LAPS/36/2022, 31.5.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan työelämä- ja tasa-arvo­valiokunnalle yhdenvertaisuus­valtuutetun eduskunta­kertomuksesta 2022

Viite: Työelämä- ja tasa-arvo­valiokunta keskiviikko 8.6.2022 klo 11.30 / K 7/2022 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi eduskunta­kertomusta yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Eduskunta­kertomuksessa esitetyt suositukset ovat kannatettavia.
• Katsomus­aineiden opetuksesta käytävässä keskustelussa tulee jatkossa huomioida paremmin myös lasten näkemykset.
• Saamelais­lasten kielellisten oikeuksien toteutumista haittaavaan resurssi­pulaan on vastattava.
• TET-jaksoihin liittyy monia haasteita, joita ratkaisemalla TET-jaksojen vaikuttavuutta ja oppilaiden yhden­vertaisuutta voitaisiin lisätä.
• Vähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret ovat kertoneet, ettei koulun henkilöstö osaa tunnistaa eri vähemmistöihin kohdistuvaa kiusaamista ja syrjintää tai puutu siihen.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Yleisesti eduskunta­kertomuksesta

Lapsiasia­valtuutettu on tarkastellut yhdenvertaisuus­valtuutetun kertomusta edus­kunnalle niiltä osin kuin siinä käsitellään lapsia ja katsoo, että kertomuksessa on tuotu kiitettävällä tavalla ja laajasti esiin lasten kohtaamia yhdenvertaisuus­haasteita. Esitetyt suositukset edus­kunnalle ovat kannatettavia.

Lapsiasia­valtuutettu on koko covid-19-pandemian ajan ollut huolissaan rajoitus­toimenpiteiden raskaista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin ja kiittää, että myös yhdenvertaisuus­valtuutettu on nostanut tätä esiin (s. 45–46).

Lisäksi on erittäin myönteistä, että eduskunta­kertomuksessa on tuotu esiin katsomus­aineiden opetuksen ongelma­kohtia (s. 46). Lapsiasia­valtuutettu on jo pitkään korostanut nykyisen uskonnonvapaus­sääntelyn ongelmia lasten kannalta. Lapsiasia­valtuutettu pitää äärimmäisen tärkeänä, että kun jatkossa käydään keskustelua katsomus­aineiden opetuksesta, huomioidaan lasten näkemykset asian­mukaisesti. Tähän saakka keskustelu on ollut aikuis­vetoista.

Saamelais­lasten kielelliset oikeudet

Saamelais­lasten kielellisten oikeuksien toteutumiseen liittyy useita haasteita ja onkin täten erittäin tärkeää, että yhdenvertaisuus­valtuutetun eduskunta­kertomuksen suositusten mukaisesti vastataan saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista haittaavaan resurssi­pulaan (s. 63).

Lapsiasia­valtuutetun tapaamisissa saamen­kielisten lasten kanssa on käynyt ilmi monia ongelmia kielellisiin oikeuksiin liittyen. Esimerkiksi terveyden­huollosta palveluja saa harvoin omalla kielellä, ja tulkin käyttöä vaikeuttavat esimerkiksi tilanteet, joissa tulkki on lapselle tai lapsen perheelle läheinen tai tuttu henkilö. Harrastuksia ja vapaa-ajan­palveluja ei saamen kielillä juurikaan saa. Saamen­kielisen opetus­materiaalin saatavuuden puutteet ovat hyvin ongelmallisia kielellisten oikeuksien toteutumisen ja yhden­vertaisuuden kannalta. Lisäksi saamelaiset lapset ovat kertoneet toivovansa nimen­omaisesti nuorille suunnattua kulttuuri­tarjontaa (muun muassa radio­kanavia, kirjoja ja nuorten sarjoja) saamen kielillä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut, että sopimus­valtioiden tulisi kunnioittaa vähemmistö­yhteisöjen ja alkuperäis­kansojen lasten kulttuurisia erityis­piirteitä ja varmistaa, että heille tarjotaan yhtäläiset oikeudet enemmistö­yhteisöjen lasten kanssa osallistua kulttuuri- ja taide­toimintoihin, jotka ilmentävät heidän omaa kieltään, uskontoaan ja kulttuuriaan.[1]

Saamelais­lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää asian­mukaista resursointia. 

