Lasten arkea rakennetaan alue- ja kuntavaaleissa
Alue- ja kuntavaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät, miten kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut pyörivät. Jokainen kansalainen voi vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset näitä päätöksiä tekevät, ja jokainen ehdokas voi vaikuttaa siihen, millaisin eväin päätöksentekoon on pyrkimässä. Lapsiasiavaltuutettu on koonnut yhteen asioita, joita ehdokkaiden olisi syytä nostaa vaikuttamistyönsä ytimeen.
1. Lasten hyvinvointi ja terveys rakentuvat perusasioista
Lapsiperheiden varhainen tukeminen on sekä tehokkain ja vaikuttavin että inhimillisesti ja taloudellisesti kestävin tapa huolehtia siitä, että lapset voivat hyvin.
Hyvä, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö tukee hyvinvointia. Kuntien kaavoituksessa ja rakentamisessa kannattaa huomioida lasten, nuorten ja perheiden tarpeet. Hyvät harrastusmahdollisuudet ja liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen edistävät terveellisiä elämäntapoja.
Lapsiperheiden peruspalvelut ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta. Kunnissa peruspalveluita ovat varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut. Hyvinvointialueiden peruspalveluja ovat mm. neuvola, kouluterveydenhuolto, terveyskeskuksen palvelut sekä lapsiperheiden palvelut, kuten kotipalvelu, perhetyö ja tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta.
Haavoittuvassa asemassa olevat lapset tulee tunnistaa. Vammaisuus, sairaus, perheen kriisi, köyhyys, pakolaisuus tai vähemmistöasema edellyttävät, että vankempaa tukea tarjotaan tarvittaessa ja riittävän kauan. Vanhemmilla täytyy olla tieto siitä, mistä apua saa.
2. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi auttavat tekemään lapsimyönteisiä päätöksiä
Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävien päätösten tulee perustua riittävään tietoon lasten asemasta ja hyvinvoinnista. Päätöksenteossa täytyy arvioida, miten päätös vaikuttaa lapsiin, ja huolehtia, että lapsen oikeudet otetaan huomioon arviointia ja päätöstä tehtäessä.
Kunnan ja hyvinvointialueen budjettia täytyy tarkastella lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta, ja talousarviopäätöksissä tulee arvioida päätösten vaikutukset lapsiin.
3. Eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa, ja heitä täytyy olla tarpeeksi
Suomessa lasten ja nuorten parissa työskentelee korkeasti koulutettuja ja kokeneita ammattilaisia. Moni pulaan joutunut kuitenkin kokee, että hädän hetkellä apua saa pistemäisesti, pompotellen ja riittämättömästi. Tämä aiheuttaa häiriökysyntää, jossa apua tarvitsevat ihmiset kiertävät ”luukulta toiselle”. Samalla viimesijaisten – kalliiden ja tehottomien – palvelujen tarve kasvaa.
Yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin ammattilaisten välillä tulee parantaa, jotta palvelujen toteutuminen on tehokkaampaa ja kattavampaa. Tiedonkulun esteet täytyy purkaa lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Lasten kanssa eri sektoreilla työskenteleviä ammattilaisia täytyy olla tarpeeksi, ja yhteistyötä kuntarajojen ja hyvinvointialuerajojen yli täytyy lisätä. Arvokkain ja vaikuttavin työ tehdään lasten ja nuorten arjessa.
4. Lasten ja lapsiperheiden palvelujen toteutumista täytyy seurata, eikä lasten palveluista saa säästää
Lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen uudistuksessa tulee tarkastella kokonaisuutta ja ottaa oppia toisten kokemuksista. Lapsiperheiden palvelujen järjestämisessä mallia voisi ottaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta, jossa on panostettu perheitä tukeviin peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen.
Matalan kynnyksen palveluja ja ehkäisevää työtä täytyy lisätä ja siirtää painopistettä pois lastensuojelun viimesijaisista palveluista. Tämä edellyttää rohkeutta investoida peruspalveluihin ja varhaiseen tukeen.
Peruspalvelujen ammattilaisten osaamista mielenterveys-, päihde- ja väkivalta-asioissa täytyy vahvistaa. Lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatrissa tarvitaan riittävä määrä henkilökuntaa ja osastopaikkoja. Päihde- tai riippuvuushoitoa tarvitsevat lapset täytyy tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja tarjota heille vaikuttavaa apua. Lastensuojelussa täytyy panostaa avohuollon tukitoimiin kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen sijaan.
5. Lasten ja nuorten väkivaltaa, päihteidenkäyttöä ja rikoksia täytyy ehkäistä ammattilaisten ja kotien yhteistyöllä
Suomi on väkivaltainen maa. Kaikkeen väkivaltaan täytyy olla nollatoleranssi. Lasten suojelu kaikelta kaltoinkohtelulta ja väkivallalta on aikuisten tehtävä.
Varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa ja harrastuksissa on tehtävä töitä yhteisöllisyyden, osallisuuden ja tunnetaitojen edistämiseksi. Opettamalla lapsille rakentavia tapoja ratkaista konflikteja ja purkaa mielipahaa torjumme tehokkaasti väkivaltaisia toimintatapoja.
Lasten väliseen kiusaamiseen ja väkivaltaan täytyy puuttua tehokkaasti parantamalla lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten väkivaltaosaamista ja esimerkiksi järjestöjen, nuorisotyön, poliisin ja koulujen yhteistyöllä.
Päihteidenkäyttö, rikokset ja väkivalta ryöpsähtävät usein alueellisesti. Kasvava levottomuus täytyy tunnistaa ja siihen täytyy puuttua moniammatillisesti – nuorisotyön, koulun, lastensuojelun ja poliisin yhteistyöllä – vanhempia, lapsia ja nuoria unohtamatta.
Päihteidenkäyttöä, rikoksia ja väkivaltaa ehkäistään tukemalla lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja järkevää vapaa-ajanviettoa mutta myös selkeillä aikuisten asettamilla seuraamuksilla.
6. Koulu voi tasoittaa taustoista johtuvia menestymisen esteitä – ei säästetä lasten koulutuksesta
Koulu on enemmän kuin oppimisen paikka: se tukee lapsen oikeutta ihmissuhteisiin, virkistäytymiseen, terveyteen ja osallisuuteen. Koulunkäynti kasvattaa lapsen yhteiskunnan jäseneksi ja ehkäisee tehokkaasti myös rikollisuutta ja syrjäytymistä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan ja varhaiskasvatuksen laatuun liittyvät ongelmat on ratkaistava, jotta jokainen lapsi saa parhaan alun koulupolulleen.
Jokaiselle lapselle on annettava menestymisen mahdollisuus. Erilaisten oppijoiden tarpeet on tunnistettava ja jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava riittävä oppimisen tuki.
Koulutuksesta säästäminen kostautuu yhteiskunnan ja yksilöiden köyhyytenä, osaamattomuutena ja syrjäytymisenä. Kestävä talouskasvu edellyttää hyvinvoivia, rohkeita ja osaavia nuoria, joiden työ on tuottavaa ja innovatiivista. Koulu on tehokkain ja toimivin tapa tasoittaa taustoista johtuvaa eriarvoisuutta.
Katso lisää
Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi: Lapsivaikutusten arvioinnin avulla parempia päätöksiä kunnassa sekä Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille
Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomukset
Lapsen oikeuksien eOppiva-koulutuskokonaisuus verkossa
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja lisätietoa lapsen oikeuksista
