LAPS/105/2024, 24.10.2024

Lapsiasia­valtuutetun lausunto työ- ja elinkeino­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta

Viite: VN/13118/2024

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi luonnosta hallituksen esitykseksi yleis­sopimuksen näkö­kulmasta. Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 24.10.2024.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Esityksellä esitetään hallituksen kehys­riihen, budjetti­riihen sekä ruotsin­kielisen kielen­tarkastuksen edellyttämiä muutoksia 1.1.2025 voimaan tulevaan kotoutumis­lakiin. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjetti­riihessä 3.9.2024 hyväksyttiin hallituksen esitys vuoden 2025 talous­arvioksi, jossa esitetään momentille 32.50.30 (Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä) ministeriön esitykseen ja kehys­päätökseen 2025–2028 verrattuna ylimääräinen 58 miljoonan euron säästö.

Budjetti­riihen 3.9.2024 pöytäkirja­merkinnän mukaan ”hallitus toimeen­panee valtion korvauksesta kotoutumisen edistämiseen kohdennetun säästön siten, että valtion korvausta lasketaan toteuttamalla normin­purkua kotouttamisen edistämisen laissa ja laskemalla tätä kautta valtion maksamaa laskennallisten korvausten tasoa”.

Kotoutumis­lain nojalla kunnille ja hyvinvointi­alueille lain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista henkilöistä (esimerkiksi kansain­välistä suojelua saavista ja heidän perheen­jäsenistään sekä tila­päistä suojelua saavista, joilla on kotikunta) maksettavan laskennallisen korvauksen määrää vähennettäisiin vuoden 2025 alusta lukien. Korvauksen tasosta säädetään valtio­neuvoston asetuksella. Laskennallisen korvauksen määrän vähentämistä ei voida toteuttaa ilman kotoutumis­lakiin tehtäviä muutoksia kuntien ja hyvinvointi­alueiden kotoutumisen edistämistä koskevien velvoitteiden vähentämiseksi.

Kotoutumis­laista kumottaisiin kunnan velvollisuus laatia 13 §:n 3 momentin mukainen asia­kirja kunnan kotoutumis­ohjelmasta, kunnan ja hyvinvointi­alueen velvollisuus laatia 15 §:n mukainen moni­alainen osaamisen ja kotoutumisen palvelu­tarpeen arviointi ja 17 §:n mukainen moni­alainen kotoutumis­suunnitelma sekä kunnan velvollisuus tarvittaessa laatia 21 §:n mukainen perheen kotoutumis­suunnitelma. Tämän johdosta kyseiset määritelmät poistettaisiin myös useista kohdista lakia. Kunnan maahan­muuton ja kotoutumisen edistämisen yhteistyö­ryhmää koskeva 48 § kumottaisiin. Lisäksi kunnan ja hyvinvointi­alueiden velvoitetta kotoutumisen edistämisen suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan muutettaisiin laissa.

Budjetti­riihen pöytäkirja­merkinnän mukaan normin­purku toteutetaan siten, ettei se heikennä kieli­koulutusta, varhais­kasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu on lausunut luonnoksesta hallituksen esitykseksi 6.8.2024[1] ja täydentää lausuntoaan seuraavasti.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle vuonna 2023 antamista loppu­päätelmistä, joissa komitea on muun ohella suositellut, että Suomi ”välttää sosiaaliturva­etuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin” sekä ”tehostaa edelleen politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille, muun muassa parantamalla vammaisten lasten, turvapaikanhakija­lasten ja laittomasti maassa oleskelevien lasten taloudellista tilannetta ja lisäämällä heille maksettavia sosiaaliturva­etuuksia”.[2]

Komitea on edelleen vaatinut Suomea ”varmistamaan turvapaikan­hakija-, pakolais- ja maahanmuuttaja­lasten oikeuksien kunnioittamisen kaikilta osin säätämällä lain­säädäntöä, jolla varmistetaan, että kaikilla turva­paikkaa hakevilla ja tilapäistä suojelua nauttivilla lapsilla, myös ilman huoltajaa maahan saapuneilla lapsilla, on mahdollisuus saada nopeasti kohtuu­hintaisia ja hyvä­laatuisia psyko­sosiaalisia ja kotouttavia tuki­palveluja sekä terveys-, sosiaali- ja koulutus­palveluja, mukaan lukien päivähoito­palvelut.”[3]

Lapsiasia­valtuutettu toteaa, että varhaisessa vaiheessa saaduilla kohdennetuilla ja suunnitelmallisilla palveluilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, millaisia palveluja henkilöt tarvitsevat jatkossa.

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että esitys­luonnokseen on lisätty lapsi­vaikutusten arviointia koskeva erillinen kappale, jossa on laajalti tunnistettu erilaisia palveluja, joihin esitetyt muutokset saattavat vaikuttaa. Koska tarkkaa tietoa kotoutumis­lakiin perustuvien laskennallisten korvausten kohdentamisesta kunnista ei ole saatavilla, perustuvat esitys­luonnoksen lapsi­vaikutusten arvioinnit olettamille.

Esitettyjen arvioiden valossa esitys­luonnoksen ehdotuksiin onkin vaikea ottaa kantaa, mutta lähtö­kohtaisesti lapsiasia­valtuutettu suhtautuu hyvin varauksellisesti sellaisiin muutoksiin, joilla heikennetään jo valmiiksi epä­edullisessa asemassa olevien henkilöiden palveluja.

Huomioiden YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamat suositukset sekä esitys­luonnoksessakin mainitut hallitusohjelma­kirjaukset lapsiasia­valtuutettu edellyttää, että mikäli esitys­luonnos hyväksytään, laskennallisen korvauksen leikkaamisen vaikutuksia lasten kannalta olennaisiin palveluihin arvioidaan tulevina vuosina.

Lapsiasia­valtuutettu kehottaa tarkentamaan esitys­luonnoksen tekstiä sen sivulla 15, jossa todetaan, että ”sopimus velvoittaa asettamaan lapsen edun ensi­sijaiseksi”. Yleis­sopimuksen 3 artiklassa käytetty ilmaisu "ensi­sijaisesti huomioon" tarkoittaa, että lapsen etua ei saa tarkastella samalla tasolla kuin muita asiassa huomioitavia seikkoja.[4] Lapsen edulla on siis harkinnassa korkeampaa paino­arvoa kuin muilla asiaan vaikuttavilla tekijöillä.[5]

Jyväskylässä 24.10.2024

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, juristi