LAPS/81/2023 8.1.2024

Lapsiasia­valtuutetun lausunto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioivalle parlamentaariselle työryhmälle sen tehtävän­annossa mainituista asioista

Viite: VN/23882/2023

Valtio­neuvosto on 12.10.2023 asettanut parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta. Työryhmän perustaminen pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitus­ohjelmaan. Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä on arvioida Yleisradion julkisen palvelun tehtävää, Yleisradion suhdetta kaupalliseen mediaan, Yleisradio Oy:stä annetun lain muutos­tarpeita sekä Yleisradion rahoitusta. Työryhmä valmistelee mietinnön, jonka tulee olla valmiina eduskunnan kevät­istuntokauden 2024 loppuun mennessä.

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi työryhmän toimeksi­antoa yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet eroavat toisistaan suuresti, ja on tärkeä huomioida erikseen erityis­ryhmien, kuten kieli- ja kulttuuri­vähemmistöjen sekä vammaisten lasten oikeudet.

• Yleisradiolla on julkisen palvelun tuottajana erityinen vastuu ja mahdollisuus edistää useita lapsen oikeuksia, kuten lapsen oikeutta luotettavaan ja riippumattomaan tietoon, lapsen oikeutta sanan­vapauteen, lapsen oikeutta taide- ja kulttuuri­elämään sekä lapsen oikeutta syrjimättömyyteen ja yhden­vertaisuuteen.

• Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että lapset ja nuoret tulisi nostaa Yleisradiota koskevassa lain­säädännössä jatkossa näkyvämmin esiin.

• Lapsiasia­valtuutettu kehottaa työryhmää kuulemaan työssään suoraan myös lapsia ja nuoria.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua Yleisradiota koskevasta uudistuksesta jo työryhmän työn alku­vaiheessa, sillä lapset ja nuoret jäävät koko väestöä koskevassa kehittämis­työssä usein liian vähälle huomiolle. Huomioitaessa lapset ja nuoret aikuis­väestöstä erillisenä ihmis­ryhmänä on kuitenkin samalla muistettava, ettei kyseessä ole homogeeninen ryhmä. Ensinnäkin eri-ikäisten lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet eroavat toisistaan suuresti. Toiseksi on tärkeä huomioida erikseen erityis­ryhmien, kuten kieli- ja kulttuuri­vähemmistöjen sekä vammaisten lasten oikeudet.

Yleisradion rooli lapsen oikeuksien edistäjänä

Media on merkittävä osa lasten ja nuorten joka­päiväistä elämää. Yleisradiolla onkin julkisen palvelun toteuttajana keskeinen rooli monen lapselle ja nuorelle kuuluvan perus- ja ihmis­oikeuden edistämisessä.

Sananvapaus (PL 12.1 § ja LOS 13) kuuluu yhden­vertaisesti kaikille lapsille ja nuorille. Siihen kuuluu oleellisena osana oikeus saada luotettavaa ja riippumatonta tietoa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapselle kuuluva oikeus ilmaista vapaasti mieli­piteensä sisältää vapauden hakea, vastaan­ottaa ja levittää kaiken­laisia tietoja ja ajatuksia lapsen valitsemassa muodossa (LOS 13.1). Tiedotus­välineiden roolia koskee sopimuksessa oma erillinen 17 artikla, jonka mukaan sopimus­valtioiden tulee muun muassa tunnustaa joukkotiedotus­välineiden tärkeä tehtävä ja rohkaista niitä levittämään lapsen sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä edistävää tietoa ja aineistoa.

Kattava, laadukas ja vastuullinen julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto oheis- ja lisä­palveluineen toteuttaa lisäksi perustus­laissa julkiselle vallalle asetettua velvollisuutta edistää jokaisen mahdollisuuksia osallistua yhteis­kunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksen­tekoon (PL 14.4 §). Tämä oikeus koskee yhden­vertaisesti lapsia ja nuoria (PL 6.3 §). Lapsen oikeuksien yleis­sopimuksessa osallisuutta turvaa erityisesti sopimuksen 12 artikla.

Lapset ja nuoret kohtaavat tänä päivänä valtavan määrän tietoa. Valitettavasti tämä tieto sisältää enenevissä määrin erilaista dis- ja mis­informaatiota, jolle lapset ja nuoret ovat vielä kehittyvinä yksilöinä erityisen alttiita. Kun tarjolla olevan väärän tiedon määrä lisääntyy, tarve luotettavalle ja fakta­pohjaiselle sisällölle kasvaa. Yleisradiolla on julkisen palvelun tuottajana erityinen vastuu suhteessa lapsiin ja nuoriin, jotka vasta harjoittelevat luotettavan tiedon tunnistamista.

Lapsiasia­valtuutettu haluaa lisäksi muistuttaa, että tiedon merkitys korostuu kriisi- ja poikkeus­oloissa. Viime vuodet ovat osoittaneet, että lasten ja nuorten oikeudet jäävät kriiseissä helposti vaille riittävää huomiota, minkä takia heidän oikeuksiensa huomioiminen ja turvaaminen edellyttää huolellista ja suunnitelmallista varautumista. Lasten tulee saada kriisi­tilanteissa ikätasoista ja saavutettavaa tietoa, ja varautumisessa on huomioitava erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lapsi­ryhmien tarpeet.[1]

Yleisradio on lasten­kulttuurin, erityisesti kotimaisen lasten­kulttuurin keskeinen toimija. Jokaisen lapsen oikeus taide- ja kulttuuri­elämään turvataan lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 31 artiklassa, minkä lisäksi vähemmistö­ryhmiin ja alkuperäis­kansoihin kuuluvien lasten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on turvattu sopimuksen 30 artiklassa sekä perustus­lain tasolla (PL 17.3 §). Laadukas lasten­kulttuuri tukee lasten ja nuorten hyvin­vointia, kasvua ja oppimista monella eri tavalla[2].

