Hyppää sisältöön

LAPS/30/2025, 20.3.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintä­valiokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle mikro­liikkumista koskevaksi lain­säädännöksi

Viite: Liikenne- ja viestintä­valiokunta tiistai 25.03.2025 klo 12.00 / HE 12/2025 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, tieliikenne­lakia, ajoneuvo­lakia ja ajoneuvojen siirtämisestä annettua lakia. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa liikenne­turvallisuutta.

Esityksen mukaan liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin säännökset mikroliikenne­luvasta ja siihen liitettävistä lupa­ehdoista. Tieliikenne­lakiin lisättäisiin hallinnollisella seuraamus­maksulla sanktioitu säännös liikenne­juopumuksesta moottorilla varustetulla polku­pyörällä tai kevyellä sähkö­ajoneuvolla sekä sen noudattamisen valvontaa ja seuraamuksia koskevia säännöksiä. Lisäksi tieliikenne­lakiin ja ajoneuvo­lakiin tehtäisiin liikenne­turvallisuutta parantavia tarkennuksia.

Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitus­ohjelman mikro­liikkumisen sääntelyä ja liikenne­turvallisuuden parantamista koskeviin kirjauksiin.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Esityksen tavoitteet ovat myös lasten kannalta kannatettavia, mutta epäselväksi jää, miten keinot niiden saavuttamiseksi turvaavat lapsen oikeuksia.
  • On valitettavaa, että lainvalmistelun joustamaton aikataulu aiheuttaa sen, ettei lausunto­kierroksella saatuja näkökohtia ehditä jatko­valmistelussa arvioimaan.
  • Seuranta- ja tutkimus­tiedon sekä muiden valtioiden esimerkkien perusteella on selvää, että ikäraja­sääntelyä tulee arvioida pikimmiten.
  • Esityksessä tuodaan esille lasten olevan liikenteessä erityis­suojelun tarpeessa sekä mikro­liikkumisen mahdolliset haitta­vaikutukset terveys­liikuntaan. Näistä ja monista muista lapsiin liittyvistä näkökohdista huolimatta lapsi­vaikutuksia ei ole erikseen arvioitu.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Hallituksen esityksen tavoitteet (s. 32) ovat kannatettavia. Liikenne­turvallisuuden ja liikenteen esteettömyyden parantaminen ovat etenkin lasten itsenäisen liikkumisen kannalta oleellisia asioita. Onnettomuuksien ja vaara­tilanteiden vähentämiseen liittyvä tavoite on niin ikään kannatettava, mutta lapsiasia­valtuutettu pitää esitetyn tilasto­tiedon valossa valitettavana sitä, ettei tätä tavoitetta pyritä tehokkaasti edistämään esimerkiksi rajoittamalla ala­ikäisten mikro­liikkumista lain tasolla.

Liikenne- ja viestintä­ministeriölle 25.10.2024 antamassaan lausunnossa [1] lapsiasia­valtuutettu on tuonut esiin seuranta- ja tutkimus­tietoa, jotka puoltavat ikäraja­sääntelyä mikro­liikkumiseen. On myönteistä, että näitä seikkoja esitellään osin nyt myös hallituksen esityksessä (s. 56). Ne eivät kuitenkaan ole johtaneet lisä­selvitykseen tai uudelleen arviointiin valmistelu­vaiheessa. Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa hallituksen esityksestä käyvän ilmi, että lapsiasia­valtuutetun ohella myös usea muu taho (esim. OKM, SM ja THL) on lausunnoissaan käsitellyt mikro­liikkumiseen ikäraja­sääntelyn tarvetta (s. 66). Hallituksen esityksessä on tuotu esiin ikäraja­sääntelyä joissain verrokki­maissa kuten Norjassa, Tanskassa ja Virossa (s. 56–63). Norjan onnettomuus­vähenemää Suomen tilanteeseen vertaavassa osiossa (s. 40–42) ei kuitenkaan tuoda esiin sitä, että Norjassa sähkö­potkulaudoille on 12 vuoden ikäraja. On erittäin valitettavaa, että lainvalmistelulle asetettu aikaraja on niin joustamaton, ettei asioihin, joita lausunto­palautteesta selviää, ehditä perehtymään valmistelun kuluessa.

Ikäraja­sääntely tuodaan hallituksen esityksessä kyllä muuna toteuttamis­vaihtoehtona esille, mutta sen osalta todetaan ettei ”hankkeessa ollut mahdollisuuksia arvioida yleisen ikäsääntelyn vaikutuksia liikenne­turvallisuuteen, viranomais­toimintaan ja perus- ja ihmis­oikeuksiin riittävällä tasolla tällä aikataululla” (s. 56). Hallituksen esityksessä todetaan niin ikään, että ”yleistä ikärajaa koskevaa sääntelyä arvioidaan tarkemmin alaluvussa 5.1.5” (s. 63), jossa kuitenkin todetaan ainoastaan edellä lainattu näkemys siitä, ettei hankkeessa ollut mahdollista arvioida kysymystä ikärajoista. Tällaista toteamusta ei voida pitää ”tarkempana arviointina” etenkin, kun samassa kohdassa on todettu, että ikäraja­kysymystä tulee arvioida ”kokonais­valtaisesti jatkossa muiden hankkeiden yhteydessä”. Jää epäselväksi, mikä katsotaan nyt käsillä olevaa hallituksen esitystä tarkoituksen­mukaisemmaksi paikaksi arvioida ikäraja­sääntelyä.

Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa vielä, että hallituksen esityksessä on todettu lasten ja nuorten olevan ryhmä, jota tulee erityisesti suojella liikenteen ja liikenne­palveluiden riskeiltä (s. 97). Lisäksi esityksessä tuodaan esiin kevyiden sähkö­ajoneuvojen mahdollisen yleistymisen aiheuttamat haasteet lasten terveyttä ylläpitävälle liikunnalle (s. 49). Tästä huolimatta esityksessä ei ole erillistä lapsi­vaikutusten arviointia.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa hallituksen esityksessäkin esiin tuodun YK:n lapsen oikeuksien komitean näkemyksestä, jonka mukaan sopimus­valtioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin oikeudellisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin nuorten terveyttä ja kehitystä koskevan oikeuden toteuttamiseksi muun muassa suojelemalla nuoria liikenne­onnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta.[2]

Helsingissä 20.3.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, juristi

 

[1] Lapsiasiavaltuutetun lausunto liikenne- ja viestintä­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle mikro­liikkumista koskevaksi lain­säädännöksi, 25.10.2024, LAPS/102/2024.

[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 4 YK:n lapsen oikeuksien komitean (2003) nuorten terveydestä ja kehityksestä lapsen oikeuksien yleissopimuksen yhteydessä (CRC/GC/2003/4), kohta 39.