Lapsiasiavaltuutetun ehdotukset eduskunnalle
Lapsiasiavaltuutettu luovutti kertomuksensa eduskunnalle 12.2.2026. Lapsiasiavaltuutettu tuo kertomuksessaan neljä ehdotusta.
Lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslain perusoikeussäännöksiin
YK:n lapsen oikeuksien komitea toisti kesällä 2023 antamissaan loppupäätelmissä huolensa siitä, että Suomessa lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3.1 artiklan mukaista lapsen etua ei sovelleta johdonmukaisesti ja suositteli, että valtio takaa lapsen edun periaatteen oikean ja järjestelmällisen soveltamisen.
Juristi Merike Helanderin analyysistä (kertomuksen s. 139) käy ilmi, että kansallisessa lainsäädännössä lapsen etu esiintyy edelleen vaihtelevasti säännöstasolla. Lapsen edun sirpaleinen sääntely ei tue lapsen edun toteutumista siten kuin lapsen oikeuksien yleissopimus edellyttää. Lapsiasiavaltuutettu joutuu toistuvasti muistuttamaan lapsen oikeuksien huomioimisesta niin lainsäädäntötyössä, päätöksenteossa kuin julkisessa keskustelussa. Lapsen etua ei ole riittävästi arvioitu ja otettu huomioon yksittäisissä lakihankkeissa eikä laajoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa, kuten covid-19-pandemian toimenpiteissä, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, sosiaaliturvauudistuksessa, perhevapaauudistuksessa tai sosiaaliturvan leikkauksissa.
Esimerkiksi Norjassa lapsen edun ensisijaisuus on kirjattu perustuslakiin. Perustuslain tasoinen säännös velvoittaa ottamaan lapsen edun huomioon kaikessa lapsiin suoraan tai välillisesti kohdistuvassa lainsäädännön täytäntöönpanossa, myös silloin kun substanssilaki ei siitä erikseen määrää. Lisäksi se ohjaa entistä velvoittavammin sekä lainvalmistelijoita että muita lapsiin kohdistuvien päätösten tekijöitä huolehtimaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista.
Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa eduskunnalle, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslain perusoikeussäännöksiin. Perustuslain tasoinen säännös lapsen edusta kirkastaa lapsen oikeuksien merkitystä ja lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuutta koko yhteiskunnassa ja kaikissa päätöksentekotilanteissa, jotka suoraan tai välillisesti koskevat lapsia.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin turvataan lainsäädännöllä yhtenäiset rakenteet
YK:n lapsen oikeuksien komitea esitti kesällä 2023 Suomen valtiolle huolensa siitä, että masennus, ahdistuneisuus ja itsensä vahingoittaminen ovat yleisiä lasten keskuudessa ja suositteli, että Suomi antaa kiireellisesti asianmukaiset resurssit, panee täytäntöön mielenterveysstrategian, järjestää päihdehuollon ja uudistaa lastensuojelulain. Samassa yhteydessä komitea suositteli panostamaan ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, puuttumaan lasten itsemurhien suureen määrään ja mielenterveysongelmien taustalla oleviin syihin sekä varmistamaan, että lasten näkökulma otetaan huomioon kehitettäessä heille tarkoitettuja palveluja näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi komitea kehotti tehostamaan lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja ja -ohjelmia.
Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelut toteutuvat eri arvioiden mukaan puutteellisesti ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat sekä lastenpsykiatriassa että nuorisopsykiatriassa ruuhkaantuneet. Perustason palveluja järjestetään alueilla eri tavoin, ja mielenterveyteen liittyvien tuen tarpeiden kasvu on muuttamassa opiskeluhuoltopalvelujen työtä. Tilannetta hankaloittavat lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen puutteet ja epäselvyydet perus- ja erityistason mielenterveyspalvelujen välisessä työnjaossa, kuvaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola eduskuntakertomuksessa (s. 87–103).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämässä mallissa Suomessa olisi yhteinen kansallinen rakenne lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille. Opiskeluhuoltopalvelut keskittyisivät ehkäisevään työhön ja tukisivat lasta lievissä mielenterveysongelmissa. Vaikeammat mielenterveyshäiriöt sekä ADHD-diagnostiikka keskitettäisiin perustasolla toimiville lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmille.
Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että lainsäädännöllä varmistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin yhteneväiset kansalliset rakenteet. Epäselvyydet perus- ja erityistason mielenterveyspalvelujen välisessä työnjaossa tulee samalla ratkaista. Uudistetun rakenteen toimeenpanoa tulee tukea ja ohjata kansallisella tasolla. Siten voidaan varmistaa koko palvelujen ketju: ehkäisevä työ, varhainen tuki, perustason hoito ja erikoissairaanhoito mielenterveyden häiriöistä kärsiville lapsille.
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa samalla lasten ja nuorten päihdepalvelujen heikosta tilanteesta. Eduskuntakertomuksessa professori Heikki Hiilamon (s. 65–85) ja tutkimusprofessori emeritus Pekka Hakkaraisen (s. 105–107) analyysit osoittavat tarkemmin alaikäisten päihdehoidon heikkouksia. Lapsiasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että lasten ja nuorten päihdepalveluja on kehitetään ja resursoidaan kiireellisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Suomeen perustetaan lapsipolitiikan arviointineuvosto ja luodaan yhteinen lapsitiedon tietovaranto
Suomeen laadittiin parlamentaarisessa yhteistyössä kansallinen lapsistrategia vuonna 2020, koska YK:n lapsen oikeuksien komitea oli vuonna 2011 peräänkuuluttanut kattavaa toimintapolitiikkaa ja toimintasuunnitelmaa yleissopimuksen täysimittaiseksi täytäntöön panemiseksi. Komitea totesi, että lapsiasiavaltuutetun tehtävä on seurata lapsipolitiikkaa, mutta sen käyttöön ei ole myönnetty riittävästi resursseja. YK:n lapsen oikeuksien komitea toisti suosituksissaan vuonna 2023, että valtio myöntää lapsiasiavaltuutetun toimistolle riittävät taloudelliset ja tekniset resurssit mahdollistaakseen yleissopimuksen täytäntöönpanon edistymisen säännöllisen valvonnan ja arvioinnin. Samalla komitea suositti Suomea vahvistamaan tiedonkeruujärjestelmäänsä lapsitiedon indikaattorien osalta ja varmistamaan tehokkaan koordinaation.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston resurssit lapsipolitiikan laaja-alaisen ja syvällisen arvioinnin tekemiseksi ovat edelleen puutteelliset. Siksi lapsiasiavaltuutettu esittää, että lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteyteen perustetaan lapsipolitiikan arviointineuvosto.
Lapsipolitiikan arviointineuvoston tehtävänä olisi arvioida lapsipolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta, niiden saavuttamista ja valittujen keinojen toimivuutta lasten aseman, hyvinvoinnin ja oikeuksien kannalta. Ideaalitilanteessa lapsipolitiikan tavoitteet olisi asetettu kansallisen lapsistrategian mukaisesti. Lisäksi lapsipolitiikan arviointineuvosto tarkastelisi politiikan valmistelussa käytettyjen lapsivaikutusten arviointien laatua. Arviointineuvosto toisi politiikkaan lasten näkökulmaa tutkimusperustaisesti ja edistäisi siten lapsipolitiikan oikeudenmukaisuutta, kestävyyttä ja jatkuvuutta.
Lapsiasiavaltuutettu esittää myös yhteisen lapsitiedon tietovarannon ja indikaattorisivuston luomista. Tilastokeskus on kuvannut tietovarannon luomista tarkemmin jo vuonna 2022 hyvin perustellussa kirjoituksessaan ”Lapsi-indikaattorit samaan paikkaan”. Lapsipolitiikan arviointineuvoston työn on tärkeää perustua ajantasaisten ja relevanttien lasten hyvinvoinnin indikaattorien seurantaan.
Lastensuojelulaki uudistetaan kokonaisuutena
Lapsiasiavaltuutettu esitti edellisessä eduskuntakertomuksessaan, että Suomessa käynnistettäisiin lastensuojelulain kokonaisuudistus. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti toukokuussa 2022, että tuolloin valmistelussa ollut lastensuojelulain osittaisuudistus keskeytetään ja aloitetaan kaksivaiheinen, yli hallituskausien ulottuva lastensuojelulain kokonaisuudistus. Tässä yhteydessä säädettiin henkilöstö- ja asiakasmitoituksista. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa luotiin lastensuojelun visio.
YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi lukuisia lastensuojelun kehittämistä koskevia suosituksia Suomelle loppupäätelmissään kesäkuussa 2023 ja suositti niin ikään lastensuojelulain uudistamista. Jotta lastensuojelun painopiste siirtyy ongelmien ehkäisyyn, pois viimesijaisesta ja taloudellisesti kestämättömän kalliista sijaishuollosta, on välttämätöntä, että uudistuksen yhteydessä huomioidaan myös ehkäisevien palvelujen sääntelytarpeet esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalihuollossa on saatu erinomaisia tuloksia ns. Imatran mallin soveltamisesta, minkä vuoksi Etelä-Karjalan lastensuojelun tunnusluvut erottuvat muista hyvinvointialueista. ”Jos kaikki hyvinvointialueet onnistuisivat laskemaan sijoitettujen lasten osuuden Eksoten tasolle tai lähelle sitä, lasten, nuorten ja perheiden muihin palveluihin (ja/tai säästöihin) voitaisiin käyttää satoja miljoonia euroja enemmän rahaa”, kirjoittaa professori Heikki Hiilamo eduskuntakertomuksessa. Tätä Imatran ihmettä tulee tutkia nykyistä tarkemmin.
Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa pyrkimyksestä laatia selkeää ja johdonmukaista lainsäädäntöä, joka perusteluineen avautuu myös lakia soveltaville ammattilaisille ja ihmisille, joiden elämäntilanteisiin sitä sovelletaan. Selkeyttäminen vaatii lastensuojelulain uudelleen kirjoittamisen kokonaisuudessaan. On ensiarvoisen tärkeää, että uudistuksessa huomioidaan muut meneillään olevat, palveluja ja palvelurakennetta uudistavat lakihankkeet ja ohjelmat. Näiden kaikkien uudistusten on yhdessä siirrettävä painopistettä pois viimesijaisista palveluista, kohti ennaltaehkäiseviä palveluja ja lastensuojelun avohuollon palveluja painottavaa palvelurakennetta.