TET-jaksot ja yhden­vertaisuus

Lapsiasia­valtuutettu pitää erittäin myönteisenä, että eduskunta­kertomuksessa on nostettu esiin myös TET-jaksot (s. 60).

Lapsiasia­valtuutettu on selvittänyt työ­elämään tutustumis­jaksojen toteuttamista kouluissa ja tunnistanut useita siihen liittyviä yhdenvertaisuus­kysymyksiä. Selvityksestä käy muun ohella ilmi, että TET-jaksoihin liittyy monia haasteita, joita ratkaisemalla TET-jaksojen vaikuttavuutta ja oppilaiden yhden­vertaisuutta voitaisiin lisätä.[2]

TET-jaksoista on laadittu myös tuore selvitys valtio­neuvoston toimeksi­annolla, ja lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että kyseisen selvityksen suositusten mukaisesti esimerkiksi kehitetään TET-jaksojen valta­kunnallista seuranta­järjestelmää ja kytketään vahvemmin TET-jaksot osaksi koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus­suunnitelmia.[3]

Lapsiasia­valtuutettu haluaa tuoda esille etenkin TET-jaksoihin liittyen, että suurimmalla osalla (työelämään tutustumisen tasa-arvoa ja yhden­vertaisuutta ym. selvittäneeseen tutkimukseen osallistuneista) työ­paikoista ei ollut tasa-arvo- tai yhdenvertaisuus­suunnitelmaa ja että useimmilla niistä työpaikoista, joilla suunnitelma on, sitä ei aktiivisesti sovelleta TET-harjoittelussa.[4]

On selvää, että myös työ­elämässä olevien ja työ­elämään tutustuvien lasten tulee olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus­suunnittelun ja -suunnitelmien piirissä.

Turvallinen kasvu­ympäristö jokaiselle

Lapsiasia­valtuutettu jakaa täysin yhdenvertaisuus­valtuutetun näkemyksen siitä, että hyväksyvän ja turvallisen kasvu­ilmapiirin turvaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle on koko yhteis­kunnan yhteinen tavoite (s. 61).

Suositus vahvistaa oppi­laitosten velvollisuutta puuttua häirintään (s. 43) on ehdottoman kannatettava. Lapsiasia­valtuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisista lasten ja nuorten kanssa on käynyt ilmi, että vähemmistöön kuuluminen altistaa kiusaamiselle. Muun muassa sateen­kaarevat nuoret sekä toiminta­rajoitteiden ja vammojen kanssa elävät lapset ovat tuoneet esiin kiusaamiseen liittyviä kokemuksiaan.

Lapsiasia­valtuutettu on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota vähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten kokemuksiin siitä, ettei koulun henkilöstö osaa tunnistaa eri vähemmistöihin kohdistuvaa kiusaamista ja syrjintää[5] tai puutu siihen[6]. Sama ilmiö on havaittu THL:n Kouluterveys­kyselyissä: toiminta­rajoitteiden kanssa elävät, sateen­kaarevat, kieleltään, kulttuuriltaan tai synty­perältään vähemmistöön kuuluvat sekä kodin ulko­puolelle sijoitetut lapset kohtaavat muita useammin syrjivää käytöstä ja kiusaamista.

”Ni tota, semmonen oman identiteetin tuominen täysillä esille on tosi haastavaa, tosi rankkaa. Ja se, et koko ajan pitää todistella et mitä mä oon, koska sit sitä aletaan kyseen­alaistamaan, ja oonks mä nyt oikeesti semmonen ku mä oon. Ja sit se on vaan jotenkin ihan hirveetä. Et se on vaan jotenkin, todella tulee sellanen turvaton olo ehkä koulussa sen oman identiteetin tuomisen kautta.” (Nuori lapsiasia­valtuutetun sateen­kaarevien lasten ja nuorten Nuoret neuvonantajat -tapaamisessa keväällä 2021)

Jyväskylässä 31.5.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies