Kriisit uhkaavat lasten arkea ja hyvää lapsuutta
Lapsiasiavaltuutettu esittää eduskuntakertomuksessaan vakavan huolensa kriisien vaikutuksista lasten arkeen ja lapsuuteen. Lasten asiat eivät kuulu yhteiskunnallisessa keskustelussa niin paljon kuin olisi syytä, eikä lasten etua riittävästi huomioida lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa kertomuksensa eduskunnalle 12.2.
Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksen mukaan viimeiset neljä vuotta ovat olleet lapsille, nuorille ja perheille vaikeita. Erilaiset kriisit ovat seuranneet toistaan ja vaikuttaneet lasten elinoloihin. Samalla on toteutettu politiikkaa, jossa on tietoisesti tehty lasten edun vastaisia päätöksiä esimerkiksi kaikkein köyhimpien perheiden sosiaaliturvaa leikkaamalla ja alkoholin saatavuutta helpottamalla.
– Haluan painottaa eduskunnalle, että lapset yrittävät elää hyvää lapsuutta aikuisten luomassa, ajoittain sietämättömän vaikeassa maailmassa. Suomella on erinomaiset edellytykset pitää hyvää huolta kaikista lapsistaan. Aikuisten täytyy lakeja säätämällä ja päätöksiä tekemällä huolehtia siitä, että lasten etu todella toteutuu, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa.
Lainsäädäntöön tarvittavat kiireellisimmät muutokset
Lapsiasiavaltuutettu esittää, että lapsen edun huomioiminen lisätään Suomen perustuslakiin. Jos lainsäädännön tasolla ei erikseen vaadita lapsen edun huomioimista tärkeimpänä tekijänä lapsia koskevissa asioissa, tämä jää helposti päätöksentekijöiden hyvän tahdon varaan ja siten liian helposti toteutumatta.
– Erityisen huolestuttavaa on, että jopa lainsäädäntömuutoksia tehdään huolimatta siitä, että niillä on todettu olevan vain kielteisiä vaikutuksia lasten oikeuksiin ja lasten hyvinvointiin, juristi Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.
Yhtenä akuuttina kriisinä lapsiasiavaltuutettu nostaa eduskuntakertomuksessaan esille mielenterveysasiat. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut toteutuvat puutteellisesti ja ne järjestetään eri tavoin eri alueilla. Kokonaisuudesta on tärkeää säätää lainsäädännöllä kaikkia alueita velvoittavasti.
Lapsiasiavaltuutettu tuo kertomuksessaan neljä ehdotusta:
- Lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslain perusoikeussäännöksiin.
- Lainsäädännöllä varmistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin yhtenevät kansalliset rakenteet ja työnjako. Myös lasten ja nuorten päihdepalveluja kehitetään ja resursoidaan kiireellisesti.
- Perustetaan lapsipolitiikan arviointineuvosto.
- Lastensuojelulaki kirjoitetaan uudelleen kokonaisuudessaan. Lastensuojelun painopisteen on siirryttävä ennaltaehkäisyyn ja avohuollon palveluihin.
Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomus 2026
Eduskuntakertomuksen tarkoitus on antaa eduskunnalle katsaus lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2022–2025. Kertomuksen tavoitteena on auttaa eduskuntaa huomioimaan lapsen oikeudet päätöksenteossaan, jotta se voisi edistää hyvää ja lapsioikeusperustaista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa.
Lapsiasiavaltuutetun eduskuntakertomuksessa äänen saavat suomalaislapset ja asiantuntijat. Analyysit luotaavat syvälle suomalaisten lasten ja nuorten arkeen, kouluun, palveluihin ja lainsäädäntöön.
Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026
