LAPS/24/2025, 9.5.2025
Nuorten neuvonantajien tapaaminen
Teema: Koulutuksen yhdenvertaisuus
Paikka: Lausteen koulu, Turku
Aika: Perjantai 9.5.2025
Osallistujat: Tapaamiseen osallistui yhteensä 28 oppilasta alaluokilta. Mukana olivat opettajat sekä lapsiasiavaltuutetun toimistosta viestintäasiantuntija Annaleena Aira, juristi Merike Helander, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja erikoistutkija Terhi Tuukkanen.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston asiantuntijat tapasivat Lausteen koulun oppilaita toukokuussa 2025. Kahdessa tapaamisessa kuultiin alaluokkalaisten ajatuksia koulutuksen yhdenvertaisuudesta. Tapaamisissa keskusteltiin oppilaiden kanssa kuudesta teemasta: koulun merkityksestä, koulusta yhdenvertaisena paikkana, koulunkäynnin ja osaamisen eroista, koulunkäynnin tuesta, oppilaiden jatkosuunnitelmista sekä kehittämisehdotuksista. Oppilaat juttelivat teemoista ensin pienissä ryhmissä, minkä jälkeen käytiin yhteistä keskustelua.
Koulun merkitys
Lausteen koulun oppilaat kertoivat käyvänsä koulua, koska he haluavat opiskella ja oppia asioita sekä saada hyvän ja mieluisan työn tulevaisuudessa. Opiskelemalla voi myös päästä ”korkeaan ammattiin tai jonnekin lukioon tai yliopistoon”. Osa oppilaista kertoi käyvänsä koulua, koska se on pakollista. Jotkut oppilaat haluavat ennen kaikkea nähdä kavereita koulussa.
Arvosanat ovat oppilaille tärkeitä. Hyvät arvosanat takaavat pääsyn seuraavalle luokalle, kun taas huonot arvosanat näyttävät, kuinka paljon pitää vielä harjoitella asioita. Huonot arvosanat aiheuttavat oppilaille surullista mieltä ja pettymystä, mutta voivat toisaalta herättää halun opiskella entistä innokkaammin.
“Ehkä vähän sitten miettii, että mitä olisi tarvinnut tehdä, että siitä tuli tuommoinen, että olisiko pitänyt lukea ehkä vähän enemmän tai kuunnella tunnilla.“
Koulu yhdenvertaisena paikkana?
Oppilaiden näkemykset siitä, onko koulu hyvä ja yhdenvertainen paikka kaikille, vaihtelivat. Jotkut olivat sitä mieltä, että koulu on hyvä ja turvallinen paikka, jossa voi opiskella rauhassa ja oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti. Koulu on hyvä paikka silloin, kun on kavereita. Kaikille oppilaille koulu ei kuitenkaan ole yhtä hyvä tai yhdenvertainen paikka. Monet oppilaat kertoivat, että syy siihen on ennen kaikkea kiusaaminen ja syrjintä, jota jotkut oppilaat joutuvat kokemaan.
“Joidenkin mielestä koulu ei ole hyvä paikka, koska heitä kiusataan ja lyödään melkein aina.“
“Koulu on aika hyvä paikka, koska kaikille on aika lailla samat säännöt ja on ihan reilua, mutta välillä joitakin kiusataan ja se voi tuntua, että koulu ei ole niin turvallinen paikka enää.“
Myös joidenkin oppilaiden erityisoikeudet tai suosiminen tulivat esille keskustelussa koulun yhdenvertaisuudesta. Jotkut oppilaat kokivat, että he saavat osakseen syytöksiä, vaikka eivät ole tehneet mitään pahaa. Heidän mukaansa esimerkiksi tytöille ei sanota mitään, vaikka he olisivat tehneet jotakin pahaa. Joidenkin oppilaiden saamat erityisoikeudet harmittivat, vaikka toisaalta niiden perusteet tiedettiin ja ymmärrettiin.
