Vakavasti väkivaltaiset ja itsetuhoiset lapset tarvitsevat hybridiyksikköjen apua
(Kannanotto on julkaistu 4.4.2024 lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa 2023.)
Lasten mielenterveyden oireet ovat lisääntyneet ja kärjistyneet viime vuosina. Lapsiasiavaltuutettu nostaa esiin pienen mutta erittäin haavoittuvassa asemassa olevan, itselleen ja ympäristölleen vaarallisen ja hoitotahoja kuormittavan lapsiryhmän, jonka tarpeisiin täytyy kiireesti vastata.
Viime vuosina lasten mielenterveyden oireet ovat lisääntyneet. Samalla lasten ja nuorten psykiatriset palvelut ovat vaikeasti ruuhkautuneet ja paine lastensuojelun palveluissa on kasvanut. Lievien psyykkisten oireiden, kuten ahdistuksen ja jännityksen lisäksi erikoissairaanhoidossa tehtyjen psykiatristen diagnoosien määrä on kasvanut. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vaativan sijaishuollon työryhmä arvioi asiaa perusteellisesti vuosina 2019–2020, mutta työryhmän esitykset eivät edenneet.
Lasten erittäin vakava väkivaltainen ja itsetuhoinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt. Pieni joukko lapsista oireilee niin vakavasti, ettei heitä voi hoitaa kotona, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Kansainvälisesti tällaisia lapsia on kutsuttu ”järjestelmänrikkojiksi” (engl. system crashers), koska heidän tilanteensa osoittaa selvästi, että palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan lasten välttämättömiin tarpeisiin. Kyseessä on hyvin pieni mutta raskaasti hoitotahoja kuormittava lapsijoukko, joka on jäänyt vaille tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Nämä lapset ovat välittömässä avuntarpeessa, ja ilman apua he ovat suuressa vaarassa. Myös pääministeri Orpon hallitusohjelmassa haastava tilanne on tunnistettu ja tavoitteena on selvittää vakavasti väkivaltaisten nuorten hoito- ja kuntoutusketjun toimivuus.
Hoitamatta jättäminen uhkaa myös ympäristön ja läheisten turvallisuutta
Vakavasti väkivaltaisella tai itsetuhoisella käytöksellä oireilevien lasten taustat vaihtelevat. Yhteistä lapsille on käytös, joka estää lapsen hoitamisen kotona, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Lasten oireet uhkaavat paitsi lapsen omaa kasvua ja kehitystä myös läheisten, kuten vanhempien, sisarusten ja koulutovereiden turvallisuutta. Lapsen ja hänen elinpiirinsä kasvaessa väkivaltainen käytös voi kohdistua myös täysin ulkopuolisiin ihmisiin.
Vakavasti väkivaltaisia ja itsetuhoisia lapsia pyritään tällä hetkellä auttamaan lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian piirissä. Ongelmana on, että lastensuojelun osaaminen ja mahdollisuudet hoidon järjestämiseksi eivät ole riittävät, mutta sairaalaosastokaan ei voi olla lapsen pitkäaikainen koti. Rikosvastuuiän täyttyessä nämä lapset ovat suuressa vaarassa syyllistyä rikoksiin, jolloin rikosseuraamusjärjestelmä tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalle. Lapsen auttaminen pirstaloituu herkästi, mikä on paitsi palvelujärjestelmää kuormittavaa myös tehotonta. Pahimmillaan lapsi jää ilman tarvitsemaansa tukea, vaikka kustannukset yhteiskunnalle ovat tuntuvat.
Lasten auttaminen edellyttää pysyvyyttä, vakautta ja osaamista
Vakavan väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvät lapset ovat vaihtuvien lastensuojelun sijoitusten ja useiden sairaalajaksojen kierteessä. Tilanne on ristiriitainen, sillä vaihtuvien hoitopaikkojen sijaan nämä lapset tarvitsevat ennen kaikkea vakautta ja pysyviä ihmissuhteita. Jatkuva elinympäristön ja hoitavien henkilöiden vaihtuminen aiheuttaa turvattomuutta ja toistuvia hylkäämiskokemuksia, jotka voimistavat oireita. Lapsista voi tulla hyvää tarkoittavan auttamisjärjestelmän uhreja.
Hoitavilta ammattilaisilta vaaditaan erityistä osaamista ja sitoutumista, sillä väkivaltainen käyttäytyminen voi herättää turvattomuutta, turhautumista ja stressiä. Pahimmillaan myös ammattilaisen kokema stressi voi purkautua hoidettavan laiminlyöntinä ja kaltoinkohteluna. Vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten auttaminen vaatiikin riittäviä voimavaroja ja ammattilaisten osaamista ylläpitäviä rakenteita, kuten jatkuvaa koulutusta ja työnohjausta. Minkään yksittäisen ammattialan osaaminen ei yksin riitä, vaan työotteen tulee olla moniammatillista ja perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon.
Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian osaaminen tulee yhdistää
Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten auttamiseksi tulee perustaa hydridiyksiköitä, joissa lastensuojelun sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian osaaminen yhdistyvät. Käytännössä yksiköiden tulisi olla hyvinvointialueiden alaisuudessa toimivia lastensuojelulaitoksia, joiden yhteyteen integroidaan lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut yliopistotasoisesta sairaalasta. Tällä periaatteella toimineista yksiköistä on hyvää kokemusta eri puolella Suomea, mutta valitettavasti tällaisia yksiköitä on hyvistä kokemuksista huolimatta myös lopetettu.
Tällaisten hybridiyksiköiden toiminta edustaisi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja hyvinvointialueiden toimintaperiaatteita parhaimmillaan, kun useamman ammattialan, kuten lääketieteen, sosiaalityön, psykologian ja erityispedagogiikan osaaminen yhdistettäisiin aidosti ja konkreettisesti. Vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten auttaminen vaatii välittömiä toimia hyvinvointialueilta sekä kansallista ohjausta ja seurantaa. Vaikka suurin osa suomalaisista lapsista voi hyvin, emme voi ummistaa silmiämme niiltä lapsilta, joiden vointi vaarantaa vakavasti heidän ja heidän läheistensä turvallisuuden.
