Kriiseihin varautumista on päivitettävä lapsia varten
Lapsiasiavaltuutetun kannanotto on julkaistu Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa 2021.
Onnettomuuksiin ja kriiseihin varautuminen on tärkeää tehdä suunnitelmallisesti. Lapset huomioidaan varautumisessa heikosti, vaikka he ovat ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi aikuisia haavoittuvammassa asemassa. Suomessa on välittömästi päivitettävä varautumista lasten tarpeita silmällä pitäen.
Varautuminen tarkoittaa erilaisiin onnettomuuksiin ja kriiseihin valmistautumista. Varautumisen tavoitteena on ihmisten arjen ja yhteiskunnan toiminnan jatkuminen mahdollisimman pienin häiriöin silloinkin, kun käsillä on uhkaava tilanne tai muu kriisi. Kun turvallisuutta uhkaavat tilanteet ja kriisit ennakoidaan, niihin varautuminen on helpompaa.
Suomessa kaikilla viranomaisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että yhteiskunta toimii normaalioloissa, erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valtion varautumissuunnitelmasta vastaa valtioneuvoston asettama Turvallisuuskomitea, joka laatii valtion turvallisuusstrategian. Lisäksi eri ministeriöt, valtion virastot, aluehallintoviranomaiset ja paikalliset viranomaiset tekevät ennakointi- ja varautumistoimenpiteitä. Varautumisessa huolehditaan elintärkeistä toiminnoista: johtamisesta ja kansainvälisistä suhteista, puolustuksesta ja sisäisestä turvallisuudesta, taloudesta, infrastruktuurista ja huoltovarmuudesta, väestön toimintakyvystä ja palveluista sekä henkisestä kestävyydestä. Yhteistä monille varautumissuunnitelmille on, ettei niissä huomioida lapsia. Esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa lasten erityiset tarpeet mainitaan lähinnä vain koulutuspalvelujen yhteydessä.
Lasten huomioiminen varautumisessa on tärkeää, koska selviytyäkseen lapset tarvitsevat paljon aikuisten apua ja tukea. Lapset ovat ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi eriarvoisessa asemassa suhteessa aikuisiin. Etenkään pienet lapset eivät pysty itsenäisesti vaikuttamaan asioihinsa, he eivät kykene ennakoimaan tai varautumaan ja heidän tiedonsaantiaan on usein rajoitettu. Heidän etunsa ja tarpeensa tulisi huomioida aina pelastautumisesta ja suojautumisesta ravinnonsaantiin ja sairaanhoitoon asti. Esimerkiksi aikuisten opasteet, suojaimet ja sairaanhoidossa käytetyt instrumentit ja laitteet eivät sovellu pienille lapsille. Pitkittyneissä kriiseissä heidän arkiset huolenpidon ja hoivan tarpeensa poikkeavat merkittävästi aikuisten tarpeista. Myös isompien lasten mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa ovat rajoitetummat kuin aikuisilla. Jo kohdatuissa kriiseissä on havaittu, että lasten tapa reagoida kriiseihin, etsiä tietoa ja hakea tukea poikkeavat aikuisten tavoista. Erilaiset onnettomuudet, kriisit ja poikkeusolot vaikuttavat siis erityisen voimakkaasti lapsiin, ja heidän erityiset tarpeensa tulisi myös erikseen huomioida.
2020-luvulla on kohdattu jo kaksi laajaa kriisiä, joita ei täysin osattu ennakoida. Sen vuoksi niiden vaikutuksiin koko laajuudessaan ei osattu varautua. Covid-19-pandemian vaikutukset ovat yllättäneet kokonaisvaltaisuudellaan ja kestollaan. Pandemia ei ole vain kuormittanut terveydenhuoltoa vaan on aiheuttanut eriarvoisuuden syvenemistä, hoito- ja palveluvelkaa, vakavia sosiaalisia ongelmia ja mittavia taloudellisia vahinkoja. Pandemian negatiiviset vaikutukset ovat kasautuneesti kohdentuneet lapsiin ja nuoriin.
Vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan uhkaa koko maailman turvallisuutta ja ajaa ihmisiä maanpakoon. Arviolta puolet pakenemaan lähteneistä ihmisistä on lapsia. Keskellä Eurooppaa alkanut sota on pakottanut Euroopan unionin jäsenvaltiot päättämään pikaisesti niin humanitaarisen kuin sotilaallisen avun laajuudesta. Euroopan lapsiasiavaltuutetut ovat havainneet vaikeuksia niin lasten rekisteröinnissä kuin asumisen ja palvelujen järjestämisessä. Sodan sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ovat jo nyt dramaattiset, ja myös tämän kriisin seurauksista kärsivät etenkin lapset ja nuoret.
Onkin erikseen suunniteltava, miten kriisin oloissa turvataan lasten oikeus heidän kehitykselleen välttämättömiin toimiin, kuten ravintoon, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, ja miten huolehditaan heidän osallisuudestaan ja tiedonsaannistaan. Kriisitilanteissa on tärkeää, että lapset ja nuoret voivat kokea olevansa osa yhteisöä, jossa heille annetaan tilannetta koskevaa ikätasoista tietoa ja jossa he voivat omalta osaltaan vaikuttaa asioihin. Kriisitilanteissa myös henkisen tuen tarve korostuu. Mielenterveyden tukeminen ehkäisee traumoja ja pitkittyneitä ongelmia ja auttaa kriisistä selviytymisessä. On kysyttävä, miten kriisioloissa voidaan huolehtia lasten ja nuorten mielenterveydestä, kun palvelut eivät normaaliaikoinakaan ole riittävät. Varautumisessa on huomioitava erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Esimerkiksi vammaiset tai pitkäaikaisesti sairaat lapset, vieraskieliset lapset, vangitut lapset tai lastensuojelun sijaishuoltoon sijoitetut lapset tarvitsevat erityistä apua kriisitilanteissa.
Lapsiasiavaltuutettu vaatii, että varautumisessa huomioidaan jatkossa erityisesti lapset ja nuoret. On tärkeää, että lasten näkemykset huomioidaan varautumista suunniteltaessa. Varautumisen valmistelu lapsen oikeudet ja tarpeet huomioon ottaen edesauttaa kaikkien ihmisten turvallisuutta.
Lasten huomioiminen kriiseihin varautumisessa
- Kriisitilanteessa on huomioitava lasten erityiset tarpeet.
- Lasten arjen jatkuminen tulee turvata mahdollisimman pienin häiriöin: varhaiskasvatus, koulu, harrastukset ja vapaa-aika, ihmissuhteet ja palvelut.
- Kriisitilanteen kannalta erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja lapsiryhmät tulee tunnistaa.
- Lasten tulee saada ikätasoista ja saavutettavaa tietoa kriisitilanteesta.
- Lasten tulee saada vaikuttaa ja osallistua kriisitilannetta koskevaan päätöksentekoon lapsille saavutettavin keinoin.
- Lasten mielenterveyttä tulee tukea kriisin aikana ja sen jälkeen.
