Pääsy lastenvalvojalle tulee turvata
Tiedote 23.9.2020.
Koronapandemia voi vaikeuttaa erillään asuvien lasten ja vanhempien välisiä tapaamisia. Vanhempien kärjistyneet huolto- ja tapaamisriidat uhkaavat lapsen hyvinvointia. Samalla jonot lastenvalvojien vastaanotoille ovat joissakin kaupungeissa venyneet kuukausien mittaisiksi. Lastenvalvojien palvelujen tulisi kuitenkin vastata todellista tarvetta.
Yli 15 000 lasta kokee vanhempien avioeron, ja lasten huoltoasioissa tehdään eri arvioiden mukaan noin 30 000 sopimusta vuosittain. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttui tämän vuoden alussa. Lapselle tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen ja lapsen toiveiden sekä mielipiteen huomioiminen ovat aiempaa velvoittavampia myös tilanteissa, joissa vanhemmat asuvat erillään. Laissa painotetaan myös sopimisen tärkeyttä.
"Vaikka vastuu lapsen hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla, on yhteiskunnalla velvollisuus tukea vanhempia – myös ristiriitatilanteissa ja silloin, kun sovitaan lapsen asioista", lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.
Koronapandemia on kuormittanut lapsiperheitä. Erityisen vaikeaa on ollut perheissä, joissa aikuisten välisiä jännitteitä on ollut jo ennen poikkeusoloja. Vastikään uutisoitiin kahdesta tapauksesta, joissa lapsen vanhempi oli yrittänyt estää lapsen tapaamisia toisen vanhemman kanssa tartuntariskiin vedoten. Tuomioistuimet totesivat ratkaisuissaan, että tapaamisten estämiselle ei ollut hyväksyttäviä perusteita Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus ylläpitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa myös poikkeusoloissa.
Lastenvalvojien palveluissa ruuhkaa
Samalla kun perheiden tuen tarve lasten huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä asioissa on kasvanut, pääsy lastenvalvojien luokse on vaikeutunut. Lastenvalvojat tekevät työtä äärimmäisen haastavassa tilanteessa ja kovassa paineessa.
"Soittokierroksella suurten kaupunkien lastenvalvojille ilmeni, että joissakin kaupungeissa jonot olivat kuukausien mittaisia. Odotusaika on perheille kohtuuton", lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katja Mettinen kertoo.
Kuntien tilanne on kasautuneen hoito- ja hoivavelan sekä taloudellisten vaikeuksien vuoksi tällä hetkellä vaativa. Perheiden tukeminen säästää kuitenkin lyhyelläkin tarkastelulla huomattavasti yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.
"Kärjistyneet huolto- ja tapaamisriidat ratkotaan viime kädessä tuomioistuimissa, jotka nekin ovat nyt koronatilanteen vuoksi ruuhkautuneet. Oikeudenkäynti on kaikille osapuolille – ja myös yhteiskunnalle – raskas ja kallis prosessi", toteaa lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Merike Helander.
Oikea-aikainen tuki ehkäisee ongelmia
Vaikeat huolto- ja tapaamisriidat kuormittavat lasta monella tavalla. Arjen ennakoimattomuus voi vaikeuttaa koulunkäyntiä, vapaa-ajanharrastuksia ja kiinnittymistä arjen rutiineihin. Lapselle tärkeiden aikuisten riitely asettaa lapsen ristiriitaiseen asemaan ja nakertaa luottamusta aikuisiin. Äärimmillään kriisiytyneet tilanteet voivat johtaa väkivaltaan.
"Perhe- ja lapsensurmien taustoja selvitettäessä vaikeat erotilanteet ja aikuisten väliset ristiriidat olleet tekoja yhdistäviä tekijöitä", muistuttaa Pekkarinen.
Lapsella on oikeus ylläpitää läheisiä suhteita hänelle tärkeisiin aikuisiin. Koronapandemian jälkihoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perheet pystyvät huolehtimaan lapsistaan myös tilanteissa, joissa vanhemmat asuvat erossa toisistaan. Lastenvalvojien palvelut tulee kiireellisesti korjata vastaamaan todellista tarvetta.
Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, puh. 0295 666 858.
