Lasten kielellisten oikeuksien tilanne on herkkä ja vaatii tietoisia valintoja
Lasten kielellisten oikeuksien kannalta on keskeistä, että ympäristö tukee lapsen kieltä ja kulttuuria. Kielelliset oikeudet ovat lainsäädännössä vahvimmin tunnistettuja ihmisoikeuksia. Erittäin keskeisessä asemassa ovat ympäristön asenteet ja kieli-ilmapiiri.
Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 8.11.2021 keskustelemaan lasten kielellisistä oikeuksista. Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta kertoi saamelaisalueiden lasten kielellisten oikeuksien tilanteesta, Niilo Mäki Instituutin tutkijatohtori Laura Kanto kertoi viittomakieltä omaksuvan lapsen oikeuksista ja oikeusministeriön hallitussihteeri Maria Soininen alusti tekeillä olevasta hallituksen kielipoliittisesta ohjelmasta lasten näkökulmasta.
Kieleen ja kulttuuriin liittyviä ilmiöitä ei usein tunnisteta
– Kun puhumme kielellisistä oikeuksista, puhumme valtavan suuresta asiakokonaisuudesta. Kielen tehtävänä on jakaa merkityksiä, ja lopulta merkitykset syntyvät vuorovaikutustilanteessa. Kieli on osa yksilön identiteettiä ja ajattelun väline. Samalla kieli on yhteisöllinen, sosiaalinen ja jaettu ilmiö. Kieli on myös vallankäytön väline, avasi Laura Kanto.
– Suomella on pitkä historia monikielisenä maana, mutta kielellisiä oikeuksia ei kovin hyvin Suomessa tunnisteta, Maria Soininen sanoi.
– Saamelaiskielet ovat alkuperäiskansan kieliä. Saamen kielten säilyttämiseen on onneksi herätty vaikeiden sota- ja asuntola-aikojen jälkeen. Suomessa puhutaan pohjoissaamea sekä erittäin uhanalaisia koltansaamea ja inarinsaamea, joka on käytössä vain Suomessa, Elli-Marja Hetta kertoi.
Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä asioita ei useinkaan tunnisteta ja silloinkin, kun tunnistetaan, ei aina osata toimia oikein.
Hyviä kokemuksia kielellisten oikeuksien edistämisestä
Lapsiasianeuvottelukunnan keskustelussa todettiin tärkeäksi, että ympäristö tukee lapsen kieltä ja kulttuuria. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi verkko-opetuksen lisäämisestä erityisesti silloin, kun kieltä puhuvat lapset ovat maantieteellisesti hajallaan. Perusopetuslaki ei kuitenkaan vielä täysin tunnista etäopetusta.
Elli-Marja Hetan mukaan saamelainen kulttuuri- ja kielipesätoiminta on osoittautunut tärkeäksi lasten kielellisten oikeuksien kannalta sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella. Kielipesä on alkuperäiskansojen lapsille tarkoitettu varhaiskasvatuspaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu kielikylpyperiaatteella. Myös vahva kummiperinne tukee osaltaan saamelaislasten kieltä. Lapsen kummin tehtävänä on myös tukea kieltä ja kulttuuria.
– Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa on aktiivisia nuoria ja erilaista ruohonjuuritason käytännön työtä. Nuorisoneuvosto nostaa lasten ja nuorten asioita saamelaiskäräjien keskusteluun, Elli-Marja Hetta kuvaa.
– Viittomakieltä omaksuville lapsille on tärkeää, että viittomakieltä on mahdollista käyttää, sitä opetetaan ja kieli näkyy ympäristössä. Myös viittomakieltä käyttävän lapsen perheenjäsenten on tärkeää saada tukea viittomakielen omaksumiseen, Laura Kanto kertoo.
Tukea tarvitaan koko yhteiskunnalta
Lapsiasianeuvottelukunnan mukaan kielelliset oikeudet ovat lainsäädännössä laajimmin turvattuja oikeuksia, ja niiden ihmisoikeusperusta on erittäin vahva. Käytännössä kielellisten oikeuksien toteutuminen vaatii resursseja.
– Tietojärjestelmiä ollaan monipuolistamassa kielimerkintöjen suhteen. Tällä voi olla käyttöä esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa, neuvotteleva virkamies Markku Mölläri valtiovarainministeriöstä kertoi.
Rahallisten resurssien lisäksi pulaa on pätevistä ja kielitaitoisista työntekijöistä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja sosiaalityössä. Kielelliset kysymykset näkyvät palvelujen lisäksi myös lasten vapaa-ajan vietossa. Kirjoja, elokuvia tai sosiaalisen median sisältöjä ei löydy välttämättä muulla kuin suomen kielellä. Kielellisten oikeuksien vahvistamisessa myös motivaation kysymys nousi esiin siinä, mitä kieltä lapset ja nuoret käyttävät esimerkiksi keskenään. On kiinnitettävä huomiota siihen, mikä vetoaa lapsiin ja minkä he itse näkevät kaksi- ja monikielisyydessä tärkeäksi.
– Monien Suomessa käytettävien vähemmistökielten osalta kielitilanne on herkkä ja vaatii tietoisia valintoja yhteisön sisällä. On tärkeää, että lasten oikeuksia, myös kielellisiä oikeuksia, rakennetaan yhteisön sisältä lähtien, mutta tämä ei yksin riitä: tukea tarvitaan koko yhteiskunnalta, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.
