Lapsiasia­valtuutetun esitykset Petteri Orpon hallitus­ohjelmaan 2023–2027

Lapsiasia­valtuutetun esitykset pdf-muodossa (pdf)

Lapsiasia­valtuutetun esitykset dioina (pdf)

Lapsen etu perustus­lakiin

Lapsen oikeuksien huomioon ottaminen ensi­sijaisena harkinta­perusteena tulee turvata perustus­lain tasolla. Säännöksellä vahvistetaan lapsen edun huomioimista kaikessa lapsiin suoraan tai välillisesti kohdistuvassa päätöksen­teossa ja muussa toiminnassa. Säännös velvoittaa lain­valmistelijoita ja lapsia koskevia päätöksiä tekeviä huolehtimaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista. Lapsen etu -perusoikeus­säännös säädetään osana muita perustus­lain muutos­tarpeiden toteutusta.

Lapsia koskeva tiedon­tuotanto ja lapsi­tutkimus kuntoon

Lasten hyvin­voinnin edistäminen edellyttää riittävää ajan­tasaista tutkimus­tietoa. Moni­tieteisen lapsi­tutkimuksen asemaa on vahvistettava tutkimus­instituutioissa. Lapsia koskevan indikaattori­tiedon tulevaisuus on turvattava.

Vahvistetaan lasten oikeutta vaikuttaa omiin asioihinsa

Vahvistetaan lapsen omaa ajattelun, oman­tunnon ja uskonnon­vapautta. Lasten oikeutta vaikuttaa omaan terveyden­hoitoonsa tulee vahvistaa (mm. inter­sukupuoliset lapset, pikku­poikien ei-lääke­tieteelliset ympäri­leikkaukset, terveys­tietojen luovutus). Lapsen oikeus päättää juridisesta suku­puolestaan on turvattava.

Koulutus kuntoon varhais­kasvatuksesta korkea­kouluun

Oppiminen on yksi keskeisistä lapsen oikeuksista. Suomi tarvitsee koulutettuja ikäpolvia kestävän talouskasvun tueksi. Varhais­kasvatuksen kriisi on ratkaistava. Oppimisen erot ja vajeet perus­opetuksessa on poistettava. Oppimisen tuki toisella asteella on varmistettava. Korkea­kouluissa on koulutettava riittävä määrä hyviä ammattilaisia lasten kasvun ja hyvin­voinnin tueksi. Koulutukseen on panostettava niin, että jokaisen lapsen oikeus oppia toteutuu täysi­määräisesti.

Lastensuojelu­lain kokonais­uudistus jatkoon

Lastensuojelu­lain kokonais­uudistuksen jatkaminen on välttämätöntä. Uudistuksessa tulee selkiyttää lasten­suojelun suhde muihin lapsi- ja perhe­palveluihin ja tehdä rohkeita uudistuksia nykyisiin käytäntöihin. Lasten­suojelussa tulee kunnioittaa lapsen oikeuksia samalla, kun lapset ja perheet tulevat autetuiksi.

Torjutaan lapsi­köyhyyttä

Köyhyydellä on lyhyt- ja pitkä­kestoisia haitallisia vaikutuksia lasten hyvin­vointiin ja yhteis­kunnan kanto­kykyyn. Lasten ja perheiden taloudellinen selviytyminen tulee vaikeina aikoina turvata. Sosiaaliturva­järjestelmässä on nykyistä paremmin huomioitava perheiden moni­muotoisuus ja esimerkiksi vuoro­asuvien lasten taloudellinen tilanne. Sosiaaliturva­uudistuksessa tulee tehdä jatkuvaa tutkittuun tietoon pohjautuvaa lapsi­vaikutusten arviointia. Sosiaaliturva­uudistuksen tavoitteeksi tulee asettaa lapsi­köyhyyden estäminen ja poistaminen.

Suojellaan lapsia väki­vallalta

Lasten kokema ja tekemä väki­valta on lisääntynyt. Siihen tulee puuttua tehokkain keinoin. Lapsiin liittyviä väki­vallan vastaisia ohjelmia tulee jatkaa ja rahoittaa. Lapsiin kohdistuvaa vakavaa väki­valtaa kuvaavan materiaalin hallussa­pidon ja levittämisen kriminalisointia tulee edistää.

Ala­ikäisten päihde- ja mielenterveys­palvelut kuntoon

Lasten mielen­terveys- ja päihde­ongelmien kielteinen kehitys tulee katkaista. Lasten hyvin­vointiin ja terveyteen tulee panostaa kaikissa lasten elin- ja kasvu­ympäristöissä. Perus­tason palvelujen roolia lasten mielen­terveyden hoidossa tulee vahvistaa. Myös erikois­sairaanhoito ja erityis­palvelut tulee tarjota niitä tarvitseville. Päihde­ongelmaisten lasten pääsy heidän tarpeitaan vastaavaan hoitoon tulee järjestää. Suomessa tulee toteuttaa vastuullista alkoholi- ja huume­politiikkaa, jossa ala­ikäisten päihteiden­käyttöä ja sen haittoja vähennetään systemaattisesti.

Otetaan nuoriso­rikollisuus hallintaan ja kunnostetaan ala­ikäisten rikoksen­tekijöiden seuraamus­järjestelmä

Lapsen syyllistyminen rikokseen on tragedia niin lapselle, perheelle kuin koko yhteis­kunnalle. Alaikäisten rikollisuutta on ennalta­ehkäistävä ja siihen on puututtava tehokkain toimin. Lasten parissa on tehtävä jalkautuvaa moni­ammatillista työtä. Nuoriso­rangaistuksen käyttöä on lisättävä. Ala­ikäisten tutkinta- ja vankeus­vankien asema on ratkaistava lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. On selvitettävä, tuleeko Suomeen perustaa rikoksilla oirelevien ala­ikäisten hoitoon erikoistuneita laitoksia.

Turvataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeudet

Lapsen oikeudet ja hyvin­vointi voivat vaarantua vähemmistö­aseman tai tilanne­kohtaisen haavoittuvan aseman vuoksi. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeet tulee tunnistaa nykyistä paremmin ja heidän oikeutensa tulee turvata.

Turvataan saamelais- ja romani­lasten oikeudet

Tuoreet selvitykset osoittavat, että saamelais­lasten ja romani­lasten oikeudet omaan kieleen, kulttuuriin ja hyvin­vointiin eivät kaikilta osin toteudu. Lapsiasia­valtuutetun selvityksissä nostetut suositukset tulee toteuttaa ja saamelaiskäräjä­laki uudistaa.

Pysäytetään ilmaston­muutos ja luonto­kato

Moni­muotoisen luonto­ympäristön vaikutukset lasten luonto­suhteeseen ja hyvin­vointiin tulee huomioida. Lasten tulevaisuus tulee turvata torjumalla luonto­katoa, maaperän köyhtymistä ja ilmaston­muutosta. Ympäristö­katastrofien ehkäisyssä ja niihin varautumisessa on huomioitava lapset.

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu