LAPS/87/2025, 15.8.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto valtiovarain­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta sähköistä tiedoksi­antoa Vero­hallinnossa koskevaksi lain­säädännöksi

Viite: VN/917/2025

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä.

Hallituksen esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Verotus­päätösten ja muiden verotusta koskevien asiakirjojen sähköistä tiedoksi­antoa ehdotetaan laajennettavaksi. Verohallinto voisi antaa päätökset ja muut asiakirjat tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointi­palvelussa (OmaVero) silloin, kun verovelvollinen on käyttänyt Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua. Vaikka verovelvollinen ei olisi käyttänyt Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua, verotus­päätökset ja muut verotusta koskevat asiakirjat voitaisiin antaa tiedoksi sähköisesti silloin, kun verovelvolliseen sovellettaisiin viranomaisten asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa sitä koskevien yleissäännösten nojalla. Verovelvolliselle lähetettäisiin tieto tiedoksi­annosta hänen Verohallinnolle antamaansa sähköiseen osoitteeseen tai Suomi.fi-viestinvälitys­palvelun kautta. Verovelvollinen voisi ilmoittaa Verohallinnolle, että hän ei käytä Verohallinnon sähköistä asiointi­palvelua. Siinä tapauksessa sähköistä tiedoksiantoa sovellettaisiin vain, jos verovelvollinen on yleissääntelyn perusteella sähköisen tiedoksiannon piirissä.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu ottaa kantaa lausunnossaan esitys­luonnoksen lapsi­vaikutusten arviointiin. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että lapsi­vaikutusten arviointia tulisi täydentää.

Hallituksen esitys­luonnoksen mukaan (s. 13) esityksen ”tavoitteena on edistää pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti digitaalisen sähköisen viranomais­viestinnän ensisijaisuutta niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Esityksellä pyritään varmistamaan, että kaikille sähköiseen asiointiin kyvykkäille verovelvollisille voitaisiin antaa päätökset ja asiakirjat tiedoksi sähköisesti verotusta koskevissa asioissa ja hyödyntää siten Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua tehokkaasti”. Edelleen esitys­luonnoksessa todetaan (s. 16), että ”ehdotetussa menettelyssä viisitoista vuotta täyttänyt alaikäinen tai muu vajaa­valtainen voisi tulla sähköisen tiedoksi­annon piiriin silloin, kun hän itse kirjautuu Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluihin tai hän on yleissääntelyä koskevassa esityksessä ehdotettujen yleissäännösten perusteella sähköisen tiedoksi­annon piirissä.” Tätä perustellaan sillä, että verotus koskee lähtö­kohtaisesti sellaisia asioita, joissa alaikäisellä on puhevalta. Viisitoista vuotta täyttänyt alaikäinen ja täysi-ikäinen vajaavaltainen voi myös saada pankista vahvan tunnistamisen välineen, jolla voi tunnistautua Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun.

Esitys­luonnokseen sisältyy kappale vaikutuksista alaikäisiin (s. 23), jossa todetaan edellä mainitun menettelyn kuvauksen lisäksi, että ”huoltajan kirjautuessa palveluun edustaessaan lasta, lapsi ei tämän vuoksi siirtyisi sähköisen tiedoksi­annon asiakkaaksi”. Kohdassa avataan myös hallintolain 14 §:ää eli että viisitoista vuotta täyttäneellä on puhevalta vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta koskevassa asiassa ja joka tapauksessa rinnakkainen puhevalta henkilöään taikka henkilö­kohtaista etuaan tai oikeuttaan koskevassa asiassa. Lisäksi todetaan, että viisitoista vuotta täyttänyt saa tehdä työsopimuksen ja saa Verohallinnolta verokortin ja hänellä on mahdollisuus saada pankista vahvan tunnistamisen väline, jolla hän voi kirjautua itse Verohallinnon sähköisen asioinnin palveluun.

Esitys­luonnoksessa siis kuvataan, sinänsä melko selkeästi, ehdotettua menettelyä alaikäisen verovelvollisen näkökulmasta, mutta ehdotetun menettelyn vaikutuksia alaikäisen oikeuksiin ja asemaan ei luonnoksessa kuitenkaan ole arvioitu, huolimatta nimen­omaisesta lapsivaikutusten arviointi -kohdasta (s. 23).

Esitys­luonnoksesta muodostuu käsitys, että ehdotettu menettely vaatii sähköistä asiointi­palvelua käyttävältä henkilöltä hyvää ymmärrystä sähköisistä asiointi­palveluista ja tiedoksi­annosta ja tarkkaavaisuutta sekä osaamista siitä, milloin hän siirtyy sähköisen tiedoksi­annon piiriin ja miten hän voi siirtyä siitä pois. Alaikäinen, joka vasta usein harjoittelee omien vero­asioidensa hoitamista, voi kokea ehdotetun menettelyn hankalaksi tai monimutkaiseksi.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tulisi siten arvioida esimerkiksi sitä, miten ehdotukset vaikuttavat alaikäisten kykyyn ja mahdollisuuksiin hoitaa itsenäisesti veroasioitaan, kuinka moni alaikäinen tulisi ehdotetun menettelyn piiriin ja toisaalta mahdollisesti luopuisi sähköisestä tiedoksiannosta tai ei ylipäätään haluaisi sen piiriin. Miten varmistutaan, että alaikäinen ymmärtää, miten sähköinen tiedoksianto -menettely toimii ja mitä se tarkoittaa hänen omien asioidensa hoitamisen kannalta? Entä miten toimitaan, jos alaikäinen ei huomaa tai ei osaa reagoida sähköisiin tiedon­antoihin ajoissa tai lainkaan, ja millaisia vaikutuksia sillä on alaikäisen oikeuksiin ja asemaan?

Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että aiemmin keväällä lausunto­kierroksella olleessa hallituksen esitys­luonnoksessa sähköisen tiedoksi­annon ensisijaisuutta viranomais­toiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi[1] lähdettiin siitä, että Suomi.fi-viestit-tili luodaan automaattisesti vain täysi-ikäisille henkilöille, jotka käyttävät Suomi.fi-tunnistusta. Esitys­luonnoksessa todettiin, että valmistelun aikana on arvioitu, ettei tilin luominen olisi mahdollista automaattisesti alaikäiselle tilin luomiseen liittyvien vaikutusten vuoksi. Tilin luominen alaikäiselle ja tiedoksi­antojen toimittaminen alaikäisen tilille edellyttäisi siis jatkossakin suostumusta. Alle viisitoista­vuotiaan kohdalla suostumuksen antaisi huoltaja ja viisitoista vuotta täyttänyt voisi antaa sen itse.

Nyt käsillä olevassa hallituksen esitys­luonnoksessa ei ole arvioitu erikseen ratkaisu­vaihtoehtoa, jossa viisitoista vuotta täyttäneille alaikäisille sähköistä tiedonantoa ei otettaisi käyttöön sähköiseen asiointi­palveluun kirjautumisen perusteella, vaan edellytettäisiin nimen­omaista suostumusta. Esitys­luonnoksen kohdassa 10.4 (s. 35), jossa arvioidaan esitys­luonnoksen vaikutuksia yhden­vertaisuuteen ja oikeusturvaan, todetaan muun muassa, että sääntelyn ulottaminen viisitoista vuotta täyttäneisiin turvaa perustuslain mukaista oikeutta siihen, että viisitoista vuotta täyttänyttä lasta kohdellaan hänen ikätasonsa edellyttämällä tavalla hänen osoittaessaan kyvykkyyden käyttää sähköistä asiointi­palvelua. Sinänsä tämän huomioiminen on hyvä asia, mutta lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että alaikäisen kohdalla tulisi arvioida tarkemmin sitä, voiko pelkästään kirjautuminen Omaveroon olla siinä määrin osoitus kyvykkyydestä käyttää sähköistä asiointi­palvelua, että sillä voidaan perustella siirtymistä sähköiseen tiedonantoon ilman nimen­omaista suostumusta.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklassa, jossa säädetään lapsen (alle 18-vuotiaan) näkemysten selvittämisestä ja huomioon­ottamisesta iän ja kehitys­tason mukaisesti, lähdetään siitä, että ikä yksin ei ratkaise lapsen näkemysten merkitystä. Lapsen käsityskyky ei välttämättä aina riipu suoraan hänen biologisesta iästään. Muun muassa lapsen tiedot ja kokemus, vanhemmilta saatu ohjaus ja tuki sekä kasvu­ympäristö vaikuttavat siihen, miten lapsen valmius muodostaa näkemyksiään kehittyy. Siksi lapsen näkemyksiä on arvioitava tapaus­kohtaisesti. Kehitys­taso tarkoittaa kykyä ymmärtää ja arvioida jonkin asian seurauksia, ja siksi sitä on arvioitava lapsen yksilöllisiä valmiuksia määriteltäessä. Kehitystasolla tarkoitetaan 12 artiklan asia­yhteydessä lapsen valmiutta ilmaista järkevästi ja itsenäisesti näkemyksiään asioista. Myös käsiteltävän asian vaikutus lapseen on otettava huomioon. Mitä suurempi vaikutus lopputuloksella on lapsen elämään, sitä tärkeämpää on arvioida lapsen kehitystaso oikein.[2]

Jyväskylässä 15.8.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, juristi