Leikki, koti ja ruoka – lasten hyvän elämän edellytykset löytyvät läheltä
Lapsiasiavaltuutetun toimisto on selvittänyt kuusivuotiaiden lasten ajatuksia hyvästä elämästä. Yli 400 lapsen näkemyksiä kartoittaneen Lapsibarometrin mukaan lasten hyvään elämään kuuluu riittävästi leikkiä, huolta pitävä koti sekä hyvä ruoka.
Lapsibarometrissa haluttiin selvittää, mitä lasten mielestä kuuluu lapsen hyvään elämään. Samalla haluttiin selvittää, miten nämä asiat toteutuvat suomalaisten lasten elämässä. Tulokset luovat varsin myönteisen kuvan kuusivuotiaiden lasten elämästä ja arjesta. Tutkimukseen vastasi 402 lasta, joista 86 prosenttia tykkäsi olla esikoulussa aina tai joskus. Vastaajista 92 prosenttia kertoi, että aikuisilla oli tarpeeksi aikaa olla heidän kanssaan ja kehuja sai 87 prosenttia lapsista.
Mistä lapset pitävät?
Lapset pitävät esimerkiksi esikoulussa ja kotona leikkimisestä ja pelaamisesta. Leikkiminen ja pelaaminen olivat yleisimpiä vastauksia, kun lapsilta kysyttiin iloa tuottavista asioista. Myös perhe ja yhdessä oleminen antavat lapsille iloa. Elääkseen lapset tarvitsevat mielestään ruokaa, ja jos lapset saisivat toivoa hyvältä haltijalta mitä tahansa, toivoi moni lelujen lisäksi herkkuja.
"Kokonaisuutena Lapsibarometrin tulokset kertovat lasten hyvinkin järkiperäisestä tavasta hahmottaa hyvää elämää. Lapselle hyvä elämä koostuu pienistä, arkisista asioista, kuten siitä, että vanhemmilla on tarpeeksi aikaa olla lastensa kanssa ja että lapsia muistetaan kehua pienistä, tavallisista arjen asioista", kertoo Lapsibarometri-julkaisun toimittanut Terhi Tuukkanen.
Kaikille ei riitä aikaa ja kehuja
Lapsista kuusi prosenttia kertoi, etteivät he saa koskaan tarpeeksi aikaa aikuisilta ja seitsemän prosenttia ilmoitti, etteivät he saa koskaan kehuja. Näiden lasten taustoissa painottui Helsingissä ja Uudellamaalla asuvien lasten osuus. Toisaalta samalta alueelta oli eniten myös niitä lapsia, jotka kertoivat saavansa aikuisten aikaa ja kehuja aina.
Kertooko tulos siitä, että lasten hyvinvoinnin eriarvoisuus näkyy selvimmin pääkaupunkiseudulla? Kiinnostavaa oli sekin, ettei vanhempien korkea koulutus ja taloudellinen hyväosaisuus ollut aina yhteydessä lapsen kokemuksiin yhteisestä ajasta ja kehuista – päinvastoin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää juuri niihin lapsiin, jotka eivät saa koskaan kehuja tai tarpeeksi aikaa aikuisilta, pohtii lapsiasiavaltuutetun toimiston erikoistutkija Tuukkanen.
Lapsibarometri muistuttaa sujuvan arjen tärkeydestä
Lapsibarometriin vastanneiden kuusivuotiaiden viesti vanhemmille, lasten parissa työskenteleville ja päättäjille on selvä: tärkeintä on huolehtia lasten arjen toimivuudesta. Aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei ketään kiusata ja että jokaisella lapsella on turvallinen koti, jossa saa huolenpitoa ja rakkautta. Esimerkiksi esikoulussa on annettava riittävästi aikaa leikille ja kaverisuhteille.
"Tämänkertaisen Lapsibarometrin teema, lapsen hyvä elämä, on erityisen ajankohtainen. Maailmaa ravistelevat mullistukset ovat tulleet osaksi jokaisen arkea. Tästä huolimatta lasten vastauksista välittyy toivo. Lapsen hyvä elämä koostuu asioista, joita on mahdollista toteuttaa ihan jokainen päivä: annetaan lapsille aikaa ja myönteistä huomiota, huolehditaan heidän tarpeistaan, tehdään asioita ja nautitaan elämästä yhdessä lasten kanssa", toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lapsibarometri on vuodesta 2016 lähtien vuorovuosittain toteutettu 6-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä ja kokemuksia kartoittava tutkimussarja. Vuoden 2020 Lapsibarometri perustuu 402 lapsen puhelinhaastatteluun ja sen teemana on lapsen hyvä elämä.
Teoksen julkaisutiedot:
Tuukkanen Terhi: ”Unta, ruokaa, leikkejä, rakkautta ja karamelliä, juomaa” – Hyvä elämä 6-vuotiaiden kokemana.
Tiivistelmä
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:5.
Jyväskylä: Lapsiasiavaltuutetun toimisto.
Julkaisutilaisuuden suora lähetys: https://kepit.tv/#/c/lapsiasiavaltuutettu/e/JEL6SAK6P3
(Huom. Osallistua voi Chrome-, Edge-, Mozilla Firefox- tai Safari-selaimella.)
Lisätiedot
Terhi Tuukkanen
Erikoistutkija, lapsiasiavaltuutetun toimisto
Sähköposti [email protected]
Puhelin: 0295 666 851
