Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Viite: VN/937/2022

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 4.4.2022.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (pdf)

 

Esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaisesta kou­lusta annettua lakia väliaikaisesti. Perusopetuslakiin ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi väliaikaiset säännökset opetuksen poikkeukselli­sesta järjestämisestä.

Esityksellä jatkettaisiin poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden voimas­saoloa lukuvuoden 2022–2023 ajaksi. Esityksen mukaan opetuksen järjestäjä voisi päätök­sellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Esityksen tarkoituksena on ehkäistä ko­ronaviruksen leviämistä, lieventää siitä koituvia haittoja sekä turvata perusopetuslain mu­kaisen opetuksen turvallinen järjestäminen.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Poikkeukselliset opetusjärjestelyt mahdollistava väliaikainen laki on tarpeellinen ja kannatettava sen turvatessa oikeuden opetukseen.

  • Lasten mielipiteiden selvittäminen on välttämätöntä ja edellytys lapsen edun toteu­tumiselle. Kiireeseen vetoaminen kuulemisen toteuttamatta jättämisessä ei ole uskot­tavaa.

  • Lapsen etu tulee määritellä tapauskohtaisesti huomioiden kunkin tapauksen erityis­piirteet.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Yleisesti esitysluonnoksesta

Lapsiasiavaltuutettu pitää esityksen tavoitteita kannatettavina. On ehdottomasti tarpeen tur­vata oikeus opetukseen poikkeuksellisten aikojen mahdollisesti jatkuessa. Covid-19-pande­mian myötä yhteiskuntamme eriarvoistumiseen liittyvät haasteet ovat korostuneet, ja koulu­tus on oleellisessa roolissa turvaamassa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Siksi koulutuksen tur­vaaminen myös poikkeusoloissa on ensiarvoisen tärkeää.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa vahvistetuista oikeuksista tulisi poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä harkitessa punnita etenkin yhdenvertaisuutta (2 art.), lapsen edun ensisi­jaisuutta (3 art.), lapsen oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (24 art.) sekä lap­sen oikeutta opetukseen (28 art.). Lisäksi tulee huomioida, että lapsen edun toteutuminen edellyttää lapsen mielipiteen selvittämistä (12 art.).[1]

On hyvä, että esityksessä painotetaan edellisen vastaavan esityksen (HE 93/2021 vp) tavoin sitä, että lähiopetuksen hyödyt ovat yleisesti suuremmat kuin koroviruksen aiheuttama tosi­asiallinen tartuntariski (s. 11).

 

Lasten mielipiteiden selvittäminen

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa painokkaasti lasten kuulematta jättämiseen (s. 20–21) liit­tyen, ettei vallitseva koronatilanne ja tarve jatkaa väliaikaisten muutosten voimassaoloa ole voinut tulla yllätyksenä. Kiireeseen vetoaminen ei ole täysin vakuuttavaa, eikä se voi olla pe­rusteena lasten kuulematta jättämiselle. On tietysti hyvä, että lasten näkemyksiä on selvitetty syksyllä 2020, mutta on samalla selvää, että kahden poikkeuksellisen vuoden jälkeen lasten näkemykset ovat saattaneet muuttua merkittävästi. Lapsiasiavaltuutettu on todennut saman myös keväällä 2021 sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa[2] ja viittaa tässä yhtey­dessä myös sivistysvaliokunnan mietintöön (SiVM 7/2021 vp─ HE 93/2021 vp), jossa alle­viivataan lasten ajantasaisten näkemysten selvittämisen ”ilmeistä tarvetta”.[3]

Lisäksi lapsiasiavaltuutettu painottaa, tässäkin viitaten sekä omaan aiempaan lausuntoonsa että edellä mainittuun sivistysvaliokunnan mietintöön, että on vähintään huolehdittava siitä, että ennen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvää päätöksentekoa opetuksen järjes­täjät kuulevat niitä lapsia, joita asia koskee. Esitysluonnoksen perusteluissa olisikin syytä sel­väsanaisesti viitata perusopetuslain (628/1998) 47 a §:ään, joka velvoittaa opetuksen järjes­täjää oppilaiden mielipiteiden selvittämisessä.

 

Etäopetuksen metodien vaikutus oppimiseen ja oppimistuloksiin

On hyvä, että esityksessä painotetaan lähiopetuksen pääsääntöisyyttä ja etäopetusjaksojen mahdollisimman lyhyttä kestoa (s. 22, 28). Lapsiasiavaltuutettu on ollut huolissaan siitä, että etäopetuskäytänteiden suuret erot vaarantavat lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen. Mo­ninaiset metodit aiheuttavat eriarvoistumista oppimisen ja siihen saadun tuen kannalta. On täysin eri asia tehdä yksin etukäteen annettuja tehtäväpaketteja kuin saada vuorovaikuttei­suuteen perustuvaa etäopetusta.

Lapsiasiavaltuutettu on useaan otteeseen covid-19-pande­mian aikana korostanut vuorovaikutteisen opetuksen tärkeyttä. Onkin erittäin myönteistä, että esitysluonnoksessa painotetaan reaaliaikaisen vuorovaikutuksen tärkeyttä sekä sitä, että ”sen toteuttamiseksi olisi hyvä suunnitella lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuo­rovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päivässä” (s. 23).

 

Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja tapauskohtainen harkinta

Lapsiasiavaltuutettu toistaa keväällä 2021 esittämänsä näkökohdat haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin liittyen[4] ja toteaa, että koska aikeena on edelleen jatkaa mahdollisuuksia poik­keuksellisiin opetusjärjestelyihin myös lukuvuonna 2022–2023, olisi haavoittuvassa ase­massa olevien lasten ryhmä syytä määritellä selkeämmin, sillä haavoittuvassa asemassa ole­viksi määriteltyjen lasten ulkopuolelle jää merkittävä joukko lapsia, joille poikkeusjärjestelyt voivat muodostaa turvallisuusuhan ja/tai syrjäytymisvaaran.

Lapsiasiavaltuutettu toivoo, että jatkovalmistelussa harkittaisiin tapauskohtaisen ar­vioinnin (s. 25, 29) ulottamista myös etäopetukseen siirtymiseen. On ehdottomasti hyvä, että tiettyjen haavoittuviksi määriteltyjen ryhmien oikeus lähiopetukseen turvataan, juuri esi­merkiksi syr­jäytymisen ehkäisemiseksi. Lapsen etu tulee kuitenkin määritellä tapauskohtai­sesti huomi­oiden kunkin tapauksen erityispiirteet. Lapsen edun ensisijainen huomiointi edellyttää lap­siryhmien huomioimisen lisäksi lapsen yksilöllisen edun tunnistamista yksit­täisissä tapauk­sissa, eikä yksittäisen lapsen etu välttämättä ole yhteneväinen lapsiryhmän edun kanssa.[5]

Esitysluonnoksesta olisikin syytä käydä ilmi, olisiko myös haavoittuvassa ase­massa olevien oppilaiden mahdollista siirtyä etäopetukseen tilanteissa, joissa arvioidaan etä­opetukseen siirtymisen olevan yksittäisen lapsen edun mukaista.[6] Myös sivistysvaliokunta on pitänyt ”tärkeänä selvittää ja arvioida opetuksen järjestämisen mahdollisuuksia poikkeuk­sellisina ai­koina siten, että oppilaiden erilaiset tilanteet voidaan ottaa huomioon”.[7]

 

Poikkeusjärjestelyjen vaikutusten seuranta

Lapsiasiavaltuutettu pitää hallituksen esityksessä kohdassa 9 Toimeenpano ja seuranta (s. 29–31) kuvattuja tutkimus-, arviointi- ja ohjaustoimia erittäin tärkeinä. Väliaikaisiksi tarkoi­tetut säännökset ovat olleet voimassa erityisesti lasten aikakäsityksen kannalta jo pitkän ai­kaa ja toistuvasti, mikä korostaa jatkuvan vaikutusten arvioinnin merkitystä.

 

 

Jyväskylässä 4.4.2022

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi (CRC/C/GC/12), kohdat 70 ja 74.

[2] Ks. lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain vä­liaikaisesta muuttamisesta (25.5.2021). Saatavilla: https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_siv_perusopetuslain-valiaikainen-muuttaminen.

[3] Ks. valiokunnan mietintö SiVM 7/2021 vp─ HE 93/2021 vp, s. 3. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/SiVM_7+2021.pdf.

[4] Ks. lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain vä­liaikaisesta muuttamisesta (25.5.2021). Saatavilla: https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_siv_perusopetuslain-valiaikainen-muuttaminen.

[5] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohdat 22-24.

[6] Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan joissain tilanteissa on perusteltua, että myös haavoittuvassa asemassa olevien ryhmään kuuluva saisi olla joustavasti etäopetuksessa, mi­käli opetukseen osallistumisesta etäyhteyksien välityksellä ei ole kyseiselle oppilaalle min­käänlaista haittaa. Tämä järjestely ei ole täysin esityksen tavoitteiden mukainen, eikä lapsi­asiavaltuutettu lähtökohtaisesti kannata sitä, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten etäopetusta lisättäisiin. Voi kuitenkin olla lapsen kannalta epätarkoituksenmukaista ja ras­kasta, että hän mahdollisesti istuu yksin lähiopetuksessa, kun muut oppilaat ovat etäyhteyk­sien päässä. Lapsiasiavaltuutettu alleviivaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artik­lan mukaista lapsen edun ensisijaisuutta sekä sen 2 artiklassa vahvistettua syrjimättömyyttä, jotka puhuvat sen puolesta, että tapauskohtaista harkintaa tehdään joustavasti.

[7] SiVM 7/2021 vp─ HE 93/2021 vp, s. 3.