“Ainakin mun mielestä kaikkia oppilaita kohdellaan suht samalla tavalla, mutta välillä ehkä tuntuu, että joidenkin ongelmia ehkä vähätellään, että sitä ei oteta niin tosissaan. Ja sitten onko kaikille samat säännöt, niin no suunnilleen on, mutta joillakin on esimerkiksi erityislupa syödä vaikka purkkaa, koska se rauhoittaa.“
Epäreiluna koettiin myös se, jos keskittymisvaikeuksien vuoksi käyttäytyy levottomasti ja siitä saa Wilma-merkinnän. Erityisesti aikaiset aamuheräämiset lisäävät oppilaiden mielestä keskittymisvaikeuksia koulupäivän aikana. Eräs oppilas kertoi kokevansa koulun vankilaksi, koska ”pitää herätä ajoissa ja ei voi lähteä kesken koulun”.
Myös ruoan määrä puhutti oppilaita. Heitä harmitti erityisesti se, että pienemmät oppilaat saavat ottaa vähemmän ruokaa kuin isommat ja että leipää saa liian vähän.
Koulunkäynnin ja osaamisen erot
Oppilaat tunnistivat useita eroja oppilaiden koulunkäynnissä ja osaamisessa. Joillekin oppilaille tietyt oppiaineet ovat helppoja ja mukavia, kun toisille ne ovat vaikeita ja epämieluisia. Joillekin oppiminen ja keskittyminen on vaikeampaa, ja he ymmärtävät asioita hitaammin kuin toiset. Osa oppilaista oli sitä mieltä, että näitä eroja ei tarvitse tasoittaa, sillä ”jokainen on omalaatuinen ja oppii omaa tahtiaan”. Toiset oppilaat puolestaan toivoivat erojen tasoittamista.
“Eroja voisi tasoittaa esimerkiksi laittamalla oppilaat joihinkin ryhmiin osaamisen mukaan. Kun meillä on matikassa silleen, että on helppo ryhmä, sitten vähän vaikeampi ja sitten on vaikein.“
Koulunkäynnin tuki
Oppilailla oli paljon ajatuksia siitä, miten koulussa ja kotona voitaisiin tukea oppilaan koulunkäyntiä ja oppimista. Koulussa oppilaille voidaan antaa tuki- ja erityisopetusta, hankkia enemmän apuopettajia sekä tarjota keskittymistä helpottavia välineitä, kuten stressipallon ja jalkakuminauhan. Oppilaat kertoivat, että tukiopetusta saa Lausteen koulussa riittävästi, mutta heidän toiveenaan oli, että useammat oppilaat pääsisivät opiskelemaan pienryhmään. Myös myöhäisemmät kouluaamut, parempi kouluruoka, Wilma-merkintöjen poistaminen, puhelimen käytön salliminen koulussa ja välituntialueen laajentaminen tukisivat oppilaiden mielestä heidän koulunkäyntiään.
Oppilaat kertoivat, että kotona vanhemmat ja sisarukset voivat tukea oppilaan koulunkäyntiä ennen kaikkea auttamalla esimerkiksi läksyissä sekä kertaamalla yhdessä koulussa opiskeltuja asioita.
Kehittämisehdotukset
Kun oppilailta kysyttiin kehittämisehdotuksia kouluun tai laajemmin koko yhteiskuntaan liittyen, oppilailta tuli paljon toiveita. Kouluun toivottiin ”metsävälkkiä” eli sitä, että välitunneilla saisi mennä koulun lähellä olevalle metsäalueelle, enemmän leikkivälineitä ja koulutarvikkeita, lisää apuopettajia sekä parempaa kouluruokaa. Lisäksi oppilaat toivoivat, että koulu alkaisi hieman myöhemmin ja että kiusaaminen ja syrjintä loppuisi koulussa.
Oppilaita huoletti erityisesti ruoan ja polttoaineiden hinta, joiden toivottiin olevan halvempia. Oppilaat olivat myös sitä mieltä, että töihin hakeutumista ja pääsyä pitäisi helpottaa ja että bussilla voisi matkustaa ilmaiseksi.
Lapsi: Olisi ehkä kivaa, että ruoka olisi vähän halvempaa, koska se on nykyään aika kallista. Sitten myös bensa, että sekin olisi halvempaa.
Haastattelija: Joo. Mites ruoan kalleus, näkyykö se teillä elämässä?
Lapsi: Ainakin mulla, kun yleensä ostetaan aika paljon, ainakin mun perhe, niin se on aika kallista, että menee yli sata euroa.
