutuksesta puuttuu yleinen ja yhtei­nen opintojakso, joka valmistaisi tasa-arvon edistämiseen (s. 4). Lapsiasiavaltuutettu pitää­kin erittäin kannatettavana, että laaditaan varhaiskasvatustoimijoiden tueksi opas, jossa kä­siteltäisiin käytännönläheisesti varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnittelua (s. 18). Tämä on linjassa myös tasa-arvovaltuutetun suosituksen kanssa.[10]

 

Jyväskylässä 25.5.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi (CRC/C/GC/12), kohta 74.

[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 (2003) lapsen oikeuksien yleissopi­muksen yleisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä (CRC/GC/2003/5), kohta 12.

[3] ”Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59/1991 ja 60/1991) eräänä yleisperiaatteena voidaan pitää lasten näkemysten kunnioittamista kaikissa heitä itse­ään koskevissa asioissa.”

[4] CRC/C/GC/12, kohta 29.

[5] Esim. s. 5 ja 9 viitataan vain ikätasoon, kun taas s. 13, 14 ja 16 huomioidaan myös kehitystaso.

[6] CRC/C/GC/12, kohta 16.

[7] Vastaavaa muotoilua esitetään yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa myös varhaiskas­vatuksen osalta siten, että lakiin ehdotetaan uutta 6 a §:ää, jossa todetaan, että ”Lapsille ja heidän huoltajilleen on varattava mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä”.

[8] Esimerkiksi vanhemmuuslain osalta pyrittiin siihen, että säännöksissä viitataan sukupuo­leen vain siltä osin kuin se on välttämätöntä. Ks. tiedote: https://valtioneuvosto.fi/-//1410853/vanhemmuuslakiehdotus-lausunnolle.

[10] Ks. Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022. Tasa-arvojulkaisuja 2022:1, s. 123.