Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen kannanotto:
Kotiopetuksen ja kotiopetuksessa olevien lasten tilanne on selvitettävä
Kannanotto on julkaistu lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa 2025.
Lapsia on viime vuosina siirtynyt kotiopetukseen aiempaa selvästi enemmän. Viranomaisilta puuttuu tarkka käsitys siitä, miksi kotiopetukseen siirrytään, miten opetus toteutetaan, miten kotiopetusta valvotaan tai miten kotiopetuksessa olevat lapset voivat. Kotiopetus saattaa vaarantaa lapsen oikeuksien toteutumisen.
Suomessa oppivelvollisuus ei tarkoita koulupakkoa, vaan riittää, että lapsi saa perusopetuksen määrää vastaavat tiedot. Käytännössä lapsi voidaan huoltajan ilmoituksella siirtää kotiopetukseen. Vuonna 2024 kotiopetuksessa opiskeli 881 perusopetuksen oppilasta. Kotiopetus yleistyi erityisesti koronavuosina, ja kotiopetuksessa olevien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana. [1]
Kotiopetukseen hakeutumisen syitä ja kotiopetuksessa olevien lasten asemaa ei tunneta
Kotiopetuksesta ei juurikaan ole kotimaista tutkimusta. Suomen Kotikouluyhdistys ry:n [2] vuonna 2023 toteuttamaan kyselyyn [3] vastasi 119 kotiopettajaa. Heidän mukaansa yleisimmät syyt kotiopetuksen taustalla olivat lapsen hyvinvointiin liittyvät tekijät. Kotiopetuksen koettiin mm. vastaavan paremmin lapsen yksilöllisiin oppimisen ja henkisen hyvinvoinnin tarpeisiin. Kyselyssä ilmeni myös tyytymättömyyttä perusopetuksessa saataviin vaikutteisiin sekä riittämättömästä tuesta tai kiusaamisesta johtuvaa kotiopetuksen tarvetta. Kolmanneksella kyselyn lapsista oli autismikirjon diagnoosi ja merkittävällä osalla myös muita oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin vaikuttavia piirteitä.
Koska kotiopetukseen siirtymisen syitä ei ole selvitetty kattavasti, ei myöskään tiedetä, olisivatko lapsen koulunkäyntiä vaikeuttaneet ongelmat olleet ratkaistavissa muilla keinoin kuin kotiopetusjärjestelyin. Lapsiasiavaltuutetun tietoon on tullut tilanteita, joissa esimerkiksi neurokirjolla olevan lapsen vanhempi on kokenut, että lapsen tuen tarpeita ei ole huomioitu riittävästi koulussa ja ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt lapsen ottaminen kotiopetukseen. Myös vakavaa kouluväkivaltaa kokeneen lapsen huoltajat ovat saattaneet siirtää lapsen kotiopetukseen häntä suojellakseen.
Vaikka kotiopettajat kertoivat kyselyssä lasten hyvinvoinnin olevan kotiopetuksessa parempi kuin koulussa, objektiivista tietoa näiden lasten hyvinvoinnista ei ole.
Kotiopetusta järjestetään, tuetaan ja valvotaan eri tavoin
Kotiopetus on Suomen lainsäädännön sallima ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja -valvontaelinten hyväksymä opetusmuoto, mutta sen järjestämiseen ja valvontaan liittyy paljon kysymyksiä.
Kotiopetukseen siirrytään huoltajan ilmoituksella, ja huoltajan tehtävä on huolehtia opintojen edistymisestä. Oppilaan asuinkunta valvoo kotiopetuksessa opiskelevan edistymistä. Kotiopetusta tulee toteuttaa ja valvoa tavalla, joka kunnioittaa perheiden valinnanvapautta ja samalla turvaa lapsen oikeudet, erityisesti oikeuden laadukkaaseen opetukseen. Käytännössä kuntien valvontakäytännöt vaihtelevat.
