LAPS/76/2023, 22.11.2023

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholi­lain 17 ja 26 §:n muutoksesta

Viite: VN/23782/2023

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Hallituksen esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi­lakia. Alkoholi­juomien vähittäis­myyntiä koskevia säännöksiä muutettaisiin sallimalla luvan­varaiseen vähittäis­myyntiin enintään 5,5 tilavuus­prosenttia etyyli­alkoholia sisältävien alkoholi­juomien lisäksi myös enintään 8,0 tilavuus­prosenttia etyyli­alkoholia sisältävät käymis­teitse valmistetut alkoholi­juomat. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kevät­kaudella 2024.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Päihteillä on erittäin haitallisia välittömiä (lasten ja nuorten oma alkoholin­käyttö) ja välillisiä (lasten vanhempien tai muiden läheisten ongelmallinen alkoholin­käyttö) vaikutuksia lapsen terveyteen ja hyvin­vointiin.

• Alkoholin saatavuus tulisi esityksen myötä lisääntymään jopa lähes 17-kertaiseksi.

• Esitetyt muutokset heikentävät lasten oikeutta terveyteen ja kehitykseen merkittävästi. Esityksen eteenpäin vieminen on lapsen edun vastaista, eikä sitä voi siksi pitää hyväksyttävänä.

• Hallituksen esityksestä ja laajemmin alkoholi­poliittisesta keskustelusta puuttuu Suomessa lapsen ääni.

• Islannissa alkoholin saatavuus on rajoitettua ja nuorten alkoholin­käyttöä on saatu vähennettyä tuntuvasti: islantilaiset nuoret käyttävät pohjois­maisista nuorista vähiten alkoholia. On merkille­pantavaa, että Islannin tilanteen kuvaaminen puuttuu hallituksen esityksestä Pohjois­maista ainoana.

• Hallitus­ohjelmaan sisältyvät eri alkoholi­lainsäädännön muutokset tulisi käsitellä kokonaisuutena.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapset ja nuoret ovat muihin väestö­ryhmiin verrattuna erityisessä asemassa, sillä kaikilla alle 18-vuotiailla lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus erityiseen suojeluun (3 artiklan 2 kohta). Tämä tarkoittaa suojelua niin fyysistä kuin psyykkistä hyvin­vointia uhkaavilta tekijöiltä. Erään vakavan uhka­tekijän muodostavat erilaiset päihteet, joilla voi olla pahimmillaan erittäin haitallisia sekä välittömiä (lasten ja nuorten oma alkoholin­käyttö) että välillisiä (lasten vanhempien tai muiden läheisten ongelmallinen alkoholin­käyttö) vaikutuksia lapsen terveyteen ja hyvinvointiin.

Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden­tilaan on vahvistettu lapsen oikeuksien sopimuksen 24 artiklassa. Sopimuksen täytäntöön­panoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut aihetta koskevassa yleis­kommentissaan seuraavasti: ”Valtioiden tulisi suojella lapsia liuottimilta, alkoholilta, tupakalta ja laittomilta aineilta, kerätä lisää asian­mukaista näyttöä ja ryhtyä tarvittaviin toimen­piteisiin tällaisten aineiden käytön vähentämiseksi lasten keskuudessa. Komitea suosittelee lasten terveydelle haitallisten aineiden mainostamisen ja myynnin sääntelyä ja tällaisten tuotteiden markkinoinnin sääntelyä paikoissa, joissa lapset kokoontuvat, ja lasten saatavilla olevissa tiedotus­välineissä ja julkaisuissa.”[1]

On myönteistä, että esitys­luonnokseen sisältyy erillinen lapsi­vaikutusten arviointi sekä viittaus lapsen oikeuksien komitean tuoreisiin suosituksiin (HE s. 14). Arvioinnin lopputulos on kuitenkin hyvin valitettava, sillä se osoittaa, että esitetty muutos heikentäisi lapsen oikeutta terveyteen ja kehitykseen merkittävästi. Lapsen edun edelle on esityksessä asetettu markkinoiden ja kilpailun edistäminen sekä erityisesti pien­panimoiden saama hyöty, eikä esiin ole tuotu riittäviä toimia, joilla uudistuksesta aiheutuvia lapsiin kohdistuvia haittoja ehkäistäisiin.

Tämä ei ole linjassa lapsen oikeuksien sopimuksen turvaaman lapsen edun ensi­sijaisuuden periaatteen kanssa, eikä esitettyä muutosta voi siten pitää hyväksyttävänä.

