LAPS/87/2025, 15.8.2025
Lapsiasiavaltuutetun lausunto valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa koskevaksi lainsäädännöksi
Viite: VN/917/2025
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.
Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä.
Hallituksen esitysluonnoksen keskeinen sisältö
Verotuspäätösten ja muiden verotusta koskevien asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa ehdotetaan laajennettavaksi. Verohallinto voisi antaa päätökset ja muut asiakirjat tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa (OmaVero) silloin, kun verovelvollinen on käyttänyt Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua. Vaikka verovelvollinen ei olisi käyttänyt Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua, verotuspäätökset ja muut verotusta koskevat asiakirjat voitaisiin antaa tiedoksi sähköisesti silloin, kun verovelvolliseen sovellettaisiin viranomaisten asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa sitä koskevien yleissäännösten nojalla. Verovelvolliselle lähetettäisiin tieto tiedoksiannosta hänen Verohallinnolle antamaansa sähköiseen osoitteeseen tai Suomi.fi-viestinvälityspalvelun kautta. Verovelvollinen voisi ilmoittaa Verohallinnolle, että hän ei käytä Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua. Siinä tapauksessa sähköistä tiedoksiantoa sovellettaisiin vain, jos verovelvollinen on yleissääntelyn perusteella sähköisen tiedoksiannon piirissä.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Lapsiasiavaltuutettu ottaa kantaa lausunnossaan esitysluonnoksen lapsivaikutusten arviointiin. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lapsivaikutusten arviointia tulisi täydentää.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan (s. 13) esityksen ”tavoitteena on edistää pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti digitaalisen sähköisen viranomaisviestinnän ensisijaisuutta niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Esityksellä pyritään varmistamaan, että kaikille sähköiseen asiointiin kyvykkäille verovelvollisille voitaisiin antaa päätökset ja asiakirjat tiedoksi sähköisesti verotusta koskevissa asioissa ja hyödyntää siten Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua tehokkaasti”. Edelleen esitysluonnoksessa todetaan (s. 16), että ”ehdotetussa menettelyssä viisitoista vuotta täyttänyt alaikäinen tai muu vajaavaltainen voisi tulla sähköisen tiedoksiannon piiriin silloin, kun hän itse kirjautuu Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluihin tai hän on yleissääntelyä koskevassa esityksessä ehdotettujen yleissäännösten perusteella sähköisen tiedoksiannon piirissä.” Tätä perustellaan sillä, että verotus koskee lähtökohtaisesti sellaisia asioita, joissa alaikäisellä on puhevalta. Viisitoista vuotta täyttänyt alaikäinen ja täysi-ikäinen vajaavaltainen voi myös saada pankista vahvan tunnistamisen välineen, jolla voi tunnistautua Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun.
Esitysluonnokseen sisältyy kappale vaikutuksista alaikäisiin (s. 23), jossa todetaan edellä mainitun menettelyn kuvauksen lisäksi, että ”huoltajan kirjautuessa palveluun edustaessaan lasta, lapsi ei tämän vuoksi siirtyisi sähköisen tiedoksiannon asiakkaaksi”. Kohdassa avataan myös hallintolain 14 §:ää eli että viisitoista vuotta täyttäneellä on puhevalta vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta koskevassa asiassa ja joka tapauksessa rinnakkainen puhevalta henkilöään taikka henkilökohtaista etuaan tai oikeuttaan koskevassa asiassa. Lisäksi todetaan, että viisitoista vuotta täyttänyt saa tehdä työsopimuksen ja saa Verohallinnolta verokortin ja hänellä on mahdollisuus saada pankista vahvan tunnistamisen väline, jolla hän voi kirjautua itse Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun.
Esitysluonnoksessa siis kuvataan, sinänsä melko selkeästi, ehdotettua menettelyä alaikäisen verovelvollisen näkökulmasta, mutta ehdotetun menettelyn vaikutuksia alaikäisen oikeuksiin ja asemaan ei luonnoksessa kuitenkaan ole arvioitu, huolimatta nimenomaisesta lapsivaikutusten arviointi -kohdasta (s. 23).
Esitysluonnoksesta muodostuu käsitys, että ehdotettu menettely vaatii sähköistä asiointipalvelua käyttävältä henkilöltä hyvää ymmärrystä sähköisistä asiointipalveluista ja tiedoksiannosta ja tarkkaavaisuutta sekä osaamista siitä, milloin hän siirtyy sähköisen tiedoksiannon piiriin ja miten hän voi siirtyä siitä pois. Alaikäinen, joka vasta usein harjoittelee omien veroasioidensa hoitamista, voi kokea ehdotetun menettelyn hankalaksi tai monimutkaiseksi.
Lapsivaikutusten arvioinnissa tulisi siten arvioida esimerkiksi sitä, miten ehdotukset vaikuttavat alaikäisten kykyyn ja mahdollisuuksiin hoitaa itsenäisesti veroasioitaan, kuinka moni alaikäinen tulisi ehdotetun menettelyn piiriin ja toisaalta mahdollisesti luopuisi sähköisestä tiedoksiannosta tai ei ylipäätään haluaisi sen piiriin. Miten varmistutaan, että alaikäinen ymmärtää, miten sähköinen tiedoksianto -menettely toimii ja mitä se tarkoittaa hänen omien asioidensa hoitamisen kannalta? Entä miten toimitaan, jos alaikäinen ei huomaa tai ei osaa reagoida sähköisiin tiedonantoihin ajoissa tai lainkaan, ja millaisia vaikutuksia sillä on alaikäisen oikeuksiin ja asemaan?
Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että aiemmin keväällä lausuntokierroksella olleessa hallituksen esitysluonnoksessa sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi[1] lähdettiin siitä, että Suomi.fi-viestit-tili luodaan automaattisesti vain täysi-ikäisille henkilöille, jotka käyttävät Suomi.fi-tunnistusta. Esitysluonnoksessa todettiin, että valmistelun aikana on arvioitu, ettei tilin luominen olisi mahdollista automaattisesti alaikäiselle tilin luomiseen liittyvien vaikutusten vuoksi. Tilin luominen alaikäiselle ja tiedoksiantojen toimittaminen alaikäisen tilille edellyttäisi siis jatkossakin suostumusta. Alle viisitoistavuotiaan kohdalla suostumuksen antaisi huoltaja ja viisitoista vuotta täyttänyt voisi antaa sen itse.
Nyt käsillä olevassa hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arvioitu erikseen ratkaisuvaihtoehtoa, jossa viisitoista vuotta täyttäneille alaikäisille sähköistä tiedonantoa ei otettaisi käyttöön sähköiseen asiointipalveluun kirjautumisen perusteella, vaan edellytettäisiin nimenomaista suostumusta. Esitysluonnoksen kohdassa 10.4 (s. 35), jossa arvioidaan esitysluonnoksen vaikutuksia yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvaan, todetaan muun muassa, että sääntelyn ulottaminen viisitoista vuotta täyttäneisiin turvaa perustuslain mukaista oikeutta siihen, että viisitoista vuotta täyttänyttä lasta kohdellaan hänen ikätasonsa edellyttämällä tavalla hänen osoittaessaan kyvykkyyden käyttää sähköistä asiointipalvelua. Sinänsä tämän huomioiminen on hyvä asia, mutta lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että alaikäisen kohdalla tulisi arvioida tarkemmin sitä, voiko pelkästään kirjautuminen Omaveroon olla siinä määrin osoitus kyvykkyydestä käyttää sähköistä asiointipalvelua, että sillä voidaan perustella siirtymistä sähköiseen tiedonantoon ilman nimenomaista suostumusta.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklassa, jossa säädetään lapsen (alle 18-vuotiaan) näkemysten selvittämisestä ja huomioonottamisesta iän ja kehitystason mukaisesti, lähdetään siitä, että ikä yksin ei ratkaise lapsen näkemysten merkitystä. Lapsen käsityskyky ei välttämättä aina riipu suoraan hänen biologisesta iästään. Muun muassa lapsen tiedot ja kokemus, vanhemmilta saatu ohjaus ja tuki sekä kasvuympäristö vaikuttavat siihen, miten lapsen valmius muodostaa näkemyksiään kehittyy. Siksi lapsen näkemyksiä on arvioitava tapauskohtaisesti. Kehitystaso tarkoittaa kykyä ymmärtää ja arvioida jonkin asian seurauksia, ja siksi sitä on arvioitava lapsen yksilöllisiä valmiuksia määriteltäessä. Kehitystasolla tarkoitetaan 12 artiklan asiayhteydessä lapsen valmiutta ilmaista järkevästi ja itsenäisesti näkemyksiään asioista. Myös käsiteltävän asian vaikutus lapseen on otettava huomioon. Mitä suurempi vaikutus lopputuloksella on lapsen elämään, sitä tärkeämpää on arvioida lapsen kehitystaso oikein.[2]
Jyväskylässä 15.8.2025
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Merike Helander, juristi
[1] Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi:ssä. Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi. VN/9952/2024.
[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. CRC/C/GC/12.