Lapsiasiavaltuutetun lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

 

Viite: Sivistysvaliokunta 26.02.2021 klo 11.30 / HE 249/2020 vp / Asiantuntijapyyntö 

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

 

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (pdf)

 

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia. Ehdotetuilla muutoksilla tar­kennettaisiin päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamista henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi varhaiskasvatushenkilöstöön kuuluvan (kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä työskentelevä henkilökunta sekä varhaiskas­vatuksessa työskentelevä erityisopettaja) velvollisuudesta ilmoittaa havaitsemastaan lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuvasta epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta sekä toi­menpiteistä ilmoituksen johdosta.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Ehdotetut muutokset varhaiskasvatuslakiin ovat kannatettavia lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen kannalta.
• Sekä ehdotettu tarkennus henkilöstömitoituksesta poikkeamiseen että varhaiskasva­tushenkilöstön ilmoitusvelvollisuus epäkohdista edistävät YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja etenkin sen 28 artiklan sekä 3 artiklan 3 kohdan toteutumista.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että ehdotetut tarkennukset ja lisäykset varhaiskasvatuslakiin edistäisivät lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä lausun­topalautteen perusteella tehtyä muutosta, jolla säädösehdotuksen ilmoitusvelvollisuus laa­jennettiin koskemaan myös esiopetusta.

YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimuksen 28 artiklan mukaan lapsella on oikeus opetukseen, jonka YK:n lapsen oikeuksien komitea tulkitsee alkavan jo syntymästä ja liitty­vän läheisesti lapsen oikeuteen mahdollisimman täysimääräiseen kehittymiseen (6 artikla). Komitea korostaa varhaiskasvatusohjelmien hyötyjä lapselle ja toteaa tutkimustulosten osoittavan, että laadukkailla kasvatusohjelmilla voidaan vaikuttaa myönteisesti pikkulasten onnistuneeseen perusasteen koulutukseen siirtymiseen, koulumenestykseen ja pitkäaikai­seen sosiaaliseen sopeutumiseen. ^[1]

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 3 kohta velvoit­taa sopimusval­tiot takaamaan, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudat­tavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityi­sesti turvalli­suutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riit­tävää val­von­taa. Koulutetun henkilöstön riittävä määrä on yksi keskeinen tekijä varhaiskas­vatuksen laadun turvaamiseksi.

Ehdotettu tarkennus varhaiskasvatuslain 36 §:ään täsmentäisi päiväkodin henkilöstön mi­toi­tuksesta poikkeamisen mahdollisuutta ja toteuttaisi osaltaan valtion velvoitetta taata mää­räysten noudattaminen henkilökunnan määrään liittyen. Lapsiasiavaltuu­tettu kannattaa eh­dotettua tarkennusta.

On tunnettua, että varhaiskasvatuksessa on jo pitkään ollut huomattava pula koulutetusta henkilöstöstä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Sijaisten saaminen voi olla haastavaa, huolimatta siitä, että siihen pyrittäisiin varautumaan ajoissa. Vaikka on myönteistä, että hen­kilöstöpulaan on reagoitu lisäämällä koulutuspaikkoja, se korjaa ongelmaa vasta viiveellä. Toisaalta varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle ja tulevaisuudelle korostetaan entistä vahvemmin ja pyrkimyksenä on, että yhä useampi ja entistä varhaisemmassa vai­heessa oleva lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen. Lapsiasiavaltuutettu pitää välttämättö­mänä, että varhaiskasvatukseen kohdistuvia muutoksia ja haasteita tarkastellaan laaja-alai­sesti ja kokonaisuutena. Tehtävien päätösten tulee tukea kaikkien lasten oikeutta laadukkaa­seen ja turvalliseen varhaiskasvatukseen lapsen edun mukaisesti.

Hallituksen esityksen mukaan yhtenä toteuttamisvaihtoehtona esitettiin luopumista erilli­sestä osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevia lapsia koskevasta mitoituksesta (varhais­kasvatusasetuksen (753/2018) 1 §:n 2 momentti). Esityksen mukaan mitoitus on käytän­nössä aiheuttanut ongelmia, eivätkä säädetyt mitoitukset tosiasiallisesti toteudu (s. 16). Tämän toteuttamisen arvioidaan maksavan 44 miljoonan euroa. Hallituksen esityksessä ei esitetä (muita) perusteluita, miksi vaihtoehtoa ei ole toteutettu. Hallituksen esityksen valmisteluvai­heessa ehdotus sai kannatusta, koska erilliselle suhdeluvulle ei nähty perusteita. ^[2]  Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että erillisen mitoituksen poistaminen selkeyttäisi käytännössä päivit­täistä resurssointia ja siten omalta osaltaan parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja edistää lapsen edun toteutumista.

Varhaiskasvatuslakiin lisättäväksi esitetty ilmoitusvelvollisuus on kannatettava, sillä se vah­vistaisi lapsen oikeutta saada laadukasta ja varhaiskasvatuslain tavoitteet toteuttavaa turval­lista varhaiskasvatusta. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus edistäisi edellä mainitun YK:n lapsen oi­keuk­sia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 3 kohdan määräysten toteutumista. Lapsilla on jo pelkästään ikänsä vuoksi heikommat kyvyt ymmärtää ja vastustaa epä­kohtia sekä hakea suo­jelua niiltä. Etenkin pikkulapset ovat riippuvaisia muista ihmisistä, jotka suojelevat heitä ja edistävät heidän etuaan, ja täten varhaiskasvatuksen henkilöstön ilmoitusvelvollisuus epä­kohdista myötävaikut­taisi lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan lasten hyvinvointiin.

 

Jyväskylässä 25.2.2021

 

Elina Pekkarinen                           Sonja Vahtera

Lapsiasiavaltuutettu                     Lakimies