LAPS/26/2022, 21.9.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle laeiksi sosiaali- ja terveyden­huollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveyden­huollon sekä pelastus­toimen järjestämisestä Uudella­maalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveyden­huollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta HE 112/2022 vp

Viite: Sosiaali- ja terveys­valiokunta perjantai 23.9.2022 klo 9.00 / HE 112/2022 vp / Asiantuntija­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf) 

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Hyvinvointi­alueita, Hel­singin kaupunkia ja HUS-yhtymää velvoitettaisiin kiireellisen hoidon lisäksi järjestämään välttämättömäksi arvioituja terveyden­huollon palveluja eräille ulko­maalaisille henkilöille, joilla ei ole Suomessa koti­kuntaa tai joilla ei ole muun kansallisen lain tai Suomea sitovan kansain­välisen lain­säädännön tai sopimuksen nojalla oikeutta muihin julki­sen terveyden­huollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon.

Arvioidessaan palveluiden vält­tämättömyyttä terveyden­huollon ammatti­henkilö ottaisi henkilön terveyden­tilan lisäksi huomioon hänen Suomessa oleskelunsa ennakoidun keston. Ala­ikäisille tulisi järjestää kaikki tarvittavat terveyden­huollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suo­messa kotikunta. Sääntelyä ei sovellettaisi henkilöihin, jotka ovat hakeutuneet Suomeen saa­dakseen tällä terveyden­huollon palveluita.

Valtio korvaisi järjestävälle taholle annetuista pal­veluista aiheutu­neet kustannukset rajat ylittävästä terveyden­huollosta annetun lain mukai­sesti, jos kustan­nuksia ei saataisi perittyä henkilöltä itseltään. Henkilöiden maksu­kyvyttömyydestä ei saisi aiheutua estettä palveluiden saamiselle.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Esityksen tavoitteet ovat ehdottoman kannatettavia.
  • On erittäin myönteistä, että lapsen etu on lisätty perusteluihin yhdeksi palvelun­tarpeen arviointi­kriteeriksi, jos hoitoa tarvitseva henkilö pää­asiallisesti vastaa lapsen hoidosta, huolen­pidosta ja kasvatuksesta. Myös pykälä­tekstin tasolla olisi perusteltua painottaa, ettei oleskelun kesto yksinään ratkaise palvelujen välttämättömyyttä.

  • Soveltamis­käytännön vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumi­seen tulee seurata.

Lapsiasia­valtuutetun kannanotot

Yleisesti esityksestä ja YK:n lapsen oikeuksien komitean näkemyksistä

Esityksen tavoitteet eli välttämättömän huolenpidon turvaaminen perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen sekä yhdenvertaisen kohtelun edistäminen (s. 24–25) ovat kannatettavia. On myönteistä, että esityksessä huomioidaan sekä paperittomat että paperittomien kaltaisessa tilanteessa olevat. Tässä lausunnossa puhuttaessa paperittomista viitataan myös paperitto­man kaltaisessa tilanteessa oleviin henkilöihin.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että esityksessä on yleisesti ottaen käyty kiitettävästi läpi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen sisältöä sekä tuotu myös esiin YK:n lapsen oikeuksien ko­mitean tulkinta- ja ratkaisukäytäntöä (s. 6–8). Lisäyksenä Oikeus terveyteen ihmisoikeutena -osioon, että mainitun Espanjaa koskevan päätöksen lisäksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut myös Sveitsiä koskevan päätöksen yksilövalitukseen, jossa oli kyse turvapaikkaa hakeneen lapsen oikeudesta terveyteen (s. 8).[1] Komitea katsoi, ettei Sveitsi ollut ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen lapsen pääsyn tarvitsemaansa hoitoon.

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa YK:n lapsen oikeuksien komitean painottaneen kaikkien yleissopimuksessa lapsille taattujen oikeuksien olevan keskenään riippuvaisia ja yhtä tär­keitä. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeuden terveyteen (24 art.) toteutuminen ”on myös välttä­mätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta”.[2]

Palveluntarpeen arviointi

Lapsiasiavaltuutettu pitää perusteltuna, että välttämättömyyden arviointi perustuu tapaus­kohtaiseen harkintaan ja kiittää, että esitykseen on lisätty edellytys lapsen edun huomioin­nista hoidon tarpeen arvioinnissa (s. 45). Pykälätekstin tasolla välttämättömyyden arvioin­nin osalta kuitenkin korostetaan ainoastaan palveluihin hakeutuneen henkilön Suomessa oleskelun kestoa.

Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää tässä yhteydessä painavaa huomiota lapsen edun arviointiin ja toteaa, että arvioitaessa oikeutta terveydenhuollon palveluihin tulisi lapsen yksilöllinen tilanne huomioida lapsen edun ensisijaisuuden edellyttämällä tavalla. Lapsen edun ensi­sijaisuuden kunnioittaminen edellyttää, että yksittäisissä päätöksissä lapsen etu arvioidaan ja määritellään kyseisen lapsen erityis­olosuhteet huomioiden.[3]

Jotta soveltamis­käytännössä todella huomioidaan yksilöllinen tilanne ja lapsen etu, lapsiasia­valtuutettu pyytää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa harkitsemaan yksilöllisen harkinnan edel­lytyksen lisäämistä pykälätekstiin.

Seuranta

Voidaan ehdottomasti olettaa, että esitetyllä sääntelyllä on myönteisiä vaikutuksia lapsiin, mutta erillistä lapsivaikutusten arviointia ei ole toteutettu. Tämän valossa lapsi­asiavaltuu­tettu pitää erityisen tärkeänä, että esityksessä esitetyllä tavalla (s. 33 ja 49) huolel­lisesti seu­rataan, miten ehdotettu lainsäädäntö vaikuttaa lasten asemaan ja heidän oikeuk­siensa toteu­tumiseen ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin, jotta lasten ehdoton oikeus hoivaan ja huolenpitoon ja parhaaseen saavutettavissa olevaan terveydentilaan toteutuisi. Li­säksi on seurattava sitä, miten paperittomille aikuisille myönnetyt ja erityisesti myöntämättä jätetyt palvelut mahdollisesti vaikuttavat heidän mukanaan tulleiden lasten terveyteen.

Helsingissä 21.9.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies


[1] Ks. CRC/C/89/D/74/2019.

[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta (CRC/C/GC/15), kohta 7.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohdat 32 ja 48.