Lapset ovat kuntien ja hyvinvointi­alueiden voimavara – arvot ja käytännöt luodaan nyt

Kannan­otto on julkaistu lapsiasia­valtuutetun vuosi­kertomuksessa 2024.

Kuntien ja hyvinvointi­alueiden päättäjien on työssään edistettävä lapsen etua. Samalla lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä kunnissa, hyvinvointi­alueilla ja niiden välillä täytyy lisätä. Arvokkain ja vaikuttavin työ lasten ja nuorten hyvin­voinnin edistämiseksi tehdään arjessa. Siksi sosiaali- ja terveyden­huollon uudistuksessa tulee tarkastella kokonaisuutta ja ottaa oppia toisten kokemuksista.

Kuntien ja hyvinvointi­alueiden päättäjät ovat paljon vartijoina

Suomalaisten palvelu­järjestelmässä on toteutettu ennen­näkemättömän suuret uudistukset. Kuntien tehtäviksi on jäänyt laaja joukko palveluja, jotka vaikuttavat suoraan kaikkien lapsi­perheiden arkeen. Valtaosa suomalaisista lapsista osallistuu varhais­kasvatukseen ja lähes jokainen käy koulua. Lisäksi useimmat lapset ja nuoret hyödyntävät kunnan kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikunta­palveluja. Kunta on myös vastuussa siitä, millaisilla asuin­alueilla lapset kasvavat.

Sosiaali- ja terveys­palvelut on siirretty kuntia laajemmille hyvinvointi­alueille. Lähes kaikki lapset käyvät neuvolassa, hammas­hoitolassa ja tarvittaessa terveys­keskuksissa sekä erikois­sairaanhoidossa. Tukea tarvitseville perheille järjestetään sosiaali­huollon palveluja sekä mielen­terveys- ja päihde­palveluja. Hyvinvointi­alueet ovat vastuussa myös vammais­palveluista ja oppilas­huollon palveluista.

Kuntien ja hyvinvointi­alueiden valtuustoihin valitaan päättäjät kunta- ja aluevaaleissa. Heidän tehtävänään on ratkaista, miten kansalaisten palvelut järjestetään ja rahoitetaan. Kunnissa ja hyvinvointi­alueilla luodaan myös yhteistyö­rakenteet julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalais­yhteiskunnan välille. Siksi kuntien ja hyvinvointi­alueiden päättäjät ovat ratkaisevassa asemassa lasten hyvin­voinnin edistämisessä.

Alati vähenevä lapsiväestö on Suomen tulevaisuuden kannalta korvaamattoman tärkeää. Lapset kantavat vastuun ja seuraukset tämän päivän päätöksistä. Siksi juuri nyt on kriittinen ajankohta luoda arvoja ja käytäntöjä, joilla edistetään lapsen etua, asemaa ja oikeuksia.

Eri toimijoiden välistä yhteis­työtä on parannettava

Jotta lapsemme voivat hyvin, yhteistyötä hyvinvointi­alueiden, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä on parannettava. Näin palvelujen ja tuen toteutuminen on tehokkaampaa ja kattavampaa. Lapset ja perheet eivät elä arkeaan palvelujen järjestämis­vastuun mukaisissa sektoreissa, eikä ratkaisu monimutkaisiin ongelmiin löydy vain yhtä elämän osa-aluetta tarkastelemalla. 

Yhteisesti sovitut toiminta­tavat ja yhdessä tekeminen eri toimijoiden kesken ovat keskeisessä roolissa myös yhteisöllisissä ongelmissa kuten lasten väliseen kiusaamiseen, väkivaltaan tai nuoriso­rikollisuuteen puuttumisessa. Ratkaisuja ongelmiin on etsittävä yhdessä lasten ja perheiden kanssa.

Yhteistyön puutteet tulevat esiin perheiden kokemuksissa: apua saa pistemäisesti, pompotellen ja riittämättömästi. Tämä aiheuttaa häiriö­kysyntää, jossa apua tarvitsevat ihmiset kiertävät ”luukulta toiselle” tai väsyvät kiertämiseen. Väsyttävää on myös perheen tilanteen avaaminen yhä uudelle ammattilaiselle, jolloin perheen kokonais­tilannetta ei hahmota välttämättä kukaan. Perheiden kokemusten mukaan kuntien ja hyvinvointi­alueiden säästö­paineet ovat johtaneet reviiri­taisteluihin siitä, kenen vastuulla perheen auttaminen kulloinkin on. Pahimmillaan perheiden apu viivästyy ja viime­sijaisten palvelujen tarve kasvaa.

Perheiden luukulta toiselle kulkemisen sijaan lasten kanssa työskentelevien kuntien ja hyvinvointi­alueiden ammattilaisten on kuljettava yhtä matkaa ja samaan suuntaan. Ammattilaisten täytyy tuntea toisensa ja toistensa osaaminen. Apua ja tukea on saatava jo varhain. Toimijoiden ja sektoreiden erilliset budjetit eivät saa estää yhteistyön tekemistä tai hidastaa perheiden avun saamista. Myös tiedonkulun esteet ammattilaisten väliltä täytyy poistaa.

Lapsi­vaikutusten arviointi ja lapsi­budjetointi auttavat tekemään lapsi­myönteisiä päätöksiä

Kunnissa ja hyvinvointi­alueilla tehtävien päätösten on perustuttava riittävään ja tutkittuun tietoon lasten asemasta ja hyvinvoinnista. Päättäjien on päätöksiä tehdessään arvioitava, miten toteutettava päätös vaikuttaa lapsiin, ja huolehdittava, että lapsen asema ja oikeudet otetaan huomioon arviointia ja päätöstä tehtäessä.

Kunnan ja hyvinvointi­alueen budjettia täytyy tarkastella lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta ja talousarvio­päätöksissä tulee arvioida päätösten vaikutukset lapsiin. Kansallinen lapsi­strategia ja useat järjestöt tarjoavat kuntien ja hyvinvointi­alueiden päättäjille ja viran­omaisille tukea lapsi­vaikutusten arviointien ja lapsi­budjetoinnin toteuttamiseksi.

Lasten tarpeiden huomioiminen päätöksen­teossa ja pitkä­jänteinen panostaminen lasten hyvinvointiin on lasten ja koko yhteiskunnan etu. Eri ammattilaisten ja toimijoiden yhteis­työhön panostaminen eli nk. yhteisö­vaikuttavuuden lähestymis­tapa on tutkitusti vaikuttava ja kustannus­tehokas keino lasten hyvin­voinnin parantamiseksi. Sosiaali­huollossa on saatu erinomaisia tuloksia ns. Imatran mallin soveltamisesta, minkä vuoksi Etelä-Karjala erottuu muista hyvinvointi­alueista myönteisten lasten­suojelun tunnus­lukujen vuoksi. Tätä Imatran ihmettä tulee tutkia nykyistä tarkemmin. Hyväksi todettuja menetelmiä täytyy aktiivisesti ja ennakko­luulottomasti levittää uusille alueille ja kuntiin.

Panostamalla lapsiin panostamme samalla tulevaisuuteemme. Lapsi­myönteinen yhteis­kunta on pääsääntöisesti hyvä kaikille ihmisille.