Lisäksi on tärkeää korostaa Yleisradion roolia suvaitsevaisuuden ja yhden­vertaisuuden tukemisessa. Yhteis­kunnan koventunut ilmapiiri erilaisuutta kohtaan heijastuu valitettavasti myös lapsiin ja nuoriin, ja jokaisen lapsen oikeudesta syrjimättömyyteen ja yhden­vertaisuuteen (LOS 2 ja PL 6 §) on syytä kantaa tällä hetkellä todella huolta. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöön­panoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea totesi kesällä 2023 Suomelle antamissaan suosituksissa olevansa syvästi huolestunut jatkuvasta syrjinnästä ja kiusaamisesta, jotka kohdistuvat vammaisiin ja lesbo- homo-, bi-, trans- ja inter­sukupuolisiin lapsiin sekä lapsiin ja nuoriin sukupuolen, iän, kielen ja kansallisen, etnisen alku­perän ja maahanmuuttaja­taustan perusteella. Komitea suositteli Suomea muun muassa lisäämään yhden­vertaisuutta edistäviä tiedotus­kampanjoita sekä syrjinnän vastaista viestintää tiedotus­välineissä.[3]

Yleisradio Oy:tä koskevan lain muutos­tarpeet

Yleisradio Oy:n tehtävänä on voimassa olevan lain 7 §:n 1 momentin mukaan tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisä­palveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Saman pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan julkisen palvelun ohjelma­toiminnan tulee erityisesti ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvo­näkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartaus­ohjelmia.

Lasten ohjelmia koskeva kohta lisättiin lakiin vuonna 2005 tehdyllä muutoksella. Muutosta perusteltiin lain esitöissä seuraavasti: ”Lasten osalta oman ohjelma­tuotannon merkitys on korostunut, mutta toisaalta myös hankinnat esimerkiksi muista Pohjois­maista ovat tärkeitä. Myös lapsilla tulisi olla mahdollisuus korkea­tasoiseen ohjelmistoon ilman mainontaa. Näin olisi tarpeen lisätä nimenomainen lasten ohjelmia koskeva kohta.” (HE 43/2005 vp s. 19.) Vuonna 2012 lainkohtaa täydennettiin lisäämällä velvollisuus painottaa myös nuoret tavoittavaa ohjelma­tarjontaa. Perusteena oli tarjota julkisen palvelun määrittelyn mukaisia kaupalliselle tarjonnalle vaihto­ehtoisia sisältö­palveluita myös sellaiselle kohde­ryhmälle, joiden sisältö­palveluiden kulutus katselu- ja kuuntelu­tilastojen valossa painottuu kaupalliseen sisältö­tarjontaan. (HE 29/2012 vp s. 40.)

Ottaen huomioon Yleisradion merkittävä rooli usean lapsen oikeuden edistäjänä lapsiasia­valtuutettu katsoo, että lapset ja nuoret tulisi nostaa Yleisradiota koskevassa lain­säädännössä jatkossa näkyvämmin esiin. Tätä toteuttaisi esimerkiksi se, että lapsista ja nuorista Yleisradion kohde­ryhmänä säädettäisiin omassa erillisessä lainkohdassa. Lisäksi vähintään lain esitöissä olisi syytä sekä avata laajemmin Yleisradion roolia eri lapsen oikeuksien edistäjänä että konkretisoida, mitä näiden oikeuksien turvaaminen, ml. erityis­ryhmien oikeudet, käytännössä edellyttää. Uudistamis­työssä on lisäksi tärkeä pohtia, mitkä keinot turvaavat lasten ja nuorten huomioimisen kriisi- ja poikkeus­oloissa mahdollisimman tehokkaasti.

Lasten ja nuorten osallisuus uudistamis­työssä

Lapsen oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin tarkoittaa sekä oikeutta kertoa näkemyksiään ja kokemuksiaan aidosti että näiden näkemysten huomioon ottamista päätöksen­teossa. Lapset ja nuoret ovat Yleisradiolle merkittävä kohde­ryhmä, jonka äänen tulee päästä kuuluville kehitettäessä yhteistä julkista palvelua.

Työryhmän asettamis­päätöksen mukaan se kuulee työnsä kuluessa laajasti media­toimialaa ja muita työn kannalta tarpeelliseksi katsottavia sidos­ryhmiä ja asian­tuntijoita. Lapsiasia­valtuutettu kehottaa työryhmää kuulemaan työssään suoraan myös lapsia ja nuoria. Näin ei ainoastaan toteuteta lasten osallisuus­oikeuksia, vaan lisäksi löydetään hyvin todennäköisesti sellaisia uudistamis­työtä hyödyttäviä näkökulmia, jotka muuten jäisivät pimentoon.

Jyväskylässä 8.1.2024

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Reetta Peltonen, juristi