Hyppää sisältöön

Päätöksen­teossa on kuultava myös pienten lasten näkemyksiä

Lapsia koskevassa päätöksen­teossa lasten näkemysten kuuleminen laajasti on hyödyllistä ja auttaa tekemään parempia päätöksiä. Silti pienten lasten näkemyksiä kerätään laajalta lapsi­joukolta vain harvoin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikilla lapsilla on oikeus ilmaista näkemyksensä ja niille täytyy antaa paino­arvoa.

Pienetkin lapset osaavat ilmaista omia näkemyksiään heitä koskevista asioista. Tämän on osoittanut 6–7-vuotiaiden lasten näkemyksiä kartoittava Lapsi­barometri-tutkimus, jota lapsiasia­valtuutetun toimisto on toteuttanut 2–3 vuoden välein jo vuodesta 2016 alkaen. Lapsi­barometrin toteutuksesta ja lasten näkemysten viestimisestä on juuri julkaistu tutkimus­artikkeli pohjois­maisessa Barn-lehdessä.

– Lapsiasia­valtuutetun laki­sääteisenä tehtävänä on kerätä lasten näkemyksiä eri aiheista ja välittää niitä esimerkiksi päättäjille, erikois­tutkija Terhi Tuukkanen lapsiasia­valtuutetun toimistosta kertoo.

– Olemme nyt toteuttaneet Lapsi­barometria viisi kertaa, ja siihen on joka kerralla haastateltu puhelimitse satoja esiopetus­ikäisiä lapsia. Olemme pystyneet osoittamaan, että pienet lapset kertovat näkemyksiään puhelin­haastattelussa aikuiselle, kun haastattelu­tilanne on rakennettu turvalliseksi. Lasten näkemysten kuuleminen heitä koskevissa asioissa auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Ketkä saavat mieli­piteensä kuuluviin?

Tutkimus­artikkelissa pohditaan kriittisesti lasten näkemysten tutkimisen tapoja. Osa lapsista jää haastattelu­tutkimusten ulkopuolelle siksi, että he eivät halua tai pysty puhumaan. Myös lasten huoltajat voivat estää lasta osallistumasta tutkimuksiin. Tämä estää lapsia toteuttamasta osallistumisen oikeuttaan ja vinouttaa tutkimus­aineistoja, sillä tutkimuksiin osallistuvat muita useammin hyvin toimeen tulevien ja korkeasti koulutettujen perheiden lapset. 

Lasten näkemysten kerääminen ja tutkimus­tulosten julkaiseminen ei yksin riitä siihen, että lasten näkemyksillä olisi vaikutusta yhteis­kunnalliseen päätöksen­tekoon. Lapsi­barometrin kaltainen haastattelu­tutkimus tekee pienten lasten näkemysten laaja­mittaisesta selvittämisestä ja välittämisestä mahdollista.

– Lapsiasia­valtuutetulla on itsenäisenä ja riippumattomana viran­omaisena ainut­laatuinen rooli tutkimusten toteuttajana ja tiede­viestijänä. Valtuutettu käyttää erilaisia vaikuttamis­menetelmiä välittääkseen esimerkiksi Lapsi­barometrissa kerättyjä lasten näkemyksiä eri kohde­ryhmille ja edistääkseen lasten asemaa yhteis­kunnassa, viestintä­asiantuntija Annaleena Aira lapsiasia­valtuutetun toimistosta kertoo.

Suomalaiset ja pohjois­maiset lapsuuden­tutkijat voivat olla edellä­kävijöitä pienten lasten näkemysten kerääjinä ja tutkimus­käytäntöjen kehittämisessä. Meillä lapset ymmärretään aktiivisiksi ja kykeneviksi yhteis­kunnan toimijoiksi, joilla on näkemyksiä heitä koskevista asioista. On tutkimus­eettisesti tärkeää, että lasten näkemyksiä, joita tutkimuksissa kerätään, myös hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Lapsiasia­valtuutetun näkemys on, että pienten lasten asemasta lapsuuden­tutkimuksessa ja heidän tuottamansa tiedon vaikutuksista pitää keskustella enemmän niin tutkijoiden kuin päättäjien kesken.

Lisätietoja

Alkuperäinen artikkeli: Tuukkanen, T. & Aira, A. (2025). The Finnish Child Barometer – A way of giving children’s voices due weight? Barn – Forskning om barn og barndom i Norden 42(1–2).

Lapsibarometri 2025 julkaistaan toukokuussa. Sen aiheena on lasten näkemykset eskarista.