LAPS/179/2025, 5.3.2026
Nuorten neuvonantajien tapaaminen
Teema: Talous
Paikka: Westendinpuiston koulu, Espoo
Aika: Torstai 5.3.2026
Osallistujat: Tapaamiseen osallistui 25 alakoululaista Westendinpuiston koulusta ja heidän opettajansa. Lapsiasiavaltuutetun toimistosta mukana olivat juristi Jenni Saukkola ja erikoistutkija Terhi Tuukkanen.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston asiantuntijat tapasivat alakoululaisia Espoossa maaliskuussa 2026. Tapaamisessa selvitettiin lasten ajatuksia taloudesta ja rahasta. Oppilaiden kanssa keskusteltiin kolmesta teemasta: rahan merkityksestä, lasten rahan käytöstä sekä rahan käytöstä yhteiskunnassa. Oppilaat juttelivat teemoista ensin pienissä ryhmissä, minkä jälkeen käytiin yhteinen keskustelu.
Rahan merkitys
Raha merkitsee lapsille vaihtokaupan välinettä, jolla voi ostaa tavaroita ja jota tienataan. Se on sekä materiaalista että digitaalista. Oppilaiden mukaan rahalla voi elättää itsensä ja se voi vaikuttaa koko elämänkulkuun: jos on rahaa, voi saada paljon kaikkea, mutta jos sitä ei ole, sitä oppii säästämään. Raha liittyy myös valtaan, sillä se lisää valinnan mahdollisuuksia.
”Jos sulla on rahaa, nii sä pystyt ite valita, mitä sä ostat.”
Lasten mielestä rahasta on paljon hyötyä, koska rahalla voi ostaa elintärkeitä asioita ja hemmotella itseään. Raha tekee elämästä helpompaa, ja rahalla voi elää millaista elämää tahansa. Toisaalta rahasta on myös haittaa. Jos rahaa on liian vähän, se aiheuttaa stressiä. Jos rahaa on puolestaan liikaa, sitä voi käyttää väärin, esimerkiksi uhkapelaamiseen tai päihteisiin. Oppilaat toivat esille myös ylikulutuksen, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta. Rahalla saa paljon valtaa ja vaarana on, että valtaa käyttää väärin. Lisäksi raha voi aiheuttaa ahneutta, laiskuutta, kateutta, riippuvuuksia ja riitoja. Rahan takia voi joutua velkoihin ja tulla huijatuksi.
Raha herättää lapsissa monenlaisia myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Oppilaiden mukaan raha antaa iloa, itsenäisyyttä, valtaa, huolettomuutta, innostusta, onnellisuutta ja rauhaa. Samalla raha herättää ahdistuksen, stressin, vihan, ahneuden ja surun tunteita. Tunnereaktio riippuu siitä, kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Jos rahaa ei ole tarpeeksi, tunteet ovat kielteisiä. Eräs oppilas kertoi myös häpeän tunteesta.
”Jos sitä ei oo tarpeeks, nii sitte alkaa hävettää vaik et ei uskalla sanoo, et sitä ei oo.”
Raha tulee lasten mukaan painosta ja tehtaista. Rahaa saa tekemällä töitä, perheeltä, sukulaisilta, pankista, hammaskeijulta ja joulupukilta. Rahaa saa vastineena työlle tai esineille.
Lasten rahan käyttö
Lapset kertoivat käyttävänsä rahaa ruokaan, herkkuihin, vaatteisiin, harrastuksiin ja aktiviteetteihin, lahjoihin, koulutarvikkeisiin, eläimiin ja uusiin tavaroihin. He kertoivat tarvitsevansa rahaa 5–15 euroa viikossa. Jotkut lapset mainitsivat, että he eivät tarvitse rahaa paljoa, koska vanhemmat ostavat kaiken tarvittavan tai antavat rahaa tarpeen mukaan.
Kun oppilailta kysyttiin, miten rikkaus tai köyhyys näkyvät heidän mielestään, vastauksena saatiin erilaisia näkemyksiä. Osa lapsista oli sitä mieltä, että rikkaus ja köyhyys näkyvät arjessa, esimerkiksi elintavoissa, vaatteissa, asunnossa ja autossa. Myös persoonallisuus ja käyttäytyminen voivat paljastaa taloudellisen tilanteen: köyhä osaa olla kiitollinen pienistäkin asioista, kun taas rikkaat kehuskelevat ja ovat ylimielisempiä.
”Yleensä rikkaat on ehkä vähän ylimielisempii ku ne köyhemmät, ja just sillee ne ei oo nii kiitollisii kaikest, ku ne köyhemmät ehk välittää pienemmist teoist enemmän ku rikkaammat.”
Osa lapsista puolestaan ajatteli, että rikkaus ja köyhyys eivät välttämättä näy ulospäin, koska taloudellista tilannetta ei haluta näyttää muille. Kyse voi olla jopa jonkinlaisesta tabusta.
”Meijän mielestä se ei oikein näy. Että köyhät ja sillee rikkaat näyttää ihan samalta. Ku siitä ei oikein puhuta, et onko köyhä vai rikas.”
”Mä tiedän, et jotkut rikkaat ei haluu näyttää sitä, et ei osta mitään hirveen merkkituotteita.”
Jos lapset olisivat miljonäärejä, he käyttäisivät rahaa omien ja läheisten ihmisten tarpeisiin, terveyteen, itsensä hemmotteluun sekä tavaroihin, kuten taloon, autoon, vaatteisiin ja asusteisiin. Osa säästäisi tai sijoittaisi rahaa tai lahjoittaisi sitä esimerkiksi Unicefille. Joidenkin elämää miljonääriksi tuleminen ei hetkauttaisi, vaan he käyttäisivät rahaa samaan tapaan kuin nyt.
Kun lapsilta kysyttiin, mitä tapahtuu, jos ei ole riittävästi rahaa, he kuvailivat tunteita. Silloin voi esimerkiksi tulla ahdistusta ja stressiä. Raha ei riitä elämiseen, mikä voi johtaa velkoihin, rikoksiin, nälkään, kodittomuuteen ja terveyden heikentymiseen, kun ei pääse hoitoon. Raha ei myöskään riitä harrastuksiin ja joutuu tarkkaan miettimään, mitä kaupasta voi ostaa. Eräs oppilasryhmä kuvasi, että huono rahatilanne voi johtaa häpeään ja valehteluun: ”Jotkut voi hävetä sitä ja alkaa valehtelemaan.”
Rahan käyttö yhteiskunnassa
Lapset käyttäisivät Suomessa vähemmän rahaa nähtävyyksiin, julkisiin paikkoihin, päihteisiin ja sellaisiin asioihin, jotka saastuttavat luontoa. Turhia rakennuksia ei pitäisi lasten mielestä kunnostaa, koska se on kallista. Jotkut lapset käyttäisivät vähemmän rahaa maahanmuuttajien tukiin. Osa oppilaista totesi, että on vaikea miettiä asioita, joihin pitäisi käyttää vähemmän rahaa, koska Suomessa käytetään jo nykyisin ihan oikealla tavalla rahaa.
Lasten mielestä Suomessa pitäisi käyttää enemmän rahaa terveydenhoitoon, opetukseen ja kouluihin, esimerkiksi kouluruokaan ja oppimateriaaleihin, sekä luonnonsuojeluun.
”Suomen pitäs käyttää vähemmän rahaa sellasiin asioihin, mitkä saastuttaa paljon ja sellasiin, mitkä on tosi turhia, et niit ei tarvis yhtään. Ja sit Suomen pitäs käyttää enemmän rahaa parempaan kouluruokaan (--) ja sit ekologisempiin valintoihin.”
Lapsille pitäisi olla nykyistä enemmän nuorisotaloja tai muita vapaa-ajan paikkoja, ja myös liikuntapaikkoihin tulisi satsata enemmän. Lapset, nuoret, lapsiperheet ja vanhukset tarvitsevat oppilaiden mielestä enemmän tukea. Jotkut lapset käyttäisivät enemmän rahaa puolustukseen.
Oppilaat saivat lähettää terveisiä aikuisille, jotka päättävät siitä, mihin Suomessa käytetään rahaa. Lapset kehottivat huomioimaan päätöksenteossa lasten näkemykset sekä ajattelemaan luontoa ja ilmastoa.
”Ilmastonmuutokseen pitää kiinnittää enemmän huomiota”
”Kysykää enemmän lapsien mielipiteitä ja järjestäkää kyselyjä eri aiheista ennen päätöksiä.”
Lasten mielestä päättäjien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä vähentää verotusta. Oppilaat lähettivät päättäjille myös seuraavat terveiset: ”Päättäkää viisaasti, ajatelkaa lapsia” ja ”Käyttäkää rahaa viisaasti ja harkitsevaisesti”.
