Inkluusio on ihmisoikeus, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu

Vammaisten ja eri tavoin toimintarajoitteisten lasten osallistumisen lisääminen ja heidän näkemystensä kuuleminen on ajankohtainen teema niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Aihe on ajankohtainen myös lapsiasiavaltuutetun työssä. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa siitä, että inkluusio on ihmisoikeus. 

Kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja kuulua sen eri yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin erilleen esimerkiksi toimintarajoitteiden vuoksi. Tätä periaatetta kutsutaan inkluusioksi. Inkluusiolla tarkoitetaan joukkoon kuulumista ja osallistumista, vastakohtana syrjinnälle ja ulossulkemiselle. Koulutuksessa oppilaalla on inkluusioperiaatteen mukaisesti oikeus saada erityistä ja tarvittavaa tukea oppimiseensa yhdessä muiden oppilaiden kanssa lähikoulussaan.

 

Yhteiskunta pitää suunnitella yhdenvertaiseksi

Lapsiasianeuvottelukunta käsitteli inkluusiota kokouksessaan 10.5. Lapsiasianeuvottelukunnassa ministeriöt, virastot, järjestöt ja tutkimustahot pohtivat lapsen oikeuksien ajankohtaisia kysymyksiä monialaisesti. Lapsiasianeuvottelukunta kuuli asiantuntija-alustuksia inkluusion teemaan liittyen. Professori emeritus Jouni Välijärvi avasi kasvatustieteen tutkimustuloksia inkluusion toteutumisesta kouluissa. Johtava rehtori Anne Vierelä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista kertoi koulujen ja kuntien tukemisesta lähikouluperiaatteen toteutumisessa.

Asiantuntija Mikko Joronen Ihmisoikeuskeskuksesta alusti inkluusion oikeusperustaisuudesta. Inkluusio on ihmisoikeuskysymys, jossa ensisijaista on yksilöllinen tuki ja kohtuullinen mukauttaminen. Kansainvälisessä tarkastelussa on havaittu, että inkluusion esteitä koulutuksessa ovat resurssien ja tuen puute, puutteet opettajakoulutuksessa, tiedon puute, oikeussuojakeinojen puute sekä kulttuuriset ja asenteelliset esteet.

Lapsiasianeuvottelukunnan mukaan inkluusion tulisi näkyä koulutuksen lisäksi lapsille ja nuorille tärkeisiin yhteisöihin kuulumisessa, sosiaalisissa suhteissa, palveluissa ja mahdollisuuksien tasa-arvossa.

– Pohjalla on kysymys siitä, mitä ajattelemme ihmisistä ja ihmisyydestä. Yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille. Yhdenvertaisuutta on sen ymmärtäminen, että osa tarvitsee enemmän tukea, toteaa lapsiasianeuvottelukunnan jäsen, Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen.

Toinen lapsiasianeuvottelukunnan jäsen, johtaja Mirella Huttunen Suomen UNICEF ry:stä huomauttaa, että inkluusio toteutuu paremmin, kun sitä ei käsitellä irrallisena ongelmana vaan se on sisällytetty rakenteellisiin kysymyksiin kuten yhdenvertaisuuden johdonmukaiseen edistämiseen koko kunnan toiminnassa.

– Lapsilla tulisi olla mahdollisuus myös vapaa-ajan viettoon ja harrastamiseen yhdessä. Esimerkiksi henkilökohtaista avustajaa voi tarvita, jotta voi osallistua samaan vapaa-ajan toimintaan kuin muutkin lapset: leikkiä, tavata kavereita, hengailla kaupungilla, pelata jalkapalloa, käydä kokkikerhossa tai uimassa. Vammaiset lapset ovat tuoneet esiin halunsa elää kuten muutkin lapset, Mirella Huttunen muistuttaa.

 

Päätöksenteko lapsen edun näkökulmasta

Koulutuksessa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tai opiskelijan kohdalla päätös hänelle parhaasta opetusryhmästä ja erityisen tuen muodoista tulisi aina tehdä yksilöllisesti ja lapsen edun ensisijaisuuden näkökulmasta. Lapsen oma mielipide on selvitettävä, kun tehdään päätöksiä lapsen asioista. Lasten kokemusten mukaan päätöksiä tehdään liian usein aikuisten kesken ikään kuin lasten päiden yli, lapsen näkemystä kuulematta. Inkluusioperiaate ei sulje pois esimerkiksi pienopetusryhmiä osana keinovalikoimaa.

– Inkluusio on ihmisoikeus. Sen esteitä tulee jatkuvasti esiin. Aina kyse ei ole rahan puutteesta, vaan ongelmia voi olla myös tiedossa tai asenteissa. Lasten mukaan yksinkertainen tapa vahvistaa inkluusiota yhteisössä on huolehtia, että aikuiset kohtelevat lapsia ja toisiaan kunnioittaen, ihan tervehtimisen tavoista alkaen. Hyvää kohtelua täytyy edellyttää myös toisilta lapsilta, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.