Lapsiasiavaltuutetun lausunto sisä­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta laiksi kansain­välistä suojelua hakevan vastaan­otosta sekä ihmis­kaupan uhrin tunnista­misesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Viite: VN/3493/2022-SM-8

 

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.  Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus.  Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitysluonnosta yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto sisäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (pdf)

 

Hallituksen esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Esitysluonnoksen mukaan ihmiskaupan uhrin asemaa parannettaisiin ihmis­kauppa­rikos­prosessin etenemisestä riippumatta hallitus­ohjelman mukaisesti. Keskeisimmät muutokset liittyisivät siihen, että ihmis­kaupan uhrin auttamisen liitännäisyys rikos­prosessiin ja rikos­prosessin eri vaiheissa tehtäviin ratkaisuihin heikkenee.

Tavoitteena on, että ihmiskaupan uhrien auttamis­toiminta muodostaisi itsenäisen ja erilli­sen kokonaisuuden suhteessa rikos­oikeus­järjestelmän puitteissa tehtyihin ratkaisuihin. Ihmis­kaupan uhrin asemaa parannettaisiin vahvistamalla uhri­lähtöisyyttä avun antamisen ja erityisesti sen jatkumisen osalta. Ennustettavammalla ja erityisesti uhrin avun­tarvetta pai­nottavalla auttamis­toiminnalla edistettäisiin ihmis­kaupan ilmi­tuloa, uhrien avun piiriin oh­jautumista ja siten myös osaltaan rikos­vastuun toteutumista.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Esitysluonnoksen ehdotukset ovat lähtö­kohtaisesti perusteltuja.
  • Esityksessä tulisi tarkemmin käsitellä esitettyjä muutoksia lapsi­uhrien ja uhrien las­ten kannalta, jotta muutoksia olisi mahdollista arvioida lasten oikeuksien näkö­kulmasta.

  • Esityksen lapsivaikutusten arviointi on puutteellinen.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Yleiset huomiot

Lapsiasiavaltuutettu pitää perusteltuna esitys­luonnoksen ehdotettuja muutoksia, joilla ihmis­kaupan uhrien tunnistamisen ja auttamisen yhteyttä rikos­prosessin etenemiseen vähen­netään. Katsomme kuitenkin, että hallituksen esitys­luonnoksessa tuli tarkemmin käsitellä muutoksia lapsi­uhrien ja uhrien lasten kannalta. Silloin myös esitettyjä muutoksia olisi mah­dollista arvioida lasten oikeuksien näkökulmasta.

Esitysluonnoksessa keskitytään vahvasti aikuisiin ja ulkomaalais­taustaisiin ihmiskaupan uh­reihin. Sinänsä tämä on osin perusteltua, koska tilastojen mukaan (31.12.2021) auttamis­järjestelmän piirissä olevista vain viisi prosenttia oli Suomen kansalaisia. Vuosittain auttamis­järjestelmään otetuista noin 66–70 prosenttia on joutunut ihmiskaupan uhriksi ulkomailla (s. 8).

Esitysluonnoksen mukaan (s. 8) ihmiskaupan uhrien auttamis­järjestelmän piirissä oli 31.5.2022 yhteensä 1179 asiakasta, joista uhreja oli 909 ja uhrien lapsia 270. Lapsiuhrien määrää ei suoraan esitetä, mutta esimerkiksi vuonna 2021 asiakkaaksi otettiin 28 lasta ja nuorta. Määrä oli noin kaksin­kertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Luonnoksen mukaan asi­akkaaksi vuonna 2021 tulleet alaikäiset olivat pääasiassa turvapaikan­hakijoita ja vain yksi oli joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Muilta vuosilta tällaisia tietoja ei esitetä. Esitys­luonnoksesta ei käy ilmi, missä määrin kotoperäistä lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa arvi­oidaan esiintyvän.

On ilmeistä, että apua ja tukea tarvitsevia lapsiuhreja ja uhrien lapsia on merkittävä määrä ja että heidän tarvitsemansa palvelut ovat ainakin osin erilaisia kuin aikuisten tarvitsemat pal­velut. HEUNIn vuonna 2019 julkaiseman selvityksen[1] mukaan ihmiskaupan uhrien auttamis­järjestelmässä on autettu vuosien 2006–2018 välisenä aikana 55:tä alle 18-vuotiasta, ja 141 nuorta (18–21-vuotiasta). Nämä luvut kertovat siitä, kuinka moni lapsi ja nuori on ohjautunut auttamisjärjestelmään, mutta ne eivät kuvaa il­miön yleisyyttä Suomessa, sillä moni tapaus jää tunnistamatta ihmiskauppana.

Samoin on todennäköistä, että lapsiin kohdistuvaa ihmis­kauppaa jää tunnistamatta, mahdollisesti ylei­semmin kuin aikuisten kohdalla. Tähän viittaa myös HEUNIn selvitys, jonka mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa hyväksi­käyttöä ei Suomessa osata arvioida ihmis­kaupan viite­kehyk­sessä, vaan se tulkitaan muuksi hyväksi­käytöksi. Lapsilla ei ole riittävästi tietoa tunnistaak­seen ihmis­kauppaa eikä aina myöskään keinoja ja kykyä tuoda sitä esiin. Tämän vuoksi so­siaali- ja terveyden­huollon palveluissa tulee olla riittävästi osaamista ihmiskaupasta il­miönä. Osaamista ihmis­kaupasta ilmiönä sekä kykyä tunnistaa ja auttaa uhria vaaditaan eri­tyisesti silloin, kun ihmis­kaupan kohteena on lapsi. 

Lapsiasiavaltuutettu on aiemmissa lausunnoissaan katsonut, että ihmiskaupan uhrien auttamis­järjestelmää koskevien säännösten sijoittaminen kansain­välistä suojelua hakevan vastaan­otosta annettuun lakiin (746/2011, vastaanottolaki) ei ole ongelmatonta ja että ih­miskauppaa ja uhrien auttamista koskeva erillinen laki voisi olla selkeämpi vaihtoehto. Sään­telyn sijoittuminen vastaanotto­lakiin ja auttamis­järjestelmän sijoittuminen Joutsenon vastaan­otto­keskuksen yhteyteen voi jättää epäselväksi sen, että auttamis­järjestelmä koskee yhtä lailla Suomen kansalaisia kuin turvapaikan­hakijoita tai muita maahan­muuttajia. Koto­peräi­sen ihmis­kaupan uhrit voivat herkemmin jäädä tunnistamatta ja vaille tarvittavaa apua ja tu­kea.

Erillislain valmistelu aloitettiin sosiaali- ja terveys­ministeriön johdolla kesäkuussa 2020, mutta tammikuussa 2022 tehtiin päätös valmistelun keskeyttämisestä. Hallituksen esitys­luonnoksessa ei valitettavasti käy ilmi, miksi tähän päädyttiin. Yhdenvertaisuus­valtuutetun kertomuksessa edus­kunnalle (K 7/2022 vp) todetaan, että ihmiskaupan uhrien auttamisen saattaminen osaksi sosiaali- ja terveyden­huoltoa on osoittautunut käytännössä vaikeaksi työksi ja erityisen ihmiskaupan uhreja koskevan auttamiskokonaisuuden rakentaminen sote-järjestelmän sisään on kohdannut vastustusta. Tästä lienee pääteltävissä syy sille, että ke­väällä 2022 päädyttiin tekemään muutokset vastaanotto­lakiin ja erillislain valmistelu kes­keytettiin. Kun perusteluja suunnan muutokselle ei esitys­luonnoksessa tuoda ilmi, vaikka erillislaki vaihto­ehtoisena toteuttamis­tapana kuvataankin (kohta 5.1.1.), ei tehtyä valintaa ole myöskään valitettavasti mahdollista arvioida. 

 

Lapsivaikutusten arviointi on puutteellinen

Kohdassa 4.2.4 käsitellään muutosten vaikutuksia lapsiin hyvin suppeasti ja kuvaten lä­hinnä nyky­tilannetta ja esityksen tavoitteita. Luonnoksen vaikutus­arvioinnissa ei ole yli­päätään esitetty arvioita siitä, miten ja missä määrin esitetyt muutokset edistäisivät lapsiin koh­distuvan ihmis­kaupan tunnistamista ja lapsi­uhrien ohjautumista auttamis­järjestelmän pii­riin. Ihmis­kaupan uhrien lasten osalta vaikutuksia ei myöskään ole tosi­asiallisesti arvioitu.

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lapsi­vaikutusten arviointia tulisi täydentää. 

 

Jyväskylässä 8.7.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, lakimies

 

[1] Kervinen, E. & Ollus, N. (2019) Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa. Heuni Publications Series No. 89.