Esityksen vaikutukset lasten ja nuorten omaan alkoholin­käyttöön

Suomalaisten nuorten alkoholin­käyttö on saatu 2000-luvulla laskemaan, mikä on erin­omainen saavutus. Sekä Kouluterveys­kysely että eurooppalainen koululais­tutkimus nuorten päihteiden käytöstä (ESPAD) ovat kuitenkin osoittaneet, että nuorten alkoholin­käytön väheneminen on pysähtynyt. THL:n laatiman alkoholi­lain jälki­arvioinnin mukaan nuorten alkoholin­käytön positiivisen kehityksen pysähtymisen ajoittuminen alkoholi­lain uudistuksen yhteyteen viitaa siihen, että lakimuutos vaikutti nuorten alkoholin­kulutukseen.[2] Alkoholi­lainsäädäntöön ei tulisikaan tehdä nyt muutoksia, jotka vaarantavat pitkän aikavälin myönteisen kehityksen.

Lisäksi näyttää siltä, että nuorten alkoholin­käytön väheneminen on ollut ensi­sijaisesti raittiuden yleistymistä eikä niinkään alkoholia käyttävien nuorten humala­juomisen vähenemistä[3]. Nuorten päihteiden­käytössä on havaittavissa polarisoitumista[4]. Tuoreen Kouluterveys­kyselyn (2023) mukaan tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on ollut 8.- ja 9.-luokkalaisista 8,8 prosenttia, lukion 1.- ja 2.-luokkalaisista 14,6 prosenttia ja ammatillisten oppi­laitosten 1.- ja 2.-vuosi­kurssilaisista 21,8 prosenttia.

Alkoholin terveys­vaarat korostuvat mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse. Aivot kehittyvät pitkään vielä nuoruus­vuosien aikana ja ovat nuoruus­iässä erityisen herkkiä kehitys­häiriöille. Humala­hakuinen juominen voi heikentää muun muassa muistia ja oppimis­kykyä.[5] Nuorilla myös alkoholi­myrkytykset ovat yleisempiä kuin muilla käyttäjillä. Käypä hoito -suositus määritteleekin alle 18-vuotiaiden alkoholin­käytön aina riski­käytöksi.[6]

Erilaiset kokeilut kuuluvat nuoruuteen, eivätkä alkoholi­myynnin ikärajat ja valvonta pysty täysin estämään nuoria hankkimasta alkoholia. Laajempi saatavuus kuitenkin lisää siihen mahdollisuuksia huomattavasti. Alaikäisten on helpompi saada ostettua alkoholi­juomia lähikaupasta kuin Alkosta, jossa myynnin­valvonta on tiukkaa ja henkilökunta koulutettua. Nuorten on myös helpompi saada täysi-ikäiset kaverinsa hakemaan juomia lähikaupasta kuin kauempana olevasta Alkosta.[7] Esityksen mukaan (HE s. 10) Suomessa on tällä hetkellä 373 Alkon myymälää ja noin 6 300 kauppaa, joilla on alkoholin vähittäismyynti­lupa, joten alkoholin saatavuus tulisi esityksen myötä lisääntymään jopa lähes 17-kertaiseksi.

On sinänsä myönteistä, että muutoksen rajaaminen vain käymis­teitse valmistettuihin alkoholi­juomiin perustuu nimen­omaisesti tavoitteeseen suojella nuoria tyttöjä heidän keskuudessaan suosituilta juoma­sekoituksilta. Tätä vasten huomattavan risti­riitaiselta tuntuu kuitenkin se, että esitys toisi nykyistä runsaasti vahvemmat olutjuomat sekä siiderit lähimyyntiin. Kuten esityksessäkin tuodaan esiin, suomalais­poikien suosituin alkoholi­juoma on ollut olut, ja siiderit taas kuuluvat tyttöjen suosikki­juomiin.[8] Lisäksi esityksessä arvellaan myös mietojen makeiden viinien kiinnostavan ala­ikäisiä nuoria, niin kuin varmasti onkin.

Hallituksen esityksessä todetaan hyvin suoraan, että lapset altistuisivat esitettyjen muutosten myötä nykyistä laajemmalle alkoholi­juomien tarjonnalle, mutta arvioinnin loppu­tulokselle ei anneta painoarvoa. Haittojen ehkäisemiseksi ei riitä, että hallitus on hallitus­ohjelmassa päättänyt kiinnittää erityistä huomiota ehkäisevään päihde­työhön lasten ja nuorten toiminnassa. (HE s. 14.)

Esityksen haitalliset vaikutukset lasten ja nuorten kasvu­olosuhteisiin

Lapsen vaikutus­mahdollisuudet läheistensä alkoholin­käyttöön ovat pienet, kun taas kasvu­olosuhteiden vaikutus lapsen terveyteen, kehitykseen ja hyvin­vointiin on erittäin merkittävä. Vanhempien alkoholin­käyttö, erityisesti ongelma­käyttö, vaarantaa lapsen hyvin­vointia ja perus­turvallisuutta monella tavoin vaikuttaen lapsen elämään usein pitkälle aikuisuuteen asti.

Rekisteri- ja tilasto­tietojen pohjalta tehtyjen arvioiden mukaan noin 65 000–70 000 lasta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on päihde­ongelma. Päihde­ongelmaan liittyvistä rekisteri­merkinnöistä suurin osa (70–80 %) koskee alkoholin­käyttöä. Todellisuudessa niiden lasten määrä, joiden vanhemmat olisivat päihde­hoidon tarpeessa, on arviolta vielä monin­kertainen. Rekisteri­tietojen perusteella tavoitetaan nimittäin vain pieni osa päihteiden ongelma­käytön kirjosta.[9]

A-klinikka­säätiön toteuttamassa kyselyssä selvitettiin 12–18-vuotiaiden lasten kokemuksia vanhempien liiallisesta päihteiden käytöstä. Suuri osa kyselyyn vastanneista nuorista kertoi vanhempiensa juomiseen liittyvän kielteisiä kokemuksia ja tunteita. Yleisimpiä vanhempien aiheuttamia haittoja olivat perhe­riidat (usein väki­valtaiset), häpeä vanhemmista, ahdistus sekä luottamuksen kärsiminen, pelko vanhempaa kohtaan ja unen puute.[10]

Vakavimmissa tilanteissa vanhempien ongelmallinen alkoholin­käyttö johtaa siihen, ettei lapsi voi asua perheensä kanssa. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on yksi merkittävimmistä syistä lasten­suojelun toimen­piteiden perusteena, ja vanhemman alkoholi­ongelma nostaa selvästi riskiä lapsen huostaan­ottoon ja sijoitukseen kodin ulko­puolelle. Esimerkiksi THL:n lasten kodin ulko­puolelle sijoittamisen syitä ja taustoja kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, että alkoholin­käytön arvioitiin vaikuttavan paljon joka neljännen (26 %) kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen tilanteen taustalla[11].

Tutkimus on myös osoittanut, että vanhemman päihde­ongelma lisää merkittävästi pienten lasten riskiä joutua sairaala­hoitoon sairauden tai tapaturman vuoksi sekä on yhteydessä lasten ja nuorten mielenterveys­ongelmien riskiin[12].

Alkoholin saatavuuden lisääntyessä kasvaa lisäksi riski alkoholin aiheuttamille sikiö­vaurioille. Esityksessä mainitaan lyhyesti naisten raskauden­aikaisen alkoholin­käytön riskit sikiö­vaurioiden syntymiselle (HE s. 14), mutta siinä ei arvioida rehellisesti esitettyjen muutosten vaikutuksia. Esityksessä toistetaan usein esitetty arvio, jonka mukaan Suomessa syntyy vuosittain 600–3 000 lasta, joilla on alkoholin aiheuttamia vaurioita. Tämä arvio perustuu kuitenkin vanhoihin kansain­välisiin arvioihin sekä 1990-luvulla tehtyihin kysely­tutkimuksiin. Ajan­tasaisen ja tarkemman tutkimus­tiedon hankkiminen vaurioiden yleisyydestä parantaisi osaltaan ymmärrystä siitä, kuinka vaarallista alkoholin­käyttö voi olla sekä millaista kärsimystä se aiheuttaa. Lisäksi se tarkentaisi arviota kustannuksista, joita alkoholista voi tästäkin näkö­kulmasta syntyä yhteis­kunnalle.

Esityksessä todetaan varsin rehellisesti, etteivät alkoholi­juomien luvan­varaisen vähittäis­myynnin muutokset edistä alkoholin­käytön siirtämistä pois kotioloista, vaan pikemmin lisäävät käyttöä ja käyttö­tilanteita kodeissa, jolloin lasten ja perheiden kokemat haitat lisääntyvät ja syvenevät. Lisäksi mainitaan, että tämän myötä lastensuojelu­toimien tarve ja kustannukset kasvavat. (HE s. 14.) Esityksen lasten ja nuorten näkö­kulmasta erittäin haitalliset vaikutukset on siten tunnistettu ja tunnustettu. Tällä ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta esityksen loppu­tulokseen.

