LAPS/118/2025, 15.9.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan liikenne- ja viestintä­valiokunnalle valtio­neuvoston kirjelmään (U 69/2022 vp) Euroopan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaali­väkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä (COM(2022) 209 final) liittyvästä jatko­kirjelmästä UJ 20/2025 vp

Viite: Liikenne- ja viestintä­valiokunta tiistai 16.09.2025 klo 12.00 / U 69/2022 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi jatkokirjelmää yleissopimuksen näkökulmasta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että alun perin tarkoituksena on ollut, että uusi asetus korvaisi tilapäisen, vapaa­ehtoisuuteen perustuvan sääntelyn ja tarjoisi siten lasten suojelulle tehokkaammat ja pidemmän aikavälin puitteet.
• Lapsiasia­valtuutetun näkökulmasta tärkeintä on, että asetus­ehdotuksen tavoite – lasten suojeleminen verkko­välitteiseltä seksuaali­väkivallalta EU-tasolla – pysyy keskeisenä sekä tinkimättömänä ohjenuorana valmistelussa.
• Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että jatko­ehdotuksia arvioitaisiin tarkemmin lapsen oikeuden suojeluun vakavalta seksuaali­rikollisuudelta kannalta.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu on antanut liikenne- ja viestintä­valiokunnalle U-kirjelmän aiemmassa valmistelu­vaiheessa neljä lausuntoa 26.9.2022 [1], 14.9.2023 [2], 11.10.2024 [3] ja 22.4.2025 [4].

Viittaamme edelleen näissä lausunnoissa esitettyihin näkemyksiin. Lapsiasia­valtuutettu piti lausunnoissaan tärkeänä, että valtio­neuvosto muodostaa lopullisen kantansa asetus­ehdotukseen kokonais­arvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon sääntelyn tavoitteet, lapsen etu sekä perus- ja ihmisoikeus­velvoitteet. Lapsiasia­valtuutettu on korostanut, että jatko­ehdotuksia tulisi arvioida tarkemmin lapsen oikeuden suojeluun vakavalta seksuaali­rikollisuudelta kannalta.

Valtio­neuvosto on lupautunut painottamaan lapsen edun merkitystä, kun punnitaan ehdotuksen eri artiklojen suhdetta perustus­lakiin ja perus- ja ihmis­oikeuksiin. Keskeisimmät ongelmat ovat liittyneet 7 artiklan mukaiseen tunnistamis­määräykseen ja sen suhteeseen luottamuksellisen viestinnän salaisuuden suojaan. Nyt käsiteltävänä olevassa, puheenjohtaja­maan (Tanska) valmistelemassa kompromissi­ehdotuksessa on palattu käytännössä vuoden 2024 lopulla käsiteltyyn, silloisen puheenjohtaja­maan Unkarin valmistelemaan ehdotukseen. Ehdotus sisältää pakollista tunnistamis­määräystä sisältävät säännökset, eikä edellä mainittuja ongelmia ole edelleenkään pystytty ratkaisemaan.

Valtio­neuvosto ei jatko­kirjelmän mukaan voi tukea ehdotettua kompromissia, sillä ehdotukseen on palautettu aiempien kompromissi­ehdotusten mukainen, perustus­lain kannalta ongelmalliseksi todettu tunnistamis­määräys. Lapsiasia­valtuutettu tunnistaa kiistan­alaiseen tunnistamismääräys­menettelyyn liittyvät ongelmat, joita jatko­kirjelmässä, ml. aiemmat kirjelmät, on esitetty, ja pitää tärkeänä, että niihin löytyy perus- ja ihmis­oikeuksien kannalta hyväksyttävät ratkaisut.

Lapsiasia­valtuutettu haluaa samalla kuitenkin muistuttaa, että alun perin tarkoituksena on ollut, että uusi asetus korvaisi tilapäisen, vapaa­ehtoisuuteen perustuvan sääntelyn ja tarjoisi siten lasten suojelulle tehokkaammat ja pidemmän aikavälin puitteet (U 69/2022 vp, s. 2). Tilapäiseen sääntelyyn perustuen palvelun­tarjoajat ovat toteuttaneet toimen­piteitä vaihtelevasti ja ilmoituksia on tullut vain pieneltä joukolta toimijoita (U 69/2022 vp, s. 3). Komissio on siis katsonut, että asetus on tarpeen, koska palvelun­tarjoajien vapaa­ehtoisuuteen perustava toiminta­malli ei ole osoittautunut toimivaksi.

On selvää, että asetuksen valmiiksi saaminen edellyttää jonkinlaista kompromissi­ratkaisua. Lapsiasia­valtuutetun näkökulmasta tärkeintä on, että asetus­ehdotuksen tavoitteen – lasten suojeleminen verkko­välitteiseltä seksuaali­väkivallalta EU-tasolla – pysyy keskeisenä sekä tinkimättömänä johtonuorana valmistelussa. Valmistelun aikana on siten tehtävä jatkuvaa lapsi­vaikutusten arviointia ja avata arviointia myös valmistelu­asiakirjoissa, mukaan lukien valtio­neuvoston kirjelmät. Nyt lapsen oikeuksien toteutumisen varmistaminen jää kirjelmissä, sinänsä erittäin tärkeiden, viestinnän luottamuksellisuuden suojan toteutumisen ja teknologisten ratkaisujen vaikutusten arvioinnin varjoon.

Korostamme vielä lopuksi, että lopullisen asetus­ehdotuksen tulisi varmistaa lapsen oikeuksien mahdollisimman täysi­määräinen toteutuminen.

 

Helsingissä 15.9.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, juristi