LAPS/10/2023, 31.1.2024
Nuorten neuvonantajien tapaaminen
Teema: Koulu ja oppiminen
Paikka: Maiju Lassilan koulu, Tohmajärvi
Aika: keskiviikko 31.1.2024
Paikalla: 30 oppilasta (kaksi ryhmää 5. ja 6. luokilta), opettajat, erikoistutkija Terhi Tuukkanen, ylitarkastaja Katja Mettinen, juristi Merike Helander, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
Lapsiasiavaltuutettu tapasi alakoululaisia Maiju Lassilan koulussa Tohmajärvellä tammikuussa 2024. Tapaamisessa kuultiin 5.–6.-luokan oppilaiden ajatuksia koulusta ja oppimisesta. Tapaamisessa keskusteltiin oppilaiden kanssa neljästä teemasta: koulusta, oppimisesta, oikeusturvasta ja terveisistä päättäjille. Oppilaat keskustelivat teemoista ensin pienissä ryhmissä, minkä jälkeen käytiin yhteistä keskustelua.
Alakoululaiset kertoivat, että parhaita asioita koulussa ovat kaverit, ruokailu, välitunnit ja tietyt oppitunnit. Jotkut oppilaat tykkäsivät liikuntatunneista, koska silloin ”pääsee ilmaisemaan itteään” ja saa purkaa energiaa. Osa puolestaan piti käsityöstä, koska silloin ”ei tarvi tehä kirjasta mitään”. Joillekin oppilaille paras hetki koulupäivän aikana oli se, kun pääsee kotiin tai on lyhyt koulupäivä.
Hyvää aikuista koulussa kuvattiin ystävälliseksi, luotettavaksi, huumorintajuiseksi, hauskaksi, kivaksi, rennoksi ja sellaiseksi, joka kuuntelee ja auttaa. Hyvä aikuinen ei ole ylimielinen, ei huuda, eikä valita, mutta ottaa työnsä silti tosissaan. Osa oli sitä mieltä, että hyvä aikuinen ei anna paljoa läksyjä ja päästää aikaisin koulusta kotiin. Bussikuskit mainittiin hyvinä aikuisina.
Kun alakoululaisilta kysyttiin, mitä he ovat oppineet koulussa, kertoivat he oppineensa lukemista, laskemista, kirjoittamista, kieliä ja eri aineita ja taitoja, kuten hitsaamista. Osa kertoi oppineensa, että ”kaikkiin ihmisiin ei voi luottaa ja kaikille kannattaa olla ystävällinen”. Oppimisessa alakoululaisia auttavat tietyt ihmiset, kuten vanhemmat, kaverit ja opettajat, mutta myös ulkoiset asiat, kuten ruoka, välitunnit ja hiljaisuus. Osa oppilaista kertoi keskittymistä auttavien välineiden ja tapojen auttavan heitä myös oppimisessa, esimerkiksi musiikki, purkan syöminen ja stressilelut. Lisäksi tuotiin esille kannustamisen merkitys oppimisessa sekä ryhmätyöt hyvänä oppimisen tapana. Oppimista puolestaan häiritsi ylimääräinen meteli, vieruskaverit, stressi ja se, kun päässä pyörivät muut asiat.
Alakoululaisilta kysyttiin, keneen he ovat yhteydessä, jos he kohtaavat ongelmia koulussa. Oppilaat mainitsivat vanhemmat, kaverit, opettajat, kuraattorin sekä psykologin. Oppilaiden näkemykset siitä, miten ongelmatilanteita selvitetään, vaihtelivat. Osa oli sitä mieltä, että tilanteet selvitetään esimerkiksi keskustelemalla, Wilma-viestien avulla tai jälki-istunnolla, mutta osa totesi, että ”ei niitä kauhean hyvin selvitetä”. Etenkin kiusaamiseen pitäisi oppilaiden mielestä puuttua tehokkaammin.
Oppilaat näkivät koulussa useita parantamista kaipaavia asioita. Tylsinä asioina koulussa mainittiin tietyt oppitunnit ja liian aikaiset aamut tai pitkät päivät. Myös läksyt ja kokeet mainittiin tylsinä asioina, sillä kokeiden kerrottiin tuovan stressiä ja ahdistusta. Kouluun toivottiin rennompia oloja, parempaa ruokaa, lisää jalkapalloja, avattavia koulupöytiä sekä monipuolisempia välitunteja. Oppilaat toivoivat, että koulussa ei tulisi läksyjä, että oppilaat saisivat pitää puhelimet välitunneilla ja että kylmällä ilmalla ei tarvitsisi mennä pihalle välituntia viettämään. Myös kiusaamisesta toivottiin päästävän eroon ja jotkut olivat sitä mieltä, että koko opetussuunnitelmaa pitäisi muuttaa.
Unelmien koulua oppilaat kuvasivat sellaiseksi, jossa on mukavat opettajat ja hyvä ruoka, jossa saa nukkua, olla puhelimella tai viettää välitunnit missä haluaa. Unelmien koulussa ei ole sääntöjä, läksyjä tai kiusaamista. Jotkut kertoivat, että unelmien koulussa on mahdollisuus skeittaamiseen, jäärata sekä liukumäki ja osa kuvasi unelmien koulua superparkiksi. Lisäksi unelmien koulussa saisi syödä nakkeja ja karkkia.
Muistio pdf-muodossa (pdf)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä
