LAPS/14/2022, 11.8.2023

Lapsiasia­valtuutetun lausunto sosiaali- ja terveys­ministeriölle hallituksen esitys­luonnoksesta vammaispalvelu­lain voimaantulon siirtämiseksi

Viite: VN/19726/2023

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Hallituksen esitys­luonnoksen keskeinen sisältö[1]

Uusi vammaispalvelu­laki (675/2023) liite­lakeineen hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023 ja vahvistettiin 14.4.2023. Lakien oli tarkoitus tulla voimaan 1.10.2023. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaispalvelu­lakia ja kehitys­vammaisten erityis­huollosta annettua lakia sekä neljää niihin liittyvää lakia siten, että kaikkien lakien voimaan­tulo siirrettäisiin alkamaan 1.10.2024.

Muutos mahdollistaisi vammaispalvelu­lain soveltamis­alan tarkentamisen erikseen annettavalla esityksellä ennen lakien voimaan­tuloa Petteri Orpon hallituksen ohjelman edellyttämällä tavalla siten, että vammaispalvelu­laki säilyisi vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityis­lakina. Tämä turvaisi yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut vammaisille henkilöille ja varmistaisi hyvinvointi­alueiden rahoitus­periaatteen toteutumisen.

Lausunto on jätetty lausuntopalvelu.fi:ssä.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu pitää ehdotettua uuden vammaispalvelu­lain voimaan­tulon siirtoa ongelmallisena.

• Hallituksen esitys­luonnoksessa tai hallitus­ohjelmassa ei ole esitetty perusteluja sille, miksi uuden vammaispalvelu­lain säännökset, jotka edistävät vammaisen lapsen oikeuksia ja asemaa, eivät voisi tulla voimaan alkuperäisessä aikataulussaan 1.10.2023 alkaen.

• Hallitus­ohjelmaan sisältyvä kirjaus määrä­aikaisesta ohjelmasta, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuro­psykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutus­palveluihin, on myönteinen, mutta se ei kuitenkaan korvaa kuin pieneltä osin niitä uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa vammaisten lasten asemaa.

• Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että jatko­valmistelussa tehdään kattava lapsi­vaikutusten arviointi.

• Lapsiasia­valtuutettu pitää yleisellä tasolla huolestuttavana, että tunnistetuista ja merkittävistäkin vaikutus­arviointien puutteista tai risti­riitaisuuksista huolimatta laki­ehdotukset etenevät jopa lain hyväksymiseen saakka. Tällöin voidaan joutua nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa jo ennen lain voimaan­tuloa katsotaan tarpeelliseksi tehdä uuteen lakiin muutoksia ja siirtää sen voimaan­tuloa.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää ehdotettua uuden vammaispalvelu­lain (675/2023) voimaan­tulon siirtoa ongelmallisena seuraavin perusteluin.

Pääministeri Orpon hallitus­ohjelman[2] mukaan hallitus käynnistää kiireellisesti lain­valmistelun, jonka tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus, priorisoiden uuden vammaispalvelu­lain valmistelua lainvalmistelu­prosessissa. Voimaan­tulon siirron tarkoituksena on huomioida vammaispalvelu­lakiin eduskunta­käsittelyn aikana tehdyt lisäykset ja muutokset (s. 33-34). Hallituksen esitys­luonnoksen mukaan kyse on pääasiassa siitä, että voimaan­tulon siirtäminen eteenpäin mahdollistaisi vammaispalvelu­lain soveltamis­alan tarkentamisen eli käytännössä ikääntymis­rajoituksen poistamisen vaikutusten arvioimisen ja soveltamis­alan rajaamisen.

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida hallituksen esitys­luonnosta lasten oikeuksien näkö­kulmasta, joten emme ota kantaa hallituksen esitys­luonnokseen ikääntymis­rajoituksen osalta. Sen sijaan huomautamme, että hallituksen esitys­luonnoksesta ja hallitus­ohjelmasta ei käy ilmi, että uuden vammaispalvelu­lain säädöksiä, joiden tarkoituksena on turvata vammaisen lapsen oikeutta palveluihin (muun muassa 19 § Lapsen asumisen tuki, 20 § Lapsen mielipiteen selvittäminen päätettäessä lapsen asumisen tuesta kodin ulkopuolella, 21 § Lapsen sivistykselliset oikeudet lapsen asuessa kodin ulkopuolella, 22 § 4 momentti esteettömän asumisen tuesta vuoroasumis­tilanteissa ja 24 § 2 momentti lyhyt­aikaisesta huolen­pidosta koulun­käynnin yhteydessä) olisi tarkoitus muuttaa. Siitä huolimatta myös näiden tärkeiden uudistusten voimaantuloa siirrettäisiin eteenpäin.

Hallituksen esitys­luonnoksessa jää varsin vähälle huomiolle se, että nykyinen lain­säädäntö ei turvaa kaikilta osin perustus­lain, YK:n vammais­sopimuksen ja YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen asettamia vaatimuksia. Kyseiset uudet säännökset edistäisivät vammaisen lapsen oikeutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä oikeutta tarvitsemiinsa palveluihin. Hallituksen esitys­luonnoksessa tai hallitus­ohjelmassa ei ole esitetty perusteluja sille, miksi uusi vammaispalvelu­laki ei voisi näiltä osin tulla voimaan alku­peräisessä aika­taulussaan 1.10.2023 alkaen.

Hallitus­ohjelmaan sisältyvä kirjaus syksyllä 2023 aloitettavasta määrä­aikaisesta ohjelmasta, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuro­psykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutus­palveluihin Kelan harkinnan­varaisen kuntoutuksen kautta, on myönteinen. Hallituksen esitys­luonnoksen kohdassa 4.2.4 todetaan, että ohjelma lieventää osittain vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen voimaantulon siirtymisestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, mikä sinänsä voi pitää paikkansa. Arviointia tästä ei hallituksen esitys­luonnoksen perusteella ole tosin mahdollista tehdä. Joka tapauksessa on selvää, että kyseinen ohjelma ei kuitenkaan korvaa kuin pieneltä osin niitä uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa vammaisten lasten asemaa ja jotka nyt jäisivät odottamaan uuden vammaispalvelu­lain voimaan­tuloa.

Hallituksen esitys­luonnoksessa todetaan (kohta 3 Tavoitteet), että uuden vammaispalvelu­lain voimaan­tulon siirtäminen mahdollistaisi huolellisen vaikutus­arvioinnin tekemisen. Lisäksi lakimuutoksilla voitaisiin turvata vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus sekä hyvinvointi­alueiden mahdollisuus rahoittaa uudistus. Esitys­luonnoksessa todetaan myös (s. 6), että eduskunta­käsittelyssä uuteen vammaispalvelu­lakiin tehdyistä muutoksista ei ollut mahdollista tehdä riittäviä ja perusteellisia vaikutus­arviointeja.

Toteamme lisäksi, että lapsiasia­valtuutettu huomautti eduskunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle vammaispalvelu­lain hallituksen esityksestä (HE 191/2022 vp) antamassaan lau­sunnossa lapsi­vaikutusten arvioinnin puutteista.[3] Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että jatko­valmistelussa arvioidaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia kattavasti.

Lapsiasia­valtuutettu pitää yleisellä tasolla huolestuttavana, että tunnistetuista ja merkittävistäkin vaikutus­arviointien puutteista tai risti­riitaisuuksista huolimatta laki­ehdotukset etenevät jopa lain hyväksymiseen saakka. Tällöin voidaan joutua nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa jo ennen lain voimaan­tuloa katsotaan tarpeelliseksi tehdä uuteen lakiin muutoksia ja siirtää sen voimaan­tuloa. Nyt lausuttavana olevan hallituksen esitys­luonnoksen osalta vahvistuu entisestään käsitys siitä, että siirto­päätöksen ja sen vaihto­ehtoisten toteutus­tapojen tai siirtämättä jättämisen vaikutuksia ei myöskään ole huolellisesti arvioitu ennen päätöksen­tekoa. Nämä kaikki ovat omiaan heikentämään lainvalmistelu­prosessin luotettavuutta ja uskottavuutta.

Huolestuttavaa on lisäksi se, että hallitus­ohjelmassa on tulevan lain­valmistelun vuosittaiseksi kustannus­vaikutukseksi nykytilaan verrattuna kiinnitetty 100 miljoonaa euroa. Se herättää kysymyksen, tullaanko lain­valmistelussa puuttumaan myös esimerkiksi vammaisten lasten palveluihin, jos tässä vaiheessa ajateltu soveltamisalan rajoittaminen ei riitäkään kustannus­rajoituksissa pysymiseen.

Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että perustus­lain 19.3 § takaa jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveys­palveluihin. Riittävyyden arvioinnissa lähtö­kohtana on sellainen palvelujen taso, joka luo jokaiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysi­valtaisena jäsenenä (HE 309/1993 vp., s. 71). Hallituksen esityksessä uudeksi vammaispalvelu­laiksi (HE 191/2022 vp., s. 57) todetaan, että ”[v]ammaisten henkilöiden perus­oikeuksia turvaavat palvelut ehdotetaan säädettäväksi hyvinvointi­alueen erityisen järjestämis­velvollisuuden piiriin kuuluvina, määrä­rahoista riippumattomina palveluina”.

Tähän sopii huonosti se, että kustannus­vaikutuksia rajoitetaan jo ennakkoon, vaikka esitys­luonnoksessa todetaan selkeästi vaikutus­arviointien puutteellisuus ja muun muassa huomattavasti toisistaan poikkeavat arviot, jotka koskivat eduskunta­käsittelyssä poistetun ikääntymis­rajoituksen kustannus­vaikutuksia (s. 6).

 

Jyväskylässä 11.8.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, lakimies