LAPS/15/2023, 9.5.2023

Lapsiasia­valtuutetun lausunto oikeus­ministeriölle synnyttäneen äidin selvittämistä ja oikeus­geneettisiä tutkimuksia koskevan sääntelyä uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä

Viite: VN/10363/2022

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi työryhmän mietintöä yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Työryhmän mietinnön keskeinen sisältö

Työryhmä ehdottaa vanhemmuus­lakia (775/2022) ja oikeus­geneettisestä isyys­tutkimuksesta annettua lakia (378/2005) muutettavaksi siten, että ne mahdollistavat synnyttäneen äidin äitiyden selvittämisen ja vahvistamisen tilanteessa, jossa äitiydestä ei ole saatavilla asiakirja­näyttöä tai asiakirja­näytön luotettavuudesta ei saada riittävää selvitystä.

Työryhmä ehdottaa lisäksi oikeus­geneettisestä isyys­tutkimuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että tuomio­istuin voi määrätä oikeus­geneettisen tutkimuksen tehtäväksi viime­sijaisesti myös haudatusta vainajasta. Oikeus­geneettisestä isyys­tutkimuksesta annetun lain nimikettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain nimi olisi jatkossa laki oikeus­geneettisestä vanhemmuus­tutkimuksesta. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi muutoksia eräisiin muihin lakeihin.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutetun toimisto on osallistunut mietinnön valmistelleen työryhmän seuranta­ryhmään.

Työryhmän mietintö on laadittu hallituksen esityksen muotoon. Esityksen ehdotukset ovat kannatettavia. Esitys on huolellisesti ja selkeästi laadittu.

Lapsiasia­valtuutettu haluaa kuitenkin kiinnittää vielä huomioita lapsen osallisuuteen vanhemmuuden vahvistamista koskevassa asiassa.

Voimassa olevassa vanhemmuus­laissa (775/2022, 9 §) 15 vuotta täyttänyt lapsi pyydetään mukaan neuvotteluun vanhemmuuden selvittämiseksi lapsen synnyttäneen äidin ja mahdollisuuksien mukaan sen henkilön kanssa, joka saattaa olla lapsen toinen vanhempi. Lisäksi 6.3 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa neuvotteluun on kutsuttava myös lapsen toinen vanhempi. Säännös­tasolla ei 9 §:ssä todeta mitään alle 15-vuotiaan lapsen mieli­piteen selvittämisestä.

Lainvalmistelu­asiakirjojen (HE 132/2021 vp) mukaan ”[p]ykälän tarkoituksena ei ole ollut rajata täsmällisesti neuvotteluun osallistuvien henkilöiden piiriä, vaan yksittäisissä tapauksissa neuvotteluun voi lasten­valvojan harkinnan mukaan osallistua muitakin henkilöitä. Tilanteessa, jossa lapsi ei ole vielä täyttänyt 15 vuotta, mutta on lähestymässä 15 vuoden ikää, on usein välttämätöntä selvittää myös alle 15-vuotiaan ala­ikäisen mieli­pide, koska vanhemmuutta ei voida vahvistaa ilman lapsen suostumusta enää sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 15 vuotta. Myös silloin, kun lasten­valvojan harkittavaksi tulee lapsen edun selvittäminen, on alle 15-vuotiaan lapsen mielipide selvitettävä, jos mahdollista. Tällainen tilanne saattaa tulla eteen vanhemmuuden selvittämisen kuluessa esimerkiksi silloin, jos vanhemmuuden selvittäminen halutaan keskeyttää. Vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämisen edellytyksistä säädetään 14 §:ssä”.

Lapsen mielipiteen selvittäminen hänen kehitys­tasonsa mukaisesti lapsen henkilö­kohtaisessa asiassa on lapsen oikeus (LOS 12 artikla). Lapsiasia­valtuutettu korosti vanhemmuus­lakia säädettäessä, että myös alle 15-vuotiaden lasten näkemyksiä tulisi selvittää matalalla kynnyksellä vanhemmuutta koskevissa asioissa, vaikka sinänsä 15 vuoden ikäraja onkin perusteltu tilanteissa, joissa säädetään lapselle itsenäinen oikeus saada vanhemmuutta koskeva asia vireille tai vaikuttaa sen etenemiseen.[1] Vanhemmuus­lain 63 §:n mukainen alle 15-vuotiaan mieli­piteen selvittäminen on sidottu säännöksessä määrättyihin tilanteisiin (vanhemmuuden keskeyttäminen tai kumoaminen), joissa selvitetään lapsen etua.

Työryhmän mietinnössä 9 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momenttia sovellettaisiin lapsen toista vanhemmuutta koskevaan neuvotteluun. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi 2 momentti, joka koskee tilannetta, jossa selvitetään lapsen synnyttänyttä äitiä tai lapsen molempia vanhempia. Työryhmän mietinnössä (s. 83) ei todeta 2 momentin osalta alle 15-vuotiaan mahdollisesta mukaan ottamisesta neuvotteluun, joten sen perusteella jää epäselväksi, koskeeko edellä mainitun hallituksen esityksen 1 momenttia koskeva perustelu myös 2 momenttia.

Lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan olisi selkeämpää, että alle 15-vuotiaan lapsen mieli­piteen selvittäminen ja mukaan­otto neuvotteluun vanhemmuuden selvittämisestä olisi kirjattu 9 §:ään sen sijaan, että asia on jätetty vain säännöksen perusteluiden varaan. Vähintäänkin mietinnön perusteella laadittavaan varsinaiseen hallituksen esitykseen tulisi tarkentaa, että alle 15-vuotiaan mieli­piteen selvittäminen koskee myös 9.2 §:ssä tarkoitettuja tilanteita, vastaavasti kuin 1 momentin mukaisia tilanteita.

 

Jyväskylässä 9.5.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Merike Helander, lakimies