On myös muistettava, että vaikka lasten kokemukset häiritsevästä aikuisten alkoholin­käytöstä keskittyvät pääosin oman kodin tapahtumiin ja vanhempien toimintaan, lapset kokevat päihde­haittoja ja -uhkia myös julkisissa tiloissa ja tilanteissa. Näitä kokemuksia on valitettavasti tutkittu vasta erittäin vähän.[13] Myös nämä lasten kannalta haitalliset vaikutukset on huomioitava pohdittaessa alkoholin saatavuuden ja sen myötä kulutuksen kasvun vaikutuksia.

Kokonais­vaikutukset tuotava esille

Hallitus­ohjelmaan sisältyy myös muita alkoholin vapauttamista koskevia toimen­piteitä nyt lausuttavana olevan esityksen ollessa lainsäädäntö­muutoksista ensimmäinen. Esitys­luonnoksen mukaan sosiaali- ja terveys­ministeriö valmistelee muutoksia, jotka koskevat muun muassa kotimaisten alkoholi­juomien tuottajien valmistus­paikalta tapahtuvan vähittäis­myynnin laajentamista, rajat ylittävän etämyynti­menettelyn selkiyttämistä sekä alkoholi­juomien verkko­kaupan ja kotiin­kuljetuksen sallimista. Lisäksi hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta siirtää myös enintään 15-prosenttiset viinit luvan­varaiseen vähittäis­myyntiin. (HE s. 3.)

Esityksen mukaan nyt valmisteilla olevalla muutoksella on jo yksinään toden­näköisesti negatiivisia vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvin­vointiin. Kun sitä tarkastellaan suhteessa hallitus­ohjelmassa linjattuihin pidemmälle meneviin alkoholi­markkinoita avaaviin toimiin, johtaisivat ne kokonaisuutena arvioituna huomattavan suuriin terveys- ja hyvinvointi­vaikutuksiin. (HE s. 9.) Tämän tarkempaa arviota muutosten kokonais­vaikutuksista ei ole saatavilla.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että yksittäisten esitysten eteenpäin viemisen sijaan hallitus­ohjelman mukaiset muutokset alkoholi­lakiin tulisi käsitellä kokonaisuutena, tuoden avoimesti näkyviksi suunniteltujen muutosten yhteis­vaikutukset.

Lopuksi

Sekä tästä esityksestä että laajemmin alkoholi­poliittisesta keskustelusta puuttuu Suomessa lapsen ääni. Suomalainen päihde­tutkimus ja -politiikka ovat keskittyneet aikuisten kokemuksiin haitoista. Myös päihde­poliittisia ratkaisuja on perusteltu vahvasti kansan­terveydellisillä perusteilla, tarkoittaen tällöin aikuisten ja erityisesti vielä käyttäjien terveyttä. Suomessa ei ole sen sijaan tutkittu tai käytetty alkoholi­poliittisia keinoja aikuisten aiheuttamien lasten kokemien päihde­haittojen torjumiseen. Tiettävästi missään ei ole toistaiseksi tehty tai yritetty tehdä kattavaa kartoitusta aikuisten päihteiden­käytön aiheuttamista vaikutuksista ja haitoista. Kuten Itäpuisto toteaa, tarvittaisiin rohkeutta kuunnella lapsia, vaikka se mitä kuullaan, voi olla aikuisille ahdistavaa kuultavaa.[14]

Lapsiasia­valtuutettu haluaa lisäksi muistuttaa Islannissa tehdyistä lapsen etua painottavista arvo­valinnoista, jotka konkretisoituvat tiukkana alkoholi­politiikkana. Islannissa on vähittäis­myynnissä vain mietoja alkoholi­juomia ja alkoholi­myymälät ovat hyvin rajoitetusti auki. Nuorten alkoholin­käyttöä on saatu vähennettyä tuntuvasti, ja islantilaiset nuoret käyttävät pohjois­maisista nuorista vähiten alkoholia. On merkille­pantavaa, että Islannin tilanteen kuvaaminen puuttuu hallituksen esityksestä Pohjoismaista ainoana.

Yhteenvetona lapsiasia­valtuutettu toteaa, että esityksen mukaiset muutokset heikentävät lasten asemaa ja oikeuksia oleellisesti ja aiheuttavat lapsille ja nuorille pahimmillaan suurta inhimillistä kärsimystä. Esityksen eteenpäin vieminen on yksi­selitteisesti lapsen edun vastaista, eikä sen eteenpäin viemistä voi siksi pitää hyväksyttävänä.

 

 

Jyväskylässä 22.11.2023