LAPS/66/2022, 1.11.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sosiaali- ja terveys­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle osto­voiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lain­säädännöksi sekä laiksi lasten koti­hoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Viite: Sosiaali- ja terveys­valiokunta perjantai 28.10.2022 klo 10.30 / HE 236/2022 vp / Asiantuntija­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.  Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus.  Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Lapsi­perheiden tukemiseksi esitetään väli­aikaisesti korotettaviksi työttömyys­turvan lapsi­korotusta, lapsi­lisän yksinhuoltaja­korotusta, opinto­rahan huoltaja­korotusta sekä toimeen­tulo­tuen alle 18-vuotiaiden lasten perus­osaa. Lasten koti­hoidon ja yksityisen hoidon tuesta an­netun lain mukaisen yksityisen hoidon tuen hoito­lisän enimmäis­määrä esitetään korotetta­vaksi pysyvästi. Sairaus­vakuutus­lain lääke­korvaus­järjestelmän vuosi­omavastuu ehdotetaan jäädytettäväksi vuonna 2023 vuoden 2022 tasoon.

Muut kuin lasten koti­hoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskevat lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023 ja olemaan voimassa vuoden 2023 loppuun. Lasten koti­hoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskeva laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2023.

Lapsiasia­valtuutetun kannanotot

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen mukaisesti sopimus­valtiot ovat sitoutuneet turvaa­maan jokaisen lapsen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta riittävän elin­tason (27 artikla). Ensi­sijainen vastuu elin­tason turvaamisesta on lapsen huoltajilla, mutta valtion on tuettava huoltajia tässä tehtävässä ja annettava tarvit­taessa erilaista apua ja tukea, joissa kiinnitetään erityisesti huomiota perus­tarpeisiin kuten ravintoon, asumiseen ja vaatetukseen. Myös kansallisen perustus­lain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolen­pidosta vastaavien mahdollisuuksia tur­vata lapsen hyvin­vointi ja yksilöllinen kasvu (19.3 §).

Lapsiasia­valtuutettu pitää hallituksen esityksen ehdotuksia kannatettavina. Inflaation kiihty­mi­nen yleisen maailman­poliittisen tilanteen seurauksena näkyy lapsi­perheiden arjessa muun muassa ruoan ja asumis­kustannusten voimakkaana kallistumisena. Julkisen vallan toimen­piteet lapsi­perheiden osto­voiman vahvistamisesta ovat tärkeä tuki sekä myös tärkeä viesti perheille: lasten hyvin­vointi ja oikeudet ovat tärkeitä.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyys­turvan lapsi­korotukseen tehdään 20 prosentin koro­tus, toimeen­tulo­tuen alle 18-vuotiaiden lasten perus­osaan 10 prosentin korotus, opinto­rahan huoltaja­korotukseen 10 euron korotus ja lapsi­lisän yksinhuoltaja­korotukseen 5 euron koro­tus kuukaudessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että sairaus­vakuutus­lain lääke­korvaus­järjestelmän vuosi­omavastuun määrään ei vuonna 2023 tehdä indeksi­tarkistusta, eli se jäädy­tetään vuoden 2022 tasoon. 

Muutokset kohdistavat tuen perheille, joissa on usein paljon toimeen­tuloon liittyviä haasteita jo ilman kiihtyvää inflaatiota ja muita jo näkyviä sekä vielä odotettavissa olevia vaikean talous­tilanteen mukanaan tuomia ongelmia. 

Lain­muutosten eh­dotetaan olevan määrä­aikaisia ja koskevan vuotta 2023.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että ehdotusten vaikutuksia lapsi­perheiden tukeen on tärkeää arvioida kokonaisuutena ja ottaa huomioon ehdotettavien korotusten vaikutus myös muihin tukiin, esimerkiksi asumis­tukeen. On tärkeää huolehtia siitä, että toimeen­tulo­tuen pitkä­aikaiselle käytölle ei luoda kannustimia. Hallituksen esityksessä todetaan muun muassa (s. 11), että toimeen­tulo­tuen piiriin lasten perus­osien korotuksen myötä tulisi arviolta 1 000 uutta kotitaloutta, ja 4 000 koti­taloudelle maksettaisiin lisä­kuukausia. Lähtö­kohtaisesti perheiden toimeen­tulo tulee ensi­sijaisesti turvata muilla keinoin, etenkin työssä­käynnin mahdollista­misella, mutta myös työttömyys­turvan, työ­kyvyttömyyden turvan ja asumisen tukemisen keinoin.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että nyt ehdotettavien muutosten voimassa­oloa ja vaikutuksia lapsi­perheiden tukeen kokonaisuutena on syytä arvioida ajoissa ennen vuoden 2023 päätty­mistä, jos perusteet tuelle ovat edelleen olemassa tai tilanne jopa heikkenee.

Yksityisen hoidon tuen tulo­sidonnaisen hoito­lisän täyttä määrää ehdotetaan korotettavaksi 100 eurolla 1.3.2023 lukien, ja tämä lain­muutos olisi pysyvä. Ehdotus liittyy parhaillaan edus­kunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen varhais­kasvatuksen asiakas­maksujen alentamisesta (HE 228/2022 vp). Lapsiasia­valtuutettu antoi edus­kunnan sivistys­valiokunnalle ko. hallituksen esityksestä lausunnon 28.10.2022.[1] Lausunnossa todettiin, että kunnal­lisen varhais­kasvatuksen asiakas­maksujen alentaminen on lähtö­kohtaisesti hyvä ratkaisu, mutta sen vaikutukset kohdistuvat ensi­sijaisesti keski­tuloisiin perheisiin.

Pienituloisimmat perheet ovat jo pää­asiassa maksuttoman varhais­kasvatuksen piirissä. Nyt ehdotettavalla yksityisen hoidon hoito­lisän korotuksella tuetaan niitä perheitä, joiden lapset ovat yksityisessä varhais­kasvatuksessa. Nykyiselläänkin yksityinen varhais­kasvatus on yleensä perheille kalliimpaa, mutta perheet voivat jatkossa valita kunnallisen varhais­kasvatuksen, jos ero maksuissa kasvaa entisestään. Päätökseen voi myös vaikuttaa muiden elin­kustannusten nousu.  

Hallituksen esityksen (s. 14) mukaan ”[k]orotuksella pyritään mahdollistamaan se, että myös pienempi­tuloiset perheet voisivat edelleen käyttää yksityisiä varhais­kasvatus­palveluita, eikä kunnan ja yksityisen tahon järjestämän varhais­kasvatuksen asiakas­maksujen välinen ero muodostuisi kovin suureksi. Yksityisen hoidon tuen hoito­lisän täyden määrän korotus koh­dentuu pieni­tuloisiin perheisiin, jotka ovat oikeutettuja tulo­vähenteiseen yksityisen hoidon tuen hoito­lisään.” 

Kuten hallituksen esityksessä todetaan (s. 14-15), hoito­lisää saa vain pieni vähemmistö yksityisen hoidon tuen saajista. Siten korotuksen vaikutukset saattavat jäädä vä­häisiksi.

Jyväskylässä 1.11.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Merike Helander, lakimies