Lastensuojelun piirissä olevat lapset eivät voi elää kaduilla
Lapsiasiavaltuutettu julkaisee 17. tammikuuta analyysin lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden eli hatkanneiden lasten kyselystä. Tulosten mukaan lapset altistuvat hatkan aikana useille vaaroille. Hatkaamisen ehkäisy onkin tärkeä osa lapsen suojelua.
Lastensuojelun sijaishuollossa kirjataan vuosittain noin 3 800 luvatonta poissaoloa eli hatkaa. Viime vuosina hatkojen määrät ovat lisääntyneet ja kestot pidentyneet. Hatkaaminen vaarantaa lapsen turvallisuuden monella tapaa. Analyysi osoittaa, että hatkan aikana lapset ovat väkivallan ja muiden rikosten tekijöitä ja uhreja. Lähes joka kolmas kyselyyn vastannut tyttö oli hatkan aikana raiskattu ja yhtä moni oli riskissä joutua ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhriksi. Vastaajista 40 prosenttia oli hatkan aikana käyttäytynyt itsetuhoisesti ja joka neljäs väkivaltaisesti.
– Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset on otettu huostaan tai sijoitettu kiireellisesti, jotta heitä voitaisiin suojella. Hatkassa lapset ovat jopa suuremmassa vaarassa kuin ennen sijoitusta. Tilanne on kestämätön: yhteiskunnan suojelussa olevat lapset eivät voi elää kaduilla ja tuntemattomien nurkissa, painottaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Hatkaamista voidaan ehkäistä
Lapset hatkaavat yleisimmin sosiaalisten suhteiden, laitosolojen ja hatkaan vetävien tunnekokemusten kuten vapauden kaipuun takia. Tarvetta hatkaamiselle voidaan vähentää mahdollistamalla lapsen sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, panostamalla hyvään ilmapiiriin sijaishuoltopaikassa ja varmistamalla, että lapsi ymmärtää sijoituksensa perusteet. Hatkan jälkeisiä rajoitustoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia tulee tarkastella kriittisesti.
Hatkanneista lapsista 80 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja yli puolet huumeita hatkan aikana. Päihteet olivat yhteydessä muihin kielteisiin kokemuksiin. On selvää, että alaikäiset tarvitsevat laadukkaita ja riittäviä päihdepalveluja osana lastensuojelun sijaishuoltoa.
Hatkaamisen ehkäisy vähentää lasten tekemää ja kokemaa väkivaltaa ja muita rikoksia sekä lasten kohtaamaa hyväksikäyttöä ja ihmiskaupan riskiä.
– On välttämätöntä, että lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa hatkaaminen otetaan työn alle. On tärkeää panostaa myös hatkaamista ehkäiseviin toimiin, Pekkarinen korostaa.
Viranomaisten työnjako ja toimivaltuudet täytyy päivittää
Selvityksessä annetaan seitsemän toimenpidesuositusta. Sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaohjetta ja viranomaiskäytäntöjä tulee uudistaa lapsen hyvinvoinnille muodostuvan riskin näkökulmasta. Myös lasten kiinniottoon liittyviä käytäntöjä ja toimivaltuuksia täytyy tarkastella ja mahdollisesti laajentaa.
– Lasten etsimiseen liittyvä viranomaisohjeistus on vaikeaselkoinen ja perustuu ajatukseen, ettei hatkannut lapsi olisi välittömässä vaarassa, vaan pakoileva henkilö. Kyse on kuitenkin lapsista, jotka ovat suuressa riskissä, Pekkarinen huomauttaa.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttaman raportin tavoitteena on syventää tietoa hatkaamisen ilmiöstä lapsen näkökulmasta ja tarjota ajankohtaisia tuloksia päätöksenteon, kehittämistyön ja toiminnan tueksi. Selvitys on osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Sen aineistona on lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry:n keräämä kyselyaineisto lapsilta sekä lasten läheisiltä ja heidän kanssaan toimivilta viranomaisilta.
Lisätietoja
Outi Kekkonen & Elina Pekkarinen (2024). Hatkassa lapsen silmin: Analyysi lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden lasten kyselytutkimuksesta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2024:1.
Julkaisutilaisuuden ohjelma ja osallistumislinkki
