LAPS/25/2023, 31.5.2023

Lapsiasia­valtuutetun lausunto ympäristö­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi edus­kunnalle Suomen kansalaiseen rinnastettavista henkilöistä valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeus­asuntojen asukas­valinnassa

Viite: VN/4682/2023

 

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuokra-asunto­lainojen ja asumisoikeustalo­lainojen korko­tuesta annettua lakia, vuokra­talojen rakentamis­lainojen lyhyt­aikaisesta korko­tuesta annettua lakia, aravarajoitus­lakia ja asumisoikeus­asunnoista annettua lakia. Valtion tukemiin asuntoihin voidaan valita asukkaaksi Suomen kansalaiseen rinnastettava henkilö, kun henkilön oleskelu­oikeus täyttää laissa säädetyt vaatimukset. Vaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännökset kattaisivat eri tilanteet, joissa henkilölle on myönnetty oleskelu­oikeus ulkomaalais­lain tai muun lain nojalla.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Ehdotetut muutokset ovat kannatettavia.

• Ehdotetut muutokset ovat linjassa YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen asettamien velvoitteiden kanssa, joihin lopullisessa hallituksen esityksessä olisi hyvä viitata.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu kannattaa ehdotettuja muutoksia ja katsoo, että ne ovat linjassa YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 4 artiklan kanssa. Kyseinen artikla edellyttää sopimus­valtioiden ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin, myös lain­säädännöllisiin, toimiin yleis­sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen sisältämiä velvoitteita ei kuitenkaan avata esitys­luonnoksen perusteluissa.

Sopimus­valtioiden tulee 6 artiklan mukaisesti taata lapselle henkiin­jäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysi­määräisesti. Lapsen oikeus kehitykseen edellyttää, että lapselle on turvattu riittävä elin­taso, josta säädetään 27 artiklassa. Lapsen asuin­olosuhteiden turvaaminen sisältyy 27 artiklaan. Riittävän elin­tason osalta tulee myös huomioida 2 artiklassa turvattu lapsen oikeus syrjimättömyyteen.

Sopimus­valtioiden tulisikin tarjota yhden­vertainen pääsy taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin, ja ”valtioita kannustetaan pikaisesti muuttamaan lakejaan, politiikkojaan ja käytäntöjään, jotka syrjivät siirtolais­lapsia ja heidän perheitään ‒ myös laittomassa asemassa olevia ‒ tai estävät heitä pääsemästä tehokkaasti palvelujen ja etuuksien, kuten sosiaali­turvan piiriin”.[1]

Yleis­sopimuksen 2, 6 ja 27 artiklojen välillä on vahva yhteys, eli ”sopimus­valtioiden tulisi varmistaa, että lapsilla on kansain­välisen siirtolaisuuden yhteydessä heidän asemastaan tai heidän vanhempiensa asemasta riippumatta riittävä elintaso heidän ruumiillisen, henkisen, hengellisen ja moraalisen kehityksensä kannalta”.[2]

YK:n lapsen oikeuksien komitea on katsonut maahanmuuttaja­taustaisten lasten olevan yksi erityisen haavoittuva ryhmä, jonka riittävän elin­tason (ml. asuminen) turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Komitea on useissa yhteyksissä korostanut, että lapsen oikeus riittävään elin­tasoon ja asumisen tasoon on turvattava.[3] Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa vielä, että myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on alle­viivannut asumisen saavutettavuutta epä­suotuisassa asemassa oleville ryhmille, ml. lapset.[4]

 

Helsingissä 31.5.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies