LAPS/179/2025, 29.1.2026
Nuorten neuvonantajien tapaaminen
Teema: Talous
Paikka: Kurikan kampus
Aika: Torstai 29.1.2026
Osallistujat: Tapaamiseen osallistui 13 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa ammattiin opiskelevaa nuorta. Lapsiasiavaltuutetun toimistosta mukana olivat viestintäasiantuntija Annaleena Aira, ylitarkastaja Katja Mettinen ja erikoistutkija Terhi Tuukkanen.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston asiantuntijat tapasivat ammattiin opiskelevia nuoria tammikuussa 2026. Tapaamisessa selvitettiin nuorten ajatuksia taloudesta ja rahasta. Tapaamisessa keskusteltiin opiskelijoiden kanssa kolmesta teemasta: rahan merkityksestä, lasten ja nuorten rahan käytöstä sekä rahan käytöstä yhteiskunnassa. Opiskelijat juttelivat teemoista ensin pienissä ryhmissä, minkä jälkeen käytiin yhteinen keskustelu.
Rahan merkitys
Opiskelijat kertoivat, että raha merkitsee heille valuuttaa ja vaihtokaupan välinettä, jota ilman ei voi elää. Se on tapa saada asioita, kuten tavaroita, palveluja ja hyvän mielen. Raha auttaa pärjäämään elämässä ja motivoi yrittämään ja tekemään töitä. Se on palkka kovasta työstä. Rahalla on myös useita haittapuolia. Nuoret totesivat, että raha aiheuttaa ihmisten välistä epätasa-arvoisuutta ja köyhyyttä, ja se voi motivoida joitakin ihmisiä tekemään rikoksia. Rahaa voi käyttää väärin, ja joskus se voi muuttaa ihmisen luonnetta.
”Jos ihmisen luonne on semmonen, nii sit se voi tehä, jos sillä on liikaa rahaa, sit se voi tehä siit ahneen, sit se ei mieti enää mitään muuta ku sitä rahaa.”
Raha herättää nuorissa monia tunteita, kuten iloa, rauhaa, mielihyvää, vihaa, surua ja kateutta. Jos rahaa on tarpeeksi, on turvallinen tunne, mutta rahan puute aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Erityisesti yllättävät menot voivat johtaa vaikeisiin tilanteisiin silloin, kun rahasta on puutetta.
”Jos sitä rahaa ei oo ja sit yhtäkkii tulee joku kulu, mikä pitäis maksaa. Esim. laskut tai vaikka jos on lemmikkejä. Vakuutukset. Jos on lemmikkejä, niille tulee yhtäkkiä joku onnettomuus tai joku tapaturma, nii semmosis ärsyyntyneisyyttä ja kaikkee, ahistusta ja sellasta.”
Rahaa saa opiskelijoiden mukaan palkkana, viikko- tai kuukausirahana ja Kelasta. Myös myymällä tavaraa voi ansaita rahaa.
Nuorten rahan käyttö
Nuoret kertoivat käyttävänsä rahaa arjen menoihin, kuten ruokaan, laskuihin, vakuutuksiin, vaatteisiin, polttoaineeseen, terveydenhuoltoon, lääkkeisiin ja harrastuksiin. Jotkut kertoivat tekevänsä myös isompia hankintoja, kuten älylaitteita tai pelejä. Osa kertoi käyttävänsä rahaa matkoihin, eläimiin, palveluihin ja shoppailuun. Kuukausittainen rahan tarve vaihteli nuorilla 30 eurosta tuhanteen euroon sen mukaan, asuvatko he omillaan vai esimerkiksi vanhempiensa luona. Tyypillisesti nuoret kertoivat tarvitsevansa muutaman satasen kuukaudessa.
Nuorten mielestä rikkaus ja köyhyys näkyvät verotuksessa ja kotiolosuhteissa. Rikkaus näkyy ihmisten elämäntavoissa siten, että on varaa hankkia uusia autoja ja vaatteita sekä hienoja taloja hyviltä paikoilta. Rikkaan ihmisen ei tarvitse katsoa kaupassa hintoja, ja hän voi hankkia esimerkiksi kalliit rakennekynnet ja kalliita merkkilaukkuja. Myös köyhyys näkyy opiskelijoiden mielestä elämäntavoissa ja ulkonäössä. Rikkaus voi muuttaa ihmisen luonnetta negatiivisella tavalla.
”Kyllähän se raha jollain tavalla muuttaa ihmistä, että jos sitä on, nii voi tulla just itsekäs.”
Jos rahaa ei ole, sitä joutuu lainaamaan esimerkiksi omilta läheisiltä. Se puolestaan aiheuttaa köyhille lisää stressiä ja ahdistusta. Köyhä ei voi ostaa mitään ylimääräistä vaan kaikki raha menee oikeasti tarpeellisiin ostoksiin. Köyhyys voi vaikuttaa myös terveyteen, jos ihmisellä ei ole varaa ostaa terveellistä ruokaa ja energiaa panostaa omaan terveyteensä. Pahimmillaan köyhyys voi ajaa ihmisiä huonoihin ratkaisuihin, kuten rikollisuuteen ja pikavippien ottamiseen. Jos nuorilla olisi tiukkaa rahasta, he tinkisivät ensimmäisenä harrastuksista, katsoisivat hintoja tarkkaan ja ostaisivat halvempia tuotteita.
”No ei ainakaan käyttäis harrastuksiin, käytännössä turhiin asioihin mitään, ja ostais vähän halvempia ja kattois vähän tarkemmin hintoja muutenkin.”
Jos nuoret olisivat miljonäärejä, he käyttäisivät rahaa viisaasti itsen ja läheisten ihmisten hyväksi: ”Jos on läheisiä, kellä on vaikka rahaongelmia tai jotain vastaavaa, nii antaa sitä rahaa tai lainaa rahaa”. Osa säästäisi tai sijoittaisi rahaa tai auttaisi vähävaraisia. Jotkut nuoret käyttäisivät rahaa myös matkustamiseen, hienoon autoon, omistusasuntoon ja shoppailuun.
Rahan käyttö yhteiskunnassa
Yhteiskunnassa opiskelijat käyttäisivät nykyistä vähemmän rahaa poliitikkojen ja päättäjien palkkoihin, avaruuden tutkimiseen, maahanmuuttajiin ja muiden maiden tukemiseen. Eräs nuorten ryhmä piti järjettömänä sitä, että Suomi lainaa rahaa muille maille.
”Siihen et Suomi ei lainaa muille maille rahaa. Koska Suomel on 187 miljardii velkaa, mut silti lainaa otetaan vaan enemmän et voi antaa muille maille rahaa. Ei siin oo mitään järkee.”
Jotkut nuoret olivat sitä mieltä, että vankiloihin käytetään Suomessa liikaa rahaa. Aihe sai aikaan paljon keskustelua. Osa nuorista oli sitä mieltä, että vankiloissa on liiankin hyvät olot, kun taas jotkut nuoret pitivät tärkeänä, että vankeja autetaan parempaan elämään. Jotkut nuoret korostivat, että erityisesti vankilasta vapautuvia pitäisi auttaa nykyistä enemmän.
”Mut mieti seki, et jos siel nyt on ihan paskat olot, nii todennäkösesti sä vaan päädyt uudestaan siihen, sua ei auteta sielt mitenkään parempaan elämään, niin sit sä päädyt uuestaan tekee niit samoja rikoksia. Mut jos siel on liian hyvät olot on kummiski liian hyvät. Mut Suomessa on vankilois justii hyvät olot, mut niihin käytetään silti liian vähän rahaa.”
”Työntekijöihin kyllä voi käyttää rahaa samalla lailla, mut olosuhteisiin vois käyttää vähemmän rahaa. Mitä nyt oon kuullu, et siel on tosi hyvä ruokaki ja kaikkee sellasta.”
Keskustelua käytiin myös tuomioiden pituuksista, joita jotkut nuoret olisivat valmiita pidentämään nykyisestä. Vankiloiden lisäksi puolustusmenot herättivät nuorten keskuudessa aktiivista keskustelua. Osa nuorista piti puolustusmenoja liian korkeina, kun taas jotkut nuoret pitivät puolustusvalmiutta tärkeänä.
”Sit armeijan kalusto. Siihen käytetään kuus miljardia vuodessa. Se on ihan liikaa.”
”Mut sit taas se pikkuhiljaa pienenee, koska meillä on ollu niin vanhat kaikki puolustusjutut. Jotta on ollu tarpeeks hyvää puolustusvalmiutta, niin nyt siihen on käytetty paljon, et meil ois parempi puolustusvalmius. Sitten siihen ei jatkos tarttis käyttää niin paljoo rahaa.”
Nuoret käyttäisivät nykyistä enemmän rahaa nuorten mielenterveyteen, päihdekuntoutukseen, terveyskeskuksiin, ylipäätään julkiseen terveydenhuoltoon sekä opiskelijoiden tukiin. Esimerkiksi päihdekuntoutuksesta ei saa nuorten mukaan riittävästi apua. Nuoret panostaisivat mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen paikkojen riittävyyden lisäksi nuorten parissa toimivien ammattilaisten ammattitaitoon, sillä ”nykyään töissä on semmosii ihmisiä, et ei niit kiinnosta, miten näil loppujen lopuks menee”.
Terveydenhuollon lisäksi opiskelijat käyttäisivät yhteiskunnassa enemmän rahaa työllistymiseen ja yleisen elintason parantamiseen sekä vähävaraisille perheille, vanhainkoteihin, lastensuojeluun ja eläinten suojeluun. Nuoret toivoivat enemmän apua niille lapsille ja nuorille, jotka todella sitä tarvitsevat. Toisaalta turhia lastensuojeluilmoituksia ei pitäisi tehdä, koska ammattilaiset ovat jo nyt liian kuormittuneita.
”Mut työvoimapulaki on ihan liian iso, niin todennäkösesti ku tulee joku tilanne, niitä ei jaksa kiinnostaa. Ku niil on joku 20 muutakin nuorta, kenen asiat niitten pitää hoitaa. Sit ne ei muista sen yhen nuoren asioita kunnolla, nii sit ne joutuu joka kerta käymää uusiks sen nuoren kans läpi ne, et miten se nyt menikää.”
Nuoret panostaisivat nykyistä enemmän myös koulutukseen. He kertoivat, että ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset näkyvät opiskelijoiden arjessa monin tavoin. Esimerkiksi uusia laitehankintoja ei voida tehdä, työelämään tutustumiseen ei ole käytettävissä riittävästi rahaa, ammattitaitoisia sijaisia ei voida palkata, henkilöstöä on vähennetty ja opettajilla ei ole yhtään ylimääräistä aikaa.
”Kyl sen opetuksessa huomaa. Opettajilla on tunnit käytetty oikeestaan, et ei niil oo sellasta ylimäärästä. Meijän oman alanki opet, nii ne saattaa pitää YTO-tunteja, vaikka niitten pitäs keskittyä oman alan opettamiseen.”
Myös nuorten toiminta ja tilat ovat asioita, joihin opiskelijat satsaisivat nykyistä enemmän. Paikkoja nuorten hengailuun on liian vähän, mikä johtaa siihen, että nuoret oleskelevat esimerkiksi lasten leikkipuistoissa. Nuorisotilat ovat hyvä juttu, mutta jotkut nuoret kokevat, että siellä ei aina voi olla oma itsensä: ”En mä haluais mennä massan mukana sen takia, että joku aikuinen työntekijä ei anna mun olla oma itseni.” Joillakin nuorilla oli myös tunne, että nuoria aliarvioidaan tai tuomitaan mielipiteiden takia.
”Jos joku sanoo mielipiteensä, ni joku aikuinen saattaa tuomita, että miks sä nyt noin sanoit tai miks sä nyt noin ajattelet tai jotain. Liian helpolla tuomitaan.”
Lisäksi nuorisotilojen säännöt puhuttivat. Ne koettiin liian tiukoiksi ja nuorilla oli kokemus, että heidän mielipiteitään säännöistä ei ole huomioitu riittävästi. Esimerkiksi energiajuomien vieminen nuorisotiloihin pitäisi olla nuorten mielestä sallittua. Nykyisin osa nuorista ei mene nuorisotiloihin, koska sinne ei saa viedä energiajuomia.
”Nuoppareillekaan porukka ei välttämättä mee, ku sinne ei saa esimerkiks viedä energiajuomia.”
Osa nuorista toi esille myös julkisen liikenteen vaikeudet. Busseja kulkee liian harvoin, ja joidenkin nuorten kohdalla julkinen liikenne ei ole lainkaan saavutettavissa. He ovat läheisten kyytien varassa. Bussiyhteyksien puute vaikeuttaa harrastuksiin pääsyä. Edes yksi edestakainen bussiyhteys olisi nuorten mielestä hieno juttu.
”Just tämmösil pienemmil paikoilla, että menis edes se bussi eestaas sinne jonneki perämettille.”
Nuorten terveisiä päättäjille
Lopuksi nuoret lähettivät terveisiä päättäjille. He toivoivat, että vähävaraisten verotusta kevennettäisiin ja että leikkauspolitiikka loppuisi: ”Ei nyt ainakaan enempää sais leikata rahaa, et sitä on ihan tarpeeks otettu pois”. Nuoret toivoivat enemmän tasa-arvoa sekä nuorten ja aikuisten että rikkaiden ja vähävaraisten välille. Eräs nuorten ryhmä kiteytti asian näin: ”Enemmän tasa-arvoo, et nuoret pidettäs samalla tasolla ku aikuset, vaikka aikuset on ollu täällä pidempään ku me nuoret”. Jotkut nuoret kehottivat miettimään ”kahdesti, mihin laitatte rahaa ja mistä otatte sitä pois”. Opiskelijat nostivat esille sen, että aikuisten pitäisi aidosti kuunnella lapsia ja nuoria, koska ”lapset ja nuoret on kuitenki tulevaisuus”.
”Mun mielestä pitäis kerätä iso porukka nuoria vaikka eri aloilta, joilla on eri mielipiteitä. Ja sitte joku aikunen siihen joukkoon, et se pitää vähän pakan kasassa. Et nuoret päättäis enemmän omist asioist ja sit veis niitä eteenpäin. Ettei aikuiset päätä nuorten asioista, et sillon ku mä olin nuori, niin asiat oli näin.”