Kotiopetuksen käytäntöihin ja valvontaan liittyvää tietoa on saatavilla rajallisesti. Kyselyissä on selvinnyt, että ammattilaisten kokemukset kotiopetuksen toimivuudesta vaihtelevat. Maaseutu- ja saaristoalueiden kunnissa tehdyssä kyselyssä esitettiin huolta oppilaan ja huoltajan edun toteutumisesta. Kotiopetusta pidettiin toimivana, jos huoltajat olivat yhteistyökykyisiä tai opetus oli väliaikaista. Kunnan valvontavelvollisuuden toteuttamista pidettiin hankalana. Arviointi todettiin kuitenkin vaikeaksi, koska kokemuksia oli vähän. [4]
Kotiopetus voi vaikuttaa kielteisesti lapsen oikeuksien toteutumiseen
YK:n oikeus opetukseen -erityisraportoija on tuonut esille huolta siitä, että sekä kotiopetuksen että uusien vaihtoehtoisten koulutusmuotojen sääntely on usein vaillinaista. [5]
Kotona tapahtuvan opiskelun lisäksi kotiopetusta voidaan antaa pienryhmissä, joiden opetuksesta vastaa taho, jolla ei ole virallista opetuksen järjestämislupaa. Lapsiasiavaltuutetun tietoon on saatettu, että kotiopetukseen ilmoitettuja lapsia osallistuu myös esimerkiksi radikaaleja ideologisia tai katsomuksellisia liikkeitä edustaviin kotikouluihin. Yksityiskohtaista tietoa näiden koulujen tilanteesta ei kuitenkaan ole. Suojelupoliisi on niin ikään todennut, että kotiopetuskoulut voivat altistaa opetuksessa lapsia esimerkiksi uskonnolliselle tai ideologiselle radikalisoitumiselle. [6] Tällainen opetus ei ole lapsen edun mukaista eikä vastaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen asettamiin opetuksen tavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus opetukseen. Opetus on tunnustettu oikeudeksi, jonka turvaaminen on välttämätöntä muiden ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. [7] YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea sääntelemään ja valvomaan kotiopetusta, jotta koulutusjärjestelmän epäyhdenvertaisuuteen voidaan puuttua. [8]
Kotiopetus voi vaikuttaa koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon; ei pelkästään oppimiseen, vaan myös esimerkiksi lapsen sosiaalisiin suhteisiin tai oikeuteen tulla kuulluksi.
Kotiopetuksen tila ja kotiopetukseen osallistuvien lasten asema on selvitettävä. Keskeistä on selvittää, miten kotiopetuksessa oleminen vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Selvityksen tulee sisältää kotiopetukseen osallistuvien lasten aseman ja hyvinvoinnin arviointia, ja siinä tulee nostaa esiin kotiopetukseen päätymisen syitä ja taustoja, kotiopetuksen haittoja ja hyötyjä sekä hyviä ja haitallisia käytäntöjä. Lapsiasiavaltuutettu on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle aloitteen kotiopetuksen tilaa koskevasta selvityksestä. [9]
[1] Tilastokeskus (2026). Oppivelvollisuusikäisistä muualla kuin peruskoulussa, 1990–2024.
[2] Suomen Kotikouluyhdistys ry:n tarkoituksena on edistää kotikoululaisten asemaa, kehittää yhteisöllisyyttä kotikoululaisten ja heidän perheittensä välillä sekä tarjota vertaistukimahdollisuutta.
[3] Suomen Kotikouluyhdistys SuKo ry (2024). Kotiopetus-kyselyn 2023 satoa. Diaesitys 26.8.2024.
[4] Räkköläinen, M., ym. (2022). Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksissa ja muutosten vaikutukset alueiden elinvoimaan. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Julkaisut 29:2022.
[5] Report of the Special Rapporteur on the right to education, Farida Shaheed (2025): The right to be safe in education (A/HRC/59/41).
[6] STT & Yle (2025, 13. joulukuuta). Supo: Kotikoululaiset käyvät vaivihkaa ääriuskovaisia kotikouluja [uutinen].
[7] YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean yleiskommentti nro 13 (1999). (E/C.12/1999/10), kohta 1.
[8] YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomen 5. ja 6. määräaikaisraporttia koskevat loppupäätelmät (CRC/C/FIN/CO/5–6), kohta 36.
[9] Lapsiasiavaltuutetun aloite opetus- ja kulttuuriministeriölle 17.3.2026.
