Lapsilla on oikeus osallistua ympäristömielenilmauksiin
YK:n lapsen oikeuksien komitealta ohjeita ympäristöasioihin
Lapset ympäri maailman ovat pyrkineet kiinnittämään päättäjien huomion ympäristökriiseihin. Maapalloa uhkaa laaja ja vakava kolmiosainen kriisi: ilmastohätätila, luonnon monimuotoisuuden romahtaminen ja laaja-alainen saastuminen. Ympäristöhaitat vaikuttavat lasten terveyteen ja voivat kasautua tietyille lapsiryhmille. YK:n lapsen oikeuksien komitea on nyt julkaissut valtioille yleiskommentin siitä, miten lapsen oikeudet tulee huomioida ympäristöasioissa.
– Ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttaa lapsen oikeuksiin monin tavoin. Lapsen oikeuksien sopimus valmistui jo vuonna 1989, eikä siinä huomioitu ympäristöasioita riittävästi. Yleiskommenttia onkin odotettu, jotta valtioiden velvollisuudet ympäristökysymyksissä voitaisiin ymmärtää paremmin myös suhteessa lapsiin, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.
Yleiskommenteilla YK:n lapsen oikeuksien komitea ohjaa lapsen oikeuksien sopimuksen tulkintaa ja täytäntöönpanoa. Yleiskommentti lapsen oikeuksista ja ympäristöstä sekä erityisesti ilmastonmuutoksesta on nyt julkaistu suomeksi lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla.
– YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa välitöntä tarvetta ryhtyä toimiin, jotta voidaan reagoida haitallisiin vaikutuksiin, joita ympäristön tilan heikkenemisellä ja ilmastonmuutoksella on lasten oikeuksien toteutumiseen. Komitea käy yleiskommentissaan läpi ympäristöön liittyviä lapsen oikeuksia erittäin monipuolisesti. Se sisältää myös kuvauksen lukuisista erilaisista toimista, joihin tulisi ryhtyä lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi, juristi Merike Helander lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.
Lapsilla on oikeus ympäristömielenilmauksiin
YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lasten ääni on merkittävä maailmanlaajuinen voima ympäristönsuojelussa ja ympäristöasiat ovat monille lapsille erittäin tärkeitä. Lasten näkemykset tuovat tärkeitä näkökulmia ympäristöasioihin kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja päätöksenteossa. Lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste ympäristöön liittyvien päätösten tekemisessä ja toimeenpanossa.
Valtion tulee tukea lasten myönteistä osallistumista kansalaisvaikuttamiseen, jotta lapset voivat ilmaista näkemyksensä. Lasten näkemyksiä ympäristöasioista tulee selvittää aloitteellisesti ja aktiivisesti, ja niille tulee antaa painoarvoa, kun vastataan merkittäviin ja pitkän aikavälin ympäristöhaasteisiin. Muita heikommassa asemassa olevien lasten osallistaminen voi vaatia tavallista enemmän tukea ja erityisiä menetelmiä, jotta myös he tulevat kuulluksi. Erityisesti tulisi huomioida alkuperäiskansojen lapset, kuten Suomessa saamelaislapset, joihin ympäristön tilan heikkeneminen voi vaikuttaa muita enemmän.
Ilmaisunvapauttaan käyttävät ja ympäristömielenilmauksiin osallistuvat lapset kohtaavat usein uhkailua, pelottelua ja häirintää. Yleiskommentin mukaan on valtion tehtävä varmistaa, ettei yhdistymisvapauteen tai ympäristömielenosoituksiin osallistumiseen sovelleta muita kuin lain sallimia ja tarpeellisia rajoituksia.
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii välittömiä toimenpiteitä
Valtioiden tulee varmistaa puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö, jotta lapsen oikeudet voivat toteutua. Valtioilla on velvollisuus estää ja korjata ympäristöhaittojen vaikutukset lapsen oikeuksiin.
Yleiskommentissa painotetaan, että ilmaston lämpenemistä ei ole rajoitettu riittävästi, mikä altistaa lapset jatkuville ja nopeasti lisääntyville haitoille. Tutkijat varoittavat kriittisistä pisteistä, joiden ylittämisen jälkeen tiettyjä seuraamuksia ei voi enää pysäyttää. Ne aiheuttavat lasten oikeuksille vakavia ja tuntemattomia uhkia. Tarvitaan kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia, jotta kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä saadaan laskuun eikä näitä kriittisiä pisteitä saavuteta.
Lisätietoja
