Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia perustuslakiin, lastensuojeluun ja koulutusresursseihin
Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa eduskunnalle kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsen oikeudet on huomioitu seurantajaksolla vaihtelevasti, ja ne vaativat jatkuvaa muistuttamista. Lapsiasiavaltuutettu tekee kolme ehdotusta lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi.
Neljän vuoden tarkastelujaksolla lapsen oikeuksia ovat haastaneet koronapandemian, ilmastonmuutoksen ja syntyvyyden laskun kaltaiset ilmiöt. Yhteiskunnassa on toteutettu ja toteutumassa laajoja uudistuksia, joiden yhteydessä lapsen oikeudet on huomioitu vaihtelevasti.
– Lapsiasiavaltuutettu joutuu toistuvasti muistuttamaan lasten huomioimisesta ja oikeuksista niin lainsäädäntötyössä, päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa. Lapset ja nuoret haluavat myös itse osallistua ja vaikuttaa niin omiin asioihinsa kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, kertoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lapsen etu perustuslakiin
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lapsen edun ensisijaisuus tulee sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin.
– Suomi on sitoutunut YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista. Lapsen edun ensisijaisuus on tässä sopimuksessa erittäin keskeinen periaate, mutta Suomen lainsäädännössä lapsen etua säännellään hyvin sirpaleisesti, lakimies Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.
Eduskuntakertomuksessa professori Heikki Hiilamo analysoi keskeisiä yhteiskuntapoliittisia päätöksiä ja osoittaa, miten heikosti lapsen edun näkökulma on huomioitu esimerkiksi Suomen sosiaaliturvauudistuksessa, koronapandemiassa ja jopa perhevapaauudistuksessa.
– Perustuslain tasoinen säännös tarvitaan varmistamaan, että lapsen etu otetaan huomioon kaikessa lapsiin tavalla tai toisella kohdistuvassa lainsäädännön täytäntöönpanossa ja että päätöksenteossa huolehditaan lapsivaikutusten arvioinnista, Merike Helander selventää.
Lastensuojelulaki tulee uudistaa kokonaisuudessaan
Lapsiasiavaltuutettu esittää lastensuojelulain kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Lastensuojelu on 1990-luvulta asti ollut kriisiytyneessä tilassa. Tästä kärsivät etenkin lapset ja heidän läheisensä. Samalla kriisi tulee niin inhimillisesti kuin taloudellisesti hyvin kalliiksi.
– Suomesta on vaikea löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän tavoin kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä pitkän ajan talouslamoista ja nousukausista, globalisaatiosta ja digitalisaatiosta, tutkimuksesta ja kehittämistyöstä huolimatta, kirjoittaa professori Heikki Hiilamo lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa.
– Nykyisen, lähes 30 kertaa muutetun ja repaleisen lastensuojelulain noudattaminen ja ymmärtäminen on jo asiantuntijoillekin vaikeaa. Samalla laki on yhteensovitettava sote-uudistuksen kanssa, ja huomiota on kiinnitettävä etenkin mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen saatavuuteen, Elina Pekkarinen sanoo.
Koulutukselle pysyvä rahoitustaso
Eduskuntakertomuksessa tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen ja tutkimusohjaaja Hannu Karhunen analysoivat koulutuksen reformeja, joilla on uudistettu koulutuksen rakenteita lähes jokaisella koulutussektorilla. Samaan aikaan koulutuksen resursseja on leikattu tuntuvasti.
– Opiskelijakohtaiset koulutusmenot laskivat vuosina 2012–2018 Suomen lisäksi ainoastaan Venäjällä, Kreikassa ja Sloveniassa. Useimmissa maissa koulutuspanostuksia lisättiin merkittävästi samalla aikavälillä, Virtanen ja Karhunen kirjoittavat.
Tehdyt korjaukset eivät ole riittäneet paikkaamaan syntynyttä vajetta. Suomi on saanut koulutuksen ongelmista toistuvasti huomautuksia niin YK:n lapsen oikeuksien komitealta kuin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta.
Lapsiasiavaltuutettu esittää, että Suomen koulutuksen tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon.
Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa eduskuntakertomuksen eduskunnan puhemiehelle 8.2. klo 10. Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuus järjestetään etäyhteydellä 8.2. klo 12. Julkaisutilaisuus on kaikille avoin.
Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2022:1.
