LAPS/69/2026, 25.5.2026

Lapsiasia­valtuutetun lausunto Tilasto­keskukselle tilasto­tuotannon muutoksista

Viite: TK/1065/00.07/2026

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi Tilastokeskuksen muistiota yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 22.5.2026.

Muistion keskeinen sisältö

Tilastotuotannon muutokset 2027 -muistiossa on kuvattu tilastotuotantoon kohdistuvia mahdollisia muutoksia. Tarkastelun kohteena olevilla toimenpiteillä Tilastokeskus pyrkii turvaamaan nykyisten ja tulevien asetuspohjaisten tilastojen laadukkaan tuotannon resurssien niukentuessa. Tarkastelussa olevien tilastojen osalta julkistus­tiheyden muutokset ja/tai tilasto­sisältöjen supistamiset koskevat kahdeksaa tilastoa. Tilastojen keskeytyksiä ja/tai lakkautuksia on 27 ja kokeellisten tilastojen keskeytyksiä ja/tai lakkautuksia yhdeksän.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasiavaltuutettu esittää, että ainakaan adoptio- sekä rikos- ja pakkokeino­tilastoja ei keskeytetä tai lakkauteta. Suoraan lapsia ja nuoria koskevia, lapsiasia­valtuutetun työssään hyödyntämiä tilastoja ovat näiden lisäksi koulutusta koskevat tilastot.
• Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja hyödyntää Tilastokeskuksen tilastoja, koska niiden avulla voidaan arvioida, kuinka hyvin lapsen oikeudet toteutuvat.
• Lapsiasiavaltuutettu tarvitsee työssään tilastotietoa, jota voi tarkastella tausta­muuttujittain luokiteltuna. Myös pitkän aikavälin tietoa tarvitaan lapsen oikeuksien toteutumisen seurantaan ja arviointiin.
• YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan tiedonkeruu­järjestelmäänsä ja varmistamaan, että tietoa ilmoitetuista, tutkituista ja syytteeseen saatetuista lapsiin kohdistuneista väkivalta­tapauksista kootaan ja analysoidaan. Rikos- ja pakkokeino­tilastojen keskeyttäminen tai lakkauttaminen olisi komitean kehotuksen vastainen toimenpide.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasiavaltuutettu pitää valitettavana, että Tilastokeskus joutuu esittämään monien lasten ja nuorten elämää kuvaavien tilastojen keskeyttämistä tai lakkauttamista. Suoraan lapsia ja nuoria koskevia, lapsiasia­valtuutetun työssään hyödyntämiä tilastoja ovat adoptiot, rikos- ja pakkokeino­tilasto sekä koulutusta koskevat tilastot. Mikäli muutoksia päädytään toteuttamaan, lapsiasia­valtuutetun työtä tulevat merkittävästi vaikeuttamaan sellaisten tilastojen keskeyttäminen tai lakkauttaminen, joita ei löydy samalla tarkkuudella muualta. Tällaisia ovat erityisesti rikos- ja pakkokeino­tilastot ja adoptiot. Lapsiasia­valtuutettu esittää, että ainakaan rikos- ja pakkokeino­tilastoja ja adoptio­tilastoja ei keskeytetä tai lakkauteta.

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista ja seurata lasten ja nuorten elin­olosuhteita. Lapsiasia­valtuutettu antaa vuosittain valtio­neuvostolle ja kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen toimialaltaan. Kertomuksissa tarkastellaan lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista sekä lainsäädännössä havaittuja puutteita. Lisäksi valtuutettu voi raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien ja lasten hyvinvoinnin tilasta Suomessa. Valtuutettu myös kehittää yhteiskunnallista päätöksen­tekoa lapsia koskevissa asioissa esimerkiksi aloittein, neuvoin ja ohjein. Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on välittää lapsia koskevaa tietoa lapsille, lasten parissa työskenteleville, viranomaisille sekä muulle väestölle.

Lapsiasiavaltuutettu käyttää Tilastokeskuksen tuottamaa tietoa kaikissa edellä mainituissa tehtävissään. Valtuutettu seuraa ja hyödyntää Tilastokeskuksen tilastoja, koska niiden avulla voidaan arvioida, kuinka hyvin lapsen oikeudet toteutuvat. Valtuutettu tarvitsee työssään tilastotietoa, jota voi tarkastella tausta­muuttujittain luokiteltuna. Valtuutetulle tärkeää tietoa on esimerkiksi se, kuinka moni erityyppisten rikosten uhreista ja epäillyistä on alaikäisiä. Tilastojen avulla voidaan tunnistaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsiryhmiä. Myös pitkän aikavälin tietoa tarvitaan lapsen oikeuksien toteutumisen seurantaan ja arviointiin, jotta voidaan tunnistaa trendejä ja puuttua epäkohtiin ja negatiivisiin kehityskulkuihin ajoissa. Lapsia koskeva tilastotieto tarjoaa lapsiasia­valtuutetulle näyttöä, jonka perusteella hän voi kohdentaa vaikuttamis­työtään lapsen oikeuksien edistämiseksi ja nostaa esille ajankohtaisia ilmiöitä. Ilman luotettavaa tilastotietoa on vaikea perustella muutostarpeita tai arvioida, toteutuvatko lapsen oikeudet käytännössä. Vaarana on, että ilman riittävää tilastotietoa esimerkiksi lapsiin liittyvistä rikoksista ja pakkokeinoista ongelmat jäävät piiloon eikä niihin puututa ajoissa, jolloin lapsille kohdennettava tuki jää puutteelliseksi tai se kohdentuu väärin. Myös kansainvälisten velvoitteiden seuranta vaikeutuu, mikäli tilastotietoa ei ole riittävästi saatavilla.

YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi loppupäätelmänsä Suomelle kesäkuussa 2023 [1]. Päätelmissä komitea kehotti Suomea vahvistamaan tiedonkeruu­järjestelmäänsä kaikki yleissopimuksen osa-alueet käsittävien laadullisten ja määrällisten indikaattorien osalta. Komitean mukaan Suomen tulisi myös varmistaa lasten tilanteen tarkastelua helpottaakseen, että tiedot eritellään lasten vammaisuuden, maahanmuuttaja-aseman, sosiaalis­taloudellisen taustan, vähemmistöön tai alkuperäis­kansaan kuulumisen ja haavoittuvan aseman, kuten vanhempien vankilassa­olon, väkivaltaisten olosuhteiden tai sijaishuollossa olon, mukaan. Komitea vaati Suomea erityisesti varmistamaan, että tietoa kaikista ilmoitetuista, tutkituista ja syytteeseen saatetuista lapsiin kohdistuneista väkivalta­tapauksista kootaan ja analysoidaan järjestelmällisesti. Rikos- ja pakkokeino­tilastojen keskeyttäminen tai lakkauttaminen olisi siis komitean suositusten vastainen toimenpide.

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin tärkeänä, että Suomessa säilytetään ajantasaiset ja huolelliset tilastot lapsista ja nuorista. Tilastokeskus on tehnyt merkittävää työtä lapsia koskevan hyvinvointi-indikaattori­tiedon kokoamiseksi, ja tätä työtä olisi tärkeää jatkaa resurssien niukentumisesta huolimatta. Olennaista on, ettei ainakaan olemassa oleviin lapsia ja nuoria koskeviin tilastoihin tule keskeytyksiä, jotta mahdollisuus pitkän aikavälin seurantaan säilyy. Lisäksi lapsiasia­valtuutettu toteaa, että tilastotiedon vähentämisen sijaan sitä tulisi pikemminkin lisätä sekä lapsiasia­valtuutetun työn että tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. Alkuvuonna 2026 julkaistussa eduskunta­kertomuksessaan [2] lapsiasia­valtuutettu ehdottikin, että Suomeen luodaan yhteinen lapsitiedon tietovaranto ja indikaattori­sivusto, joka tukee lapsen oikeuksien toteutumisen seurantaa.

 

Jyväskylässä 22.5.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Terhi Tuukkanen, erikoistutkija

 

[1] Lapsen oikeuksien komitea. (2023). Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista. CRC/C/FIN/CO/5–6.

[2] Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2026:1.