Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta

 

Viite: VN/18468/2021

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi luonnosesitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

 

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta (pdf)

 

Luonnosesityksen ja siihen liittyvän muistion keskeinen sisältö

Vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentin 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi. Momentin 4 kohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että covid-19-rokotukset annettaisiin myös 12-15-vuotiaille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa lausunnossaan 23.6.2021, että Euroopan lääkevirasto (EMA) suositteli BioNTechin ja Pfizerin kehittämän covid-19-rokotteen (Comirnaty) käyttöaiheen laajennusta 12-15-vuotiaisiin, ja Euroopan komissio hyväksyi myyntiluvan laajennuksen 28.5.2021. THL:n asettama Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) lasten koronarokottamisen alatyöryhmä suositti kokouksessaan 21.6.2021 12-15-vuotiaiden lasten ja nuorten vapaaehtoisten koronarokotusten aloittamista Suomessa heti, kun se on mahdollista. Suositus perustuu julkaistuun tieteelliseen näyttöön rokotteen immunogeenisuudesta, turvallisuudesta ja tehosta, mallintamisella tehtyyn arvioon vaikutuksista SARS-CoV-2-epidemian kulkuun ja rokotusten hyväksyttävyyttä arvioiviin kyselytutkimuksiin.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotettua muutosta kannatettavana. 
• Lasten rokottaminen covid-19-tautia vastaan liittyy väestön yleisen rokotekattavuuden ja viruksen leviämisen estämiseen.
• Lapsiasiavaltuutettu on seurannut nk. long covid -tapauksista julkaistuja kansainvälisiä raportteja sekä arvioita lapsilla esiintyvän hyperinflammatorisen oireyhtymän yhteydestä covid-19-infektioon. Lasten rokottamisella covid-19-tautia vastaan vaikutetaankin todennäköisesti suoraan lasten terveyteen ja hyvinvointiin.   
• Lasten rokottamiseen covid-19-tautia vastaan kytkeytyy väestön yleisen rokotekattavuuden ja viruksen leviämisen estämisen lisäksi myös suoraan lapsen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä näkökohtia. 
• On yhdenvertaisuuskysymys, että lapset voivat halutessaan ottaa rokotteen, joka on todettu tutkimuksissa heille turvalliseksi. 
• Lapsiasiavaltuutettu on jo ennen pandemiaa kiinnittänyt huomiota siihen, että rokotusvastaisuus on yleistynyt viime vuosina. Samalla pienten lasten rokottaminen tartuntatauteja vastaan on osassa kunnista vähentynyt ja rokotuskattavuus jäänyt alhaiseksi. Rokotusvastaisuuden ehkäisemiseksi ja perheiden tukemiseksi olisi äärimmäisen tärkeää, että valtionhallinto osoittaisi virkamiehen, jonka tehtävänä on neuvoa ja ohjata lapsiperheitä rokoteasioissa ja niihin liittyvissä vahingonkorvausasioissa.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1105/2020) 2 §:n muuttamista siten, että myös 12-15-vuotiaat tulevat sen piiriin, kannatettavana. Lapsiasiavaltuutettu on mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle antamassaan tuoreessa lausunnossa pitänyt tärkeänä, että lapsillakin on mahdollisuus turvalliseen rokotukseen ja pandemiarajoituksista vapaaseen elämään jat­kossa. On siis ensiarvoisen tärkeää, että turvallisten rokotteiden kehittämiseen panostetaan ja myös rokottamisessa huolehditaan kaikkien ryhmien terveydestä ja turvallisuudesta. Suo­messa rokoteturvallisuus on huippuluokkaa ja niin tulee olla jatkossakin.[1] 

Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3.1 artiklan mukaan oikeus siihen, että hänen etunsa huomioidaan ensisijaisesti, kun tehdään lasta koskevia päätöksiä. Lapsen edun ensisijaisuutta on noudatettava kaikissa terveyteen liittyvissä päätöksissä, jotka koskevat yk­sittäistä lasta tai lapsiryhmää. Lisäksi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artiklassa tur­vataan erikseen lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, jonka toteutumi­nen on välttämätöntä kaikkien muiden yleissopimuksen mukaisten oikeuksien nauttimisen kannalta.[2]  Yleiskommentissaan parhaasta mahdollisesta terveydentilasta lapsen oikeuksien komitea on alleviivannut sitä, että taistelussa tauteja vastaan perusterveydenhuollon tasolla valtioiden tulisi sisällyttää palveluvalikoimaan myös uudet saataville tulleet ja testatut lääk­keet.[3]

Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31 artiklan mukaan oikeus vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan. Sillä, että oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan toteutuu, on yhteys lapsen hyvinvointiin ja parhaaseen mahdolliseen tervey­teen, joka turvataan yleissopimuksen 24 artiklassa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on ko­rostanut WHO:n terveysnäkemystä, jossa terveys määritellään täydellisen ruumiillisen, hen­kisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Lisäksi komitea on painottanut sellaista lähestymis­tapaa terveyteen, joka korostaa tarvetta poistaa syrjäytymistä ja vähentää sosiaalisia eroja terveyden osalta.^[4]

Lapsiasiavaltuutettu on säännöllisesti covid-19-pandemian aikana tuonut esiin huoltaan siitä, kuinka monet viruksen leviämisen ehkäisemiseen pyrkineistä ja sikäli perustelluista rajoitustoimista ovat kuitenkin kohdistuneet kohtuuttomasti lapsiin ja nuo­riin.[5]  Esimerkiksi lasten hyvinvointiin laajasti vaikuttavaa harrastustoimintaa on pandemian aikana huomattavasti rajoitettu, ja ylipäätään lasten sosiaalinen elämä on kärsinyt. Näin on tietysti käynyt kaikilla iästä riippumatta, mutta lapsen mahdollisuus sosiaaliseen kanssa­käymiseen varsinkin etäyhteyksin on usein riippuvaista sellaisista tekijöistä, kuten laitteiden saatavuus tai huoltajilta saatu tuki, joihin lapsella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Lapsiasiavaltuutettu haluaa lisäksi korostaa rokottamiseen liittyviä yhdenvertaisuusnäkökohtia. Lasten yhdenvertaisuus turvataan sekä Suomen perustuslaissa (731/1999) että lap­sen oikeuksien yleissopimuksessa. Perustuslain 6 § vahvistaa kaikkien olevan yhdenvertaisia lain edessä ja edellyttää, ettei ketään ilman hyväksyttävää syytä aseteta eri asemaan esimer­kiksi iän perusteella. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 2 artiklassa painotetaan sopimuk­sessa vahvistettujen oikeuksien kuulumista jokaiselle valtion lainkäyttövallan alaiselle lap­selle ilman syrjintää. Syrjimättömyys on myös yksi lapsen oikeuksien yleissopimuk­sen yleisperiaatteista.[6]

Testattujen ja turvallisiksi todettujen rokotteiden epääminen lapsilta olisi lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan lapsiväestön syrjintää. Lasten yhdenvertai­nen mahdolli­suus rokotuksiin tukee sitä, että lapset pääsevät nauttimaan täysimääräisesti oikeuksistaan, kuten koulutuksesta, vapaa-ajasta, virkistystoiminnasta, kulttuurista ja sosi­aalisesta kanssakäymisestä eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Sosiaalisten näkökulmien lisäksi myös terveydelliset seikat puoltavat lasten oikeutta turvallisiin koronarokotuksiin muun väestön ohella. Lausuntopyynnön ohessa tulleessa muistiossa todetaan, ettei covid-19-viruksen aiheuttamaa tautiin ole Suomessa kuollut alaikäisiä ja että taudinkuva on lasten kohdalla ”yleensä lieväoireinen verrattuna vanhempien ikäluokkien taudinkuviin”. Tämä on tietysti positiivista. Samalla on huolestuttavaa, että myös lap­silla ja nuorilla on havaittu pitkään sairastamisen jälkeen jatkuneita nk. long covid -oireita.[7]

Ruotsin lapsiasiavaltuutettu onkin selvityksessään covid-19-pandemian vaikutuksista lapsiin tuonut esille yhtenä erityistä huomiota vaativana ryhmänä juuri pitkittyneistä koronaoireista kärsi­vät lapset. Raportissa todetaan, että pitkittyneistä oireista kärsivät lapset voivat huonosti mo­nin tavoin, pitkittyneet oireet vaativat lapsilta jatkuvasti kontaktia terveydenhuoltoon ja vai­kuttavat negatiivisesti mm. koulunkäyntiin.[8] Monet lapsista olivat kokeneet, ettei heidän oi­reiluaan ollut otettu tosissaan ja kärsineet siitä, että aikuiset vähättelivät covid-19-pande­mian vaikutuksia lapsiin ja väittivät vastoin lasten omia kokemuksia, etteivät lapset sairastu koronaan vakavasti.[9]

Lapsiasiavaltuutettu on seurannut myös arvioita covid-19-taudin ja lap­silla esiintyvän hyperinflammatorisen oireyhtymän yhteydestä. Hyperinflammatorinen oireyhtymä on uusi, lapsipotilailla havaittu oirekokonaisuus, jolla on ajallinen yhteys SARS-CoV-2:n aiheuttamaan COVID-19-tautiin. Oireyhtymän patogeneesi on epäselvä, mutta sen epäillään liittyvän COVID-19-infektioon. Vaikka hyperinflammatorinen oireyhtymä on harvi­nainen ja sen ennuste on yleisesti hyvä, kuolleisuus on suuremmissa kohorteissa ollut 1-2 %. Sairaalahoitoa vaatineiden COVID-19-primaari-infektioiden osalta vastaavan ikäluokan kuol­leisuus on ollut noin 0,2 %. Oireyhtymän pitkäaikaisvaikutuksia ei luonnollisesti vielä tun­neta.^[10]

Lasten rokottamisella on siis muistiossa mainittujen yleisen rokotekattavuuden ja tau­din leviämisen hillitsemisen lisäksi todennäköisesti myös suora vaikutus lasten terveyteen.

 

Covid-19-rokotuskattavuuden kannalta on positiivista, että muistion perusteella ”vanhemmat suhtautuvat lasten koronarokottamiseen myönteisesti”. Lasten rokottamiseen liittyvät kysymykset nousevat kuitenkin aika ajoin yleiseen keskusteluun, ja lapsiasiavaltuutettu on jo ennen pandemiaa kiinnittänyt huomiota siihen, että rokotusvastaisuus on yleistynyt viime vuosina. Samalla pienten lasten rokottaminen tartuntatauteja vastaan on joissakin kunnissa vähentynyt ja rokotuskattavuus jäänyt alhaiseksi. Covid-19-pandemian yhteydessä on ollut viitteitä siitä, että rokotusvastaisuus kohdistuu myös covid-19-rokotteisiin ja niiden antami­seen lapsille ja nuorille. Tämä on herättänyt laa­jaa yhteiskunnallista huolta ja keskustelua, ja aiheesta on tullut yhteydenottoja myös lapsiasiavaltuutetun toimistoon. Lapsiasiavaltuu­tettu on jo ennen pandemiaa an­tamassaan lausunnossa todennut seuraavaa:

”Suomessa 235 lasta ja nuorta saa korvauksia sairastuttuaan narkolepsiaan Pandemrix-rokot­teen myötä vuonna 2010. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveysministeriö nimitti yhden virka­mie­hen yhteyshenkilöksi rokotteesta sairastuneiden ja heidän omaistensa tueksi. Enää täl­laista yhteyshenkilöä ei ole, mutta rokotteesta sairastuneet lapset ovat yhä keskuudessamme. Osa heistä on siirtymässä itsenäiseen elämään ja perheet tarvitsisivat kipeästi viranomaista, joka osaisi neuvoa heitä tukijärjestelmän muuttuessa aikuisuuden myötä. Rokotusvastaisuu­den ehkäisemiseksi ja perheiden tukemiseksi olisi äärimmäisen tärkeää, että valtionhallinto osoittaisi virkamiehen, jonka tehtävänä on neuvoa ja ohjata lapsiperheitä rokoteasioissa ja niihin liittyvissä vahingonkorvausasioissa.”[11]