LAPS/59/2024, 11.6.2024

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle kansalais­aloitteesta koskien valvottuja käyttö­tiloja huumeita käyttäville

Viite: Sosiaali- ja terveys­valiokunta keskiviikko 12.6.2024 klo 9.30 / KAA 3/2023 vp / Asiantuntija­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi kansalais­aloitetta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Valvottujen käyttö­huoneiden hyödyistä on olemassa pitkä­aikaista ja kattavaa näyttöä. Lapsiasia­valtuutettu kannattaa tutkimus­tietoon perustuen kansalais­aloitteessa esitetyn lain­valmistelun käynnistämistä.

  • Lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan lain­valmistelun yhteydessä on huolellisesti perusteltava alaikäisten asema ja oikeudet. Lain­valmistelun yhteydessä on välttämätöntä täsmentää huolellisesti, ketkä kuuluvat palvelun kohde­ryhmään ja miten kohde­ryhmää mahdollisesti rajataan. Valmistelussa on otettava kantaa siihen, asetetaanko käyttö­huoneiden asiakkuudelle ikäraja.

  • Lapsiasia­valtuutettu ei tässä yhteydessä ota suoraan kantaa käyttö­tilojen ikäraja­kysymykseen, vaan korostaa asian merkitystä käyttö­huoneita koskevan lain­valmistelun yhteydessä. Tähän asti alaikäisiä koskevat kysymykset on julkisessa keskustelussa kokonaan ohitettu tai keskustelussa on viitattu ikärajaan kuitenkaan täsmentämättä, miten sääntely käytännössä toteutettaisiin ja miten siihen liittyvät ongelmat ratkaistaisiin.

  • Huumeita käyttävien alaikäisten hoito­käytäntöjen, hoitoonohjaus­järjestelmän, palvelu­kokonaisuuden ja palvelu­ketjujen ongelmat tulee korjata välittömästi käyttö­tiloihin liittyvistä ratkaisuista riippumatta.

  • Lapsiasia­valtuutettu korostaa, että kysymys käyttö­tiloista ei koske vain alaikäisiä huumeiden­käyttäjiä. On nimittäin muistettava, että päihde­riippuvuutta sairastavilla ihmisillä voi olla lapsia.

  • Käyttö­tilat eivät tutkimus­tiedon valossa lisää huumeiden pistämistä, huume­kauppaa tai -rikollisuutta lähi­ympäristössä, vaan päin­vastoin rauhoittavat naapurustoja. Lasten ja nuorten kannalta tärkeitä ovat kaikki toimen­piteet, joilla voidaan lisätä julkisen tilan ja lasten kasvu­ympäristön turvallisuutta.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Kansalais­aloitteen KAA 3/2023 vp mukaan tarkoituksena on käynnistää lain­valmistelu huumaus­aineiden käyttötila­kokeilusta. Huumeiden käyttö­huoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveyden­huollon työn­tekijän valvonnassa. Niiden ensi­sijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pisto­käyttöön turvallisempi ja hygieenisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttö­huoneen asiakkaita turvallisempiin käyttö­tapoihin ja ohjata heitä muihin sosiaali- ja terveyden­huollon palveluihin.[1]

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 33 artikla velvoittaa sopimus­valtiot ryhtymään kaikkiin asian­mukaisiin toimiin, lain­säädännölliset, hallinnolliset, sosiaaliset ja koulutukselliset toimen­piteet mukaan­luettuina, suojellakseen lapsia huumaus­aineiden käytöltä sekä estääkseen lasten käytön näiden aineiden laittomassa tuotannossa ja kaupassa. Tässä suojelu­tehtävässään Suomi on valitettavasti osin epäonnistunut. Alle 25-vuotiaiden huume­kuolemat ovat nousseet Suomessa viime vuosina jyrkästi. Erityisen hälyttävää on, että huumeisiin kuolee Suomessa vuosittain myös alaikäisiä ja että heidän määränsä on kasvanut viimeisen vuosi­kymmenen aikana. Kuten muutkin onnettomuudet, myös tapa­turmaiset huume­kuolemat olisivat estettävissä.[2]

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle kesäkuussa 2023 antamissaan loppu­päätelmissä suositellut tehostamaan pyrkimyksiä estää huumeiden käyttöä nuorten keskuudessa sekä varmistaa, että hoitoa tarvitsevat nuoret tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja ohjataan asian­mukaisesti hoitoon[3]. Onnettomuus­tutkinta­keskuksen tuoreen nuorten huume­kuolemia tarkastelevan raportin (s. 123) mukaan huumeita käyttävien nuorten palvelu­polut ovat hajanaisia, palvelut puuttuvat ja niiden saannissa on suuria eroja. Raportin mukaan alaikäisten lääkkeellistä riippuvuus- ja korvaus­hoitoa ei käytännössä toteuteta, alaikäisten hoito­paikat ja lastensuojelu­yksiköt vaihtuvat usein, eivätkä toistuvat myrkytykset kirjaudu asiakas- ja potilas­tietojärjestelmiin riski­tiedoksi niin, että jälki­hoito toteutuisi tehokkaasti.[4] Onnettomuus­tutkinta­keskuksen raportin mukaan nuorten huume­kuolemat liittyivät useimmiten opioidien ja bentso­diatsepiinien saman­aikaiseen käyttöön. Yli 80 prosentissa tapauksista löytyi merkkejä molempien aine­ryhmien saman­aikaisesta seka­käytöstä, jonka riskejä ei riittävästi tunneta. Opioidien ja keskus­hermostoa lamaavien aineiden saman­aikainen seka­käyttö voi aiheuttaa kuolemaan johtavan hengitys­laman matalillakin pitoisuuksilla.[5]

THL:n asian­tuntijoiden mukaan yhtenä menetelmänä ehkäistä opioidi­kuolemia ovat käyttö­tilat, joissa on läsnä terveyden­huollon ammattilaisia tai muuta osaavaa henkilö­kuntaa.[6] Valvottujen käyttö­huoneiden hyödyistä on olemassa pitkä­aikaista ja kattavaa näyttöä. Tutkimuksen mukaan käyttö­huoneet muun muassa kannustavat turvalliseen pistämis­ympäristöön, parantavat mahdollisuutta päästä perus­terveydenhuoltoon sekä vähentävät yliannostusten esiintymis­tiheyttä. Pitkittäis­tutkimus osoitti, että viikoittainen valvottujen käyttö­tilojen käyttö oli yhteydessä matalampaan kokonais­kuolleisuuteen huumeita pistävillä henkilöillä.[7]

Lapsiasia­valtuutettu kannattaa tutkimus­tietoon perustuen kansalais­aloitteessa esitetyn lain­valmistelun käynnistämistä. Lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan lain­valmistelun yhteydessä on kuitenkin huolellisesti perusteltava alaikäisten asema ja oikeudet.

Lapsiasia­valtuutettu pitää ongelmallisena, että kansalais­aloitteessa ei ole kiinnitetty huomiota lasten asemaan ja oikeuksiin. Lain­valmistelun yhteydessä onkin välttämätöntä täsmentää huolellisesti, ketkä kuuluvat palvelun kohde­ryhmään ja miten kohde­ryhmää mahdollisesti rajataan. Valmistelussa on otettava kantaa siihen, asetetaanko käyttö­huoneiden asiakkuudelle ikäraja. Ikärajan asettaminen synnyttää jatko­kysymyksiä. Ensinnä asetetun ikärajan valvonta edellyttää asiakkaiden henkilöllisyyden tarkistamista, mikä estää palvelun käytön nimettömänä. Tämä voi muuttaa käyttöhuone­palvelun järjestämisen luonteen. Toisekseen alaikäisten rajaaminen palvelun ulko­puolelle jättää ratkaistavaksi heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa liittyvät kysymykset. Huumeiden kokeilu ja käyttö alkavat usein alaikäisenä ja myös alaikäiset kärsivät huumeiden­käytön aiheuttamista terveys­haitoista. Vuosittain alaikäisiä myös kuolee huumeiden­käytön seurauksena. Kolmanneksi, käyttö­tilojen kautta rakentuu tärkeä mahdollisuus ohjata ja saattaa huume­riippuvuutta sairastavat ihmiset hoitoon. Ikäraja käytännössä estäisi alaikäisten hoitoon­ohjauksen, ellei alaikäisiksi tunnistettuja käyttö­tiloihin pyrkiviä lapsia ohjattaisi esimerkiksi lasten­suojelun palvelujen piiriin.

Lapsiasia­valtuutettu ei tässä yhteydessä ota suoraan kantaa käyttö­tilojen ikäraja­kysymykseen, vaan korostaa asian merkitystä käyttö­huoneita koskevan lain­valmistelun yhteydessä. Tähän asti alaikäisiä koskevat kysymykset on julkisessa keskustelussa kokonaan ohitettu tai keskustelussa on viitattu ikärajaan kuitenkaan täsmentämättä, miten sääntely käytännössä toteutettaisiin ja miten siihen liittyvät ongelmat ratkaistaisiin.

Lapsiasia­valtuutettu vaatii, että huumeita käyttävien alaikäisten hoito­käytäntöjen, hoitoonohjaus­järjestelmän, palvelu­kokonaisuuden ja palvelu­ketjujen ongelmat korjataan välittömästi käyttö­tiloihin liittyvistä ratkaisuista riippumatta. Lapsiasia­valtuutettu yhtyy Onnettomuus­tutkinta­keskuksen suosituksiin[8], joiden mukaan:

  • sosiaali- ja terveys­ministeriön johdolla yhteis­työssä Poliisi­hallituksen kanssa kehitetään nuorille huumeiden käyttäjille kansallisesti yhtenäinen hoitoonohjaus­järjestelmä ja uudistetaan olemassa olevia käytäntöjä. [2024-S19]

  • sosiaali- ja terveys­ministeriö yhteis­työssä Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen kanssa uudistaa ja määrittää erityisesti alle 18-vuotiaille ja 18–25-vuotiaille nuorille huumeiden ongelma­käyttäjille kansallisesti yhtenäisen palvelu­kokonaisuuden ja turvaa palvelu­ketjujen toimivuuden. [2024-S15]

Lapsiasia­valtuutettu korostaa, että kysymys käyttö­tiloista ei koske vain alaikäisiä huumeiden­käyttäjiä. On nimittäin muistettava, että päihde­riippuvuutta sairastavilla ihmisillä voi itsellään olla lapsia. Näidenkin lasten tulisi täysi­painoisen ja sopu­sointuisen kehityksen vuoksi voida kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilma­piirissä, jota vanhempien huumeiden­käyttö ei varjosta. Jotta lasten oikeus tällaiseen perheeseen voi toteutua, vanhempien voima­varoja on arvioitava ja tarvittaessa tuettava.

Lapsiasia­valtuutettu näkeekin lasten kannalta tärkeänä kaikki toimet, joilla pystytään minimoimaan huumeiden käytöstä aiheutuvia sairauksia ja vammoja sekä kuolemaan johtavia yliannostuksia. Sosiaalihuolto­lain 44 § mukaan asiakkaan hoidossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä, kun asiakas saa päihde- ja riippuvuus­työn tai mielenterveys­työn palveluja ja hänen kykynsä täysi­painoisesti huolehtia hoidosta tai kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen. Käyttö­tilojen käyttäjinä olevien ihmisten huollossa olevien lasten oikeuksien toteutuminen edellyttääkin lain­valmistelussa ratkaisua siihen, miten tunnistetaan ne asiakkaat, joilla on lapsia.

Lopuksi lapsiasia­valtuutettu haluaa kiinnittää huomiota siihen, etteivät käyttö­tilat tutkimus­tiedon valossa lisää huumeiden pistämistä, huume­kauppaa tai -rikollisuutta lähi­ympäristössä. Päin­vastoin tutkimus­tiedon nojalla huumeiden valvottu käyttö­tila rauhoittaa naapurustoja, kun huumeiden käyttö siirtyy julkisista ja epä­hygieenisistä paikoista turvalliseen ja puhtaaseen valvottuun tilaan. Tämä vähentää myös käyttö­välineiden päätymistä kaduille, leikki­puistoihin ja julkisiin wc-tiloihin.[9] Lasten ja nuorten kannalta tärkeitä ovat kaikki toimen­piteet, joilla voidaan lisätä julkisen tilan ja lasten kasvu­ympäristön turvallisuutta.

Jyväskylässä 11.6.2024

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Reetta Peltonen, juristi


[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Huumeiden käyttöhuoneet

[2] Onnettomuus­tutkinta­keskuksen teematutkimus 2023: Nuorten tapaturmaiset huume­kuolemat vuonna 2023. Julkaisupäivä 12.6.2024.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista 2.6.2023, CRC/C/FIN/CO/5-6, kohta 33. Epävirallinen suomennos ulkoministeriön verkkosivulla

[4] Onnettomuus­tutkinta­keskuksen teematutkimus 2023: Nuorten tapaturmaiset huume­kuolemat vuonna 2023. Julkaisupäivä 12.6.2024

[5] Emt.

[6] Rönkä, S. & Markkula, J. (toim.) 2020. Huumausainepolitiikan vaikuttavat keinot, sovellettavuus Suomeen ja suositukset. THL:n selvitysraportti.

[7] Emt.

[8] Onnettomuus­tutkinta­keskuksen teematutkimus 2023: Nuorten tapaturmaiset huume­kuolemat vuonna 2023. Tiivistelmä. Julkaisu­päivä 12.6.2024

[9] Rönkä, S. & Markkula, J. (toim.) 2020. Huumausainepolitiikan vaikuttavat keinot, sovellettavuus Suomeen ja suositukset. THL:n selvitys­raportti.

Lisää koottua tutkimus­tietoa käyttö­tilojen vaikutuksista ympäristölle A-klinikkasäätiön verkkosivuilla