LAPS/58/2024, 10.6.2024
Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä sisäministeriölle
Asia: Rahapelijärjestelmähanke. Lainsäädäntöhanke rahapelijärjestelmän uudistamiseksi. SM053:00/2023
Lapsiasiavaltuutettu on ollut yhteydessä useisiin kansalaisjärjestöihin ja -toimijoihin rahapelijärjestelmän uudistamiseen liittyvissä kysymyksissä. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaisessa rahapelijärjestelmähankkeessa valmistellaan ehdotus rahapelien lisenssijärjestelmään siirtymistä koskevasta säädösperustasta. Tämä kirjelmä koskee etenkin lisenssijärjestelmän piiriin sisällytettävien rahapeliryhmien ja rahapelien markkinointia ja sponsorointia (asiakokonaisuudet 1 ja 9)[1] .
Rahapelaamiseen liittyy alaikäisten kannalta lukuisia muitakin ongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän väestökyselyn mukaan 15–17-vuotiaista nuorista riskitasolla pelaa noin kuusi prosenttia (vuonna 2019 osuus oli 4,7 %). Saman ikäryhmän nuorista noin 12 prosentilla on läheinen, joka pelaa ongelmallisesti rahapelejä. Rahapeliongelmat koskettavat siten suoraan tai välillisesti kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria.[2] Tutkimusten mukaan muun muassa pelien helppo saatavuus, kaverien käytöksestä juontuva sosiaalinen paine sekä vanhempien antama pelaamisen malli altistavat rahapeliongelmille.[3]
Rahapelijärjestelmän muutos hallitusohjelmassa
Pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on rahapelijärjestelmän muutos, jonka myötä järjestelmä avataan lisenssimallin avulla kilpailulle viimeistään 1.1.2026 alkaen. Hallitusohjelmassa todetaan, että muutokset ”toteutetaan siten, ettei markkinoinnilla edistetä haittoja aiheuttavaa pelaamista, eikä alaikäisille kohdisteta suoraan rahapelien markkinointia. Markkinoinnin on oltava sisällöltään, laajuudeltaan, näkyvyydeltään ja toistuvuudeltaan maltillista ja vastuullista. Pelien henkilökohtainen markkinointi ilman henkilön nimenomaista suostumusta kielletään”. [4]
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa (SopS 59–60/1991) korostetaan lapsen oikeutta kasvaa ja kehittyä mahdollisimman hyvissä ja turvallisissa oloissa. Lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun, joka kattaa laajasti erilaiset lapsen tervettä kehitystä vaarantavat tekijät. YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomelle kesällä 2023 antamissaan loppupäätelmissä, että valtio varmistaa, että lapset ja nuoret, joilla on peliriippuvuutta ja muita verkkoriippuvuuden muotoja, saavat tarvittavan avun ja tuen.[5]
Rahapelijärjestelmään kaavailtu lisenssijärjestelmä koskee ennen kaikkea verkossa pelattavia rahapelejä kuten nettikasinoa, raha-automaatteja, kasinopöytäpelejä ja vedonlyöntiä. Kyseiset pelimuodot ovat eniten haittoja ja ongelmia aiheuttavia pelimuotoja peliongelmissa auttavasta Peluurista apua hakeneilla[6]. Todennäköisesti suunnitellut muutokset tulevat lisäämään paitsi kyseisten pelimuotojen tarjontaa myös niiden markkinointia. Nykyisessä arpajaislaissa netin kasino- ja raha-automaattipelien markkinointi on kiellettyä niiden haitallisuuteen perustuen.
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että markkinoinnin muutoksilla on vaikutuksia lapsiin, vaikka lapsiin suoraan kohdistuva markkinointi kiellettäisiin. Lapset kohtaisivat rahapelien markkinointia mainosten tai sponsoroinnin kautta elinympäristöissään, kuten urheilutapahtumissa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa lasten ja nuorten suosimissa verkkoympäristöissä. Sponsoroinnissa lapset voisivat altistua rahapelien markkinointiin ihailemiensa sosiaalisen median vaikuttajien tai urheilijoiden kautta. Markkinoinnin lisääminen on erityisen huolestuttavaa myös siksi, että lasten rahapelaaminen on viime aikoina lisääntynyt [7]. Kaikkein eniten haittoja aiheuttavien rahapelien mahdollinen siirtyminen markkinoinnin piiriin kasvattaa todennäköisesti myös rahapelihaittoja lasten perheissä esimerkiksi vanhempien lisääntyneen pelaamisen myötä.
Tämän vuoksi katsomme, että rahapelijärjestelmän uudistuksessa sen vaikutukset lapsiin tulee arvioida huolellisesti. Vaikutukset tulee huomioida lain uudistamisessa ja toimeenpanossa, ja niitä tulee seurata. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten kattava arviointi on ainoa keino tunnistaa lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät siten, että tehtävät päätökset ja uudistukset olisivat lasten edun mukaisia.
Jyväskylässä 10.6.2024
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Katja Mettinen, ylitarkastaja
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.
Jakelu
Sisäministeri Mari Rantanen ja esikunta
Sisäministeriön kirjaamo
Neuvotteleva virkamies Elina Rydman, Rahapelijärjestelmähanke
Neuvotteleva virkamies Jukka Tukia, Rahapelijärjestelmähanke
[2] Grönroos, T., ym. (2024). Suomalaisten rahapelaaminen 2023. Rahapelaaminen vähentynyt, peliongelma yleistynyt ja suhtautuminen pelaamiseen muuttunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 15/2024. (16.4.2024.)
[3] Raitasalo, Kirsimarja (2023). Alustus lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa 2.2.2023.
[4] Valtioneuvosto (2024). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma.
[5] Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista. 2. kesäkuuta 2023. CRC/C/FIN/CO/5–6.
[6] Silvennoinen, I. (2024). Peluurin vuosiraportti 2023.
[7] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Kouluterveyskyselyn 2023 tulokset. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi.
