LAPS/9/2023, 14.2.2023

Liite lapsiasia­valtuutetun lausuntoon eduskunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle sosiaali- ja terveyden­huollon asiakas­tietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi

Viite: Sosiaali- ja terveys­valiokunta tiistai 14.02.2023 klo 10.00 / HE 246/2022 vp / Asiantuntija­pyyntö

Sosiaali- ja terveys­valiokunta pyysi kuulemis­tilaisuudessa 14.2.2022 lapsiasia­valtuutettua toimittamaan lisätietoa lasten ja nuorten kokemasta väki­vallasta perheessä, jota on tutkittu juuri julkaistussa vuoden 2022 Lapsiuhri­tutkimuksessa[1], sekä vuoden 2021 Kouluterveys­kyselyn[2] tuloksia lasten ja vanhempien välisestä keskustelu­yhteydestä.

Lapsiasia­valtuutetun lisälausunto pdf-muodossa (pdf)

Lasten ja nuorten perheessä kokema väkivalta

Lapsiuhri­tutkimuksessa 2022 tarkasteltiin perhe­väkivaltaa, jota lapset ja nuoret kokevat vanhempien sekä sisarusten tai sisarus­puolten taholta (luku 5). Asiaa kysyttiin 6.-luokkalaisilta ja 9.-luokkalaisilta lapsilta. Perheväkivalta­kokemuksista kysyttiin koko edeltäneen elämän ajalta eli kuudes­luokkalaisten kohdalla 11. ikävuoteen asti ja yhdeksäs­luokkalaisten kohdalla 14. ikävuoteen asti. Lisäksi molemmilta ikäluokilta kysyttiin kokemuksia viimeisten 12 kuukauden ajalta. Tuloksia on verrattu vuonna 1988, 2008 ja 2013 toteutettuihin aiempiin tutkimuksiin. Lapsiuhri­tutkimuksen aihetta kuvaavat kuviot 3 ja 8 ovat tässä lausunnossa alla.  

Vanhempien taholta koettu perhe­väkivalta väheni vuoteen 2013 asti, jolloin edellinen tutkimus tehtiin. Nyt suuntaus on muuttunut: vuonna 2022 perhe­väkivalta­kokemuksia on koettu joko saman verran tai selkeästi enemmän. Myös väkivallan kokemusten toistuvuus on lisääntynyt.

Tutkimuksen mukaan lapset kokevat vanhempiensa taholta yleisimmin henkistä väki­valtaa. Henkistä väki­valtaa on muun muassa haukkuminen ja nälviminen, kiroilu, puhumasta kieltäytyminen ja esineiden heittäminen, niiden lyöminen tai niiden potkiminen. Henkistä väki­valtaa kertoi kokeneensa joka kolmas 6.-luokkalainen (32 %, vuonna 2013 vastaava luku 25 %) ja lähes puolet 9.-luokkalaisista (48 %, vuonna 2013 44 %). Kuudes­luokkalaiset kertovat vanhempien taholta koetusta henkisestä perhe­väkivallasta vähemmän kuin 9.-luokkalaiset, mutta molemmilla ikäluokilla yksittäiset perhe­väkivalta­kokemukset ovat yleistyneet suunnilleen saman verran vuoteen 2013 verrattuna.

Vanhempien kohdistama lievä väkivalta, kuten tyrkkääminen, töniminen ja ravistelu, yleistyi 6.-luokkalaisten kohdalla kaksi prosentti­yksikköä, joka on hieman 9.-luokkalaisia enemmän. Tukistaminen on vähentynyt merkittävästi, kolme prosentti­yksikköä kummassakin ikäryhmässä.

Kuritus­väkivalta on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 alkaen. Sen myötä kehitys on ollut myönteistä, mutta edelleen kuritusta käytetään kasvatus­keinona. Viimeisimmässä Lasten­suojelun Keskus­liiton vuonna 2021 valmistuneessa selvityksessä tunnistettiin, että myönteinen kehitys on pysähtynyt ja asenteet koventuneet, mikä näkyi erityisesti kysymyksissä henkisen ja fyysisen väkivallan haitallisuudesta lapsen kasvulle ja kehitykselle.[3]

Fyysinen väkivalta perheessä on ylipäätään harvinaisempaa, ja vakava väkivalta, jolla kyseisessä tutkimuksessa tarkoitetaan potkimista, nyrkillä lyömistä tai jonkinlaisen astalon käyttöä, on vähentynyt vuosina 1988, 2008 ja 2013 toteutetuissa tutkimuksissa. Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan vakavat teot ovat edelleen harvinaisia, mutta myönteinen kehitys on pysähtynyt ja yleisellä tasolla vakavan väkivallan kokemukset ovat vuoden 2013 tasolla. Yksittäisissä teko­muodoissa on tapahtunut jopa lievää kasvua. Esineellä lyöminen on lisääntynyt eniten: 9.-luokkalaisten kohdalla kaksi prosenttiyksikköä ja 6.-luokkalaisilla yhden prosenttiyksikön.

Tilasto­keskuksen rikos- ja pakkokeino­tilaston mukaan viran­omaisten tietoon tulleet ala­ikäisiin kohdistuneet perhe­väkivalta­tapaukset ovat lisääntyneet 6,7 prosenttia.[4]

 

Kuvioiden lähde: Lapsiuhri­tutkimus 2023.

Vanhempien ja lasten välinen keskustelu­yhteys

Vuoden 2021 Kouluterveys­kyselyn mukaan lapsen ja vanhempien välinen keskustelu­yhteys on yleensä hyvä. Kehitys on kuitenkin mennyt huonompaan suuntaan verrattuna vuoden 2019 Kouluterveys­kyselyn tuloksiin.

Vuonna 2021 4.- ja 5.-luokkalaisista lapsista 60 prosenttia koki keskustelu­yhteyden vanhempien kanssa hyväksi, kun 8.- ja 9.-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammatti­oppilaitoksissa opiskelevien kohdalla vastaavaa koki vain 39–42 prosenttia nuorista.[5]

Jyväskylässä 14.2.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Merike Helander, lakimies