Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston EU-politiikan selonteosta 

 

Viite: Sivistysvaliokunta torstai 25.03.2021 klo 12.00 / VNS 7/2020 vp / Asiantuntijapyyntö

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiaval¬tuutettu arvioi selontekoa yleissopimuksen näkökulmasta.

 

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston EU-politiikan selonteosta (pdf)

 

Selonteon keskeinen sisältö

Selonteko viitoittaa Suomen lähivuosien EU-politiikkaa, ja sen lähtökohtina ovat hallitusohjelman EU-poliittiset painopisteet. Selonteossa sivutaan eri kysymyksiä muun muassa sisämarkkinoihin liittyen siitä näkökulmasta, että Suomen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Euroopan unioni.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Kaikkien lasten yhtäläinen oikeus osallisuuteen tulisi huomioida.
• Alaikäisten, etenkin ilman huoltajaa EU:n alueelle saapuvien haavoittuva asema tulee huomioida muuttoliikejärjestelmää kehitettäessä. 
• Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisy on vaikeutunut huomattavasti sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin myötä, ja lapsiasiavaltuutettu suosittaa tältä osin pikaisia toimia. 
• Koulutukseen liittyvissä strategisissa tavoitteissa tulisi huomioida myös lapset. 

 

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

 

Lasten osallisuus

Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaan lapsella oikeus saada näkemyksensä huo­mioiduksi. Oikeus saada näkemyksensä huomioiduksi on myös sopimuksen tulkintaan vai­kuttava yleisperiaate, joka tulee ottaa huomioon kaikkia sopimuksessa määriteltyjä oikeuk­sia sovellettaessa. Sopimusvaltioilla on 12 artiklasta johtuen ehdoton velvollisuus taata lap­sen osallisuuden toteutuminen selvittämällä lasten näkemyksiä ja ottamalla ne asiamukai­sesti huomioon.^[1] YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että oikeus tulla kuulluksi kuuluu jokaiselle lapselle ilman ikärajoja, ja että 12 artiklan täysimääräinen täytäntöönpano edellyt­tää muun muassa muiden kuin kielellisten viestintätapojen tunnustamista ja kunnioit­ta­mista.^[2]

Lapsen oikeuteen tulla kuulluksi liittyy vahvasti lapsen edun ensisijaisuus: lapsen etu ei toteudu, jos lapsen mielipidettä ei selvitetä.^[3]

Lapsen edun ensisijaisuus vahvistetaan yleissopimuksen 3 artiklassa, jonka mukaan lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon kaikissa häntä koskevissa toimissa tai päätöksissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lapsen edun täysimääräiseen toteutumiseen liittyy olennaisesti se, että lapsi tunnustetaan oikeuksien haltijaksi.^[4] Lapsi on siis aktiivinen toimija, jonka kehittyvät kyvyt on huomioitava asianmukaisesti. Myös lapsen edun ensisijaisuus on lapsen oikeuksien sopimuksen tulkin­taan vaikuttava, läpileikkaava yleisperiaate.

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että nuorten osallisuuden ja osallistumisen merkitys on huomioitu selonteossa. Olisi kuitenkin tärkeää, että myös nuoremmat lapset ovat osallisia ja saavat osallistua. Selonteossa valitun termistön perusteella saa kuvan, ettei nuoruusikää nuorempien lasten osallistumista ja osallisuutta pidetä oleelli­sena. Lapsen oikeuksien sopi­muksen mukaan lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. YK:n lapsen oikeuksien komitea on teh­nyt erottelun nuoruuden ja lapsuuden välille huomioimalla nuoruuden elämänvaiheen erilli­senä lapsuuden osana, mutta tunnusta­nut, että nuoruusiän määrittely ei ole helppoa.^[5]

Tule­viin sukupolviin kuuluvat kuitenkin kaikki alaikäiset iästään ja kehitysvaiheestaan riippu­matta. Lisäksi on huomionarvoista, että mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä heikom­mat ovat itsenäiset vaikuttamisen mah­dollisuudet. Olisi suotavaa, että kaikkien alle 18-vuo­tiaiden yhtäläinen oikeus osallisuuteen huomioitaisiin. Helmikuussa 2021 julkais­tussa ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen pe­rustuvassa kansallisessa lapsistrategiassa painote­taan kaikkien lasten oikeuksia osallisuu­teen ja tulevaisuuteen.[6] Lapsistrategian tar­koituk­sena on mm. turvata lapsia koskevien pe­rus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteelli­nen ja johdonmukainen toteuttaminen.

 

Turvapaikkamanettelyt ja rajat ylittävä rikollisuus

Lapset on huomioitu selonteossa nimenomaisesti turvapaikka-asioissa ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyen. Toki esimerkiksi se lähtökohta, että kaikessa EU:n ja jäsenvaltioiden toiminnassa on noudatettava kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmis­oikeuksia (s. 20), turvaa myös lasten oikeuksien toteutumista. On tärkeää, että muuttoliik­keen ja laillisten väylien kehittämisen osalta on huomioitu myös haavoittuvimmassa ase­massa olevat pakolaiset ja heidän auttamisensa (s. 20).

Lapsen edun ja oikeuksien täysimää­räisestä toteutumisesta huolehtiminen turvapaikkamenettelyissä on ensiarvoisen tärkeää, ja lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että tämä on huomioitu selonteossa (s. 21). Ottaen huomioon EU:n alueelle ilman huoltajaa saapuvien ala­ikäisten suuren määrän[7], muistuttaa lapsiasiavaltuutettu tässä yhteydessä, että lapsen oi­keuksien sopimuksen 20 artiklan mukaan lapsella, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla per­heen turvaa, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Ilman huoltajaa saa­punut alaikäinen on erityisen haavoittu­vassa asemassa, ja tämän vuoksi heidät on asetettava etusijalle käytettävissä olevien voima­varojen kohdentamisessa.[8]

Selonteossa painotetaan EU-yhteistyötä muun muassa rajat ylittävään rikollisuuteen liittyen: ihmiskauppaan ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttöön vastaaminen edellyttää tehokasta EU:n välineiden käyttöä (s. 23). Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisen osalta lapsiasia­valtuutettu pitää erittäin huolestuttavana, että lapsia suojelevien teknisten ratkaisujen käyttö käytännössä kiellettiin EU:ssa ns. teledirektiivin voimaan tulon myötä.

Lapsiasia­valtuutettu on yhdessä Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston ENOC:n kanssa suosittanut pai­na­vasti Euroo­pan parlamenttia ja EU:n neuvostoa hyväksymään Euroopan komission esittä­män väliaikai­sen poikkeuksen sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviin.[9] Poikkeus mah­dollis­taisi sel­laisten teknologisten ratkaisujen käytön verkossa, jotka aiemminkin suojelivat lapsia heihin kohdistuvilta seksuaalirikoksilta. Tämän poikkeuksen hyväksyminen viivästyi viime vuonna, millä oli vahingolliset seuraukset lasten turvallisuuden kannalta.

 

Koulutus

Selonteossa asetetaan tavoitteeksi maailman paras koulutus (s. 12), mutta sitä on lähestytty lähinnä korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koronapandemiasta johtuvat rajoitukset ovat kohdistuneet voimakkaasti lasten ja nuorten koulunkäyntiin ja opiskeluun. Etänä opiskelu on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan mm. saatavilla olevan tuen ja digiosaamisen suhteen. Esimerkiksi juuri tämän vuoksi olisi tärkeää ulottaa koulutusta koskevat strategiset tavoit­teet koskemaan myös varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toista astetta. Näin lapsilla ja nuo­rilla olisi myöhemmässä vaiheessa entistä tasa-arvoisemmat lähtökohdat mahdollistamassa esimerkiksi liikkuvuutta.

 

 

Jyväskylässä 24.3.2